Dosentti, tutkija Juha Kauppinen on tutkinut kirkkoon liittymisen syitä Tampereella. Tutkimuksen mukaan elämänkaareen liittyvät tapahtumat kuten avioliitto, kaste, kummius ja lähestyvä tai läheisen kuolema tuovat kirkon jäseniksi 59 prosenttia kirkkoon liittyvistä. Henkiset ja hengelliset syyt ovat perusteena 32 prosentilla. Maahanmuuton tai kirkon antaman avun mainitsee yhdeksän prosenttia tutkimukseen osallistuneista.
Kauppisen tutkimuksen mukaan kirkkoon liittyjät muodostavat tavallista vahvemmin kirkon jäsenyyteen sitoutuneen joukon. Rippikoulun yhteydessä liittyminen tietää pitkäaikaista jäsenyyttä eikä kummiuden takia liitytä ja erota pikaisesti. Tuomas-messu, Alfa-kurssit ja Etsijät ja epäilijät -ryhmä sekä diakoniatyön ja perheneuvonnan palvelut ovat herättäneet kiinnostuksen.
Nuoret aikuiset sitoutuvat kirkkoon
Kirkkoon liittyminen Tampereella on laaja-alainen tutkimus Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän seurakuntiin liittyneistä vuosina 1996, 2001 ja 2006. Kirkkoon liittyi 1535 jäsentä, joista 221 oli lapsia ja 15-vuotta täyttäneitä 1314. Jälkimmäisistä oli vuoden 2006 lopulla elossa 1252. Kirkon jäsenyyden säilyttäneitä oli 1027 eli 82,1%. Kysely toteutettiin jäsenrekisteritietojen, postikyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Postikyselyyn vastasi 441 liittyjää, joista vielä haastateltiin 53.
Kirkkoon liittyi kolmena tutkimusvuonna lähes tarkalleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Liittymishetkellä heidän keski-ikänsä oli 34 vuotta. Liittyjien ammattijakauma vastasi yhteiskunnan ammatillista kirjoa. Useat liittyjistä työskentelivät varsinkin teollisuudessa, rakennusalalla ja yksityissektorin palveluksessa.
Nuorisorippikoulun aikana kirkkoon liittyneitä nuoria oli 265. Rippikoululla on nuorten pysyvän jäsenyyden kannalta tärkeä merkitys. Myös aikuisrippikoulun käyneet jäivät kirkon jäseniksi. Nuorista vuoden 2006 lopussa jäseniä oli 86 prosenttia. Aikuisrippikoulun käyneistä 91 prosenttia.
Nuoret aikuiset liittyvät kirkkoon yhä useammin. Maahanmuuttajille kirkon jäsenyys näyttää Kauppisen mukaan olevan osa kotoutumista. Lähes kymmenesosa liittyjistä oli maahanmuuttajia. Heistä on säilynyt kirkon jäseninä 98 prosenttia.
Omat arvot puntarissa
Oman lapsen syntymä herättää tutkimuksen mukaan vanhemmat miettimään omia arvojaan. Yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta korostivat erityisesti kastettavien lasten isät.
Kummiksi pyytäminen oli 14 prosentilla syynä liittyä kirkkoon. Kummius tuo kirkon jäseneksi nuoria aikuisia. Kummina voi toimia vain kirkon jäsen.
Kuoleman läheisyys sai pohtimaan arvoja. Jäsenrekisteritiedoista kävi ilmi, että joka kahdeskymmenes vastanneista oli kuollut liittymisensä jälkeen muutaman vuoden sisällä. Samoin kymmentä prosenttia elossa olevista oli kohdannut vakava sairaus tai läheisen ihmisen kuolema.
Yhdeksän prosenttia kirkkoon liittyneistä oli ollut jonkun muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Perusteluna mainittiin esimerkiksi, ettei kirkossa tarvitse koko ajan suorittaa. Uskoon tulemisen äkillinen kokemus tai usko pitkän pohdiskelun tuloksena olivat syitä liittyä kirkkoon.
Neljä prosenttia vastaajista liittyi kirkkoon, koska he halusivat tukea kirkon arvoja ja sen tekemää työtä. Vaikka he eivät muutoin olisikaan mukana kirkon toiminnassa, halusivat he verovaroilla edistää kirkon tekemiä hyviä töitä.
Ajoittaisesta naispappeuteen liittyvästä kielteisestä julkisuudesta huolimatta monet naispappeuden tähden eronneet ovat palanneet kirkon jäseniksi.
Elämänkaarisyyt:
Oman lapsen syntymä ja kaste 7 %
Kummiksi pyytäminen 13 %
Nuorisorippikoulu 13 %
Rippikoululaisen vanhemmat ja sisarukset 3 %
Kirkkohäät 13 %
Vakava sairaus tai kuoleman läheisyys 10 %
Henkiset ja hengelliset syyt:
Siirtyminen toisesta uskonnollisesta yhteisöstä 8 %
Uskon selkiytyminen 7 %
Paluu uhmakasta eroa katuen 6 %
Tuki kirkon arvoille ja työlle 4 %
Kysymys naisten pappeudesta 4 %
Yhteisöllisyyden kaipuu 3 %
Arkielämän syyt:
Maahanmuutto, ulkomailta paluu 5 %
Kirkolta saatu apu, taloudellinen tai henkinen 4 %
Kauppisen tutkimuksen mukaan kirkkoon liittyjät muodostavat tavallista vahvemmin kirkon jäsenyyteen sitoutuneen joukon. Rippikoulun yhteydessä liittyminen tietää pitkäaikaista jäsenyyttä eikä kummiuden takia liitytä ja erota pikaisesti. Tuomas-messu, Alfa-kurssit ja Etsijät ja epäilijät -ryhmä sekä diakoniatyön ja perheneuvonnan palvelut ovat herättäneet kiinnostuksen.
Nuoret aikuiset sitoutuvat kirkkoon
Kirkkoon liittyminen Tampereella on laaja-alainen tutkimus Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän seurakuntiin liittyneistä vuosina 1996, 2001 ja 2006. Kirkkoon liittyi 1535 jäsentä, joista 221 oli lapsia ja 15-vuotta täyttäneitä 1314. Jälkimmäisistä oli vuoden 2006 lopulla elossa 1252. Kirkon jäsenyyden säilyttäneitä oli 1027 eli 82,1%. Kysely toteutettiin jäsenrekisteritietojen, postikyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Postikyselyyn vastasi 441 liittyjää, joista vielä haastateltiin 53.
Kirkkoon liittyi kolmena tutkimusvuonna lähes tarkalleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Liittymishetkellä heidän keski-ikänsä oli 34 vuotta. Liittyjien ammattijakauma vastasi yhteiskunnan ammatillista kirjoa. Useat liittyjistä työskentelivät varsinkin teollisuudessa, rakennusalalla ja yksityissektorin palveluksessa.
Nuorisorippikoulun aikana kirkkoon liittyneitä nuoria oli 265. Rippikoululla on nuorten pysyvän jäsenyyden kannalta tärkeä merkitys. Myös aikuisrippikoulun käyneet jäivät kirkon jäseniksi. Nuorista vuoden 2006 lopussa jäseniä oli 86 prosenttia. Aikuisrippikoulun käyneistä 91 prosenttia.
Nuoret aikuiset liittyvät kirkkoon yhä useammin. Maahanmuuttajille kirkon jäsenyys näyttää Kauppisen mukaan olevan osa kotoutumista. Lähes kymmenesosa liittyjistä oli maahanmuuttajia. Heistä on säilynyt kirkon jäseninä 98 prosenttia.
Omat arvot puntarissa
Oman lapsen syntymä herättää tutkimuksen mukaan vanhemmat miettimään omia arvojaan. Yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta korostivat erityisesti kastettavien lasten isät.
Kummiksi pyytäminen oli 14 prosentilla syynä liittyä kirkkoon. Kummius tuo kirkon jäseneksi nuoria aikuisia. Kummina voi toimia vain kirkon jäsen.
Kuoleman läheisyys sai pohtimaan arvoja. Jäsenrekisteritiedoista kävi ilmi, että joka kahdeskymmenes vastanneista oli kuollut liittymisensä jälkeen muutaman vuoden sisällä. Samoin kymmentä prosenttia elossa olevista oli kohdannut vakava sairaus tai läheisen ihmisen kuolema.
Yhdeksän prosenttia kirkkoon liittyneistä oli ollut jonkun muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Perusteluna mainittiin esimerkiksi, ettei kirkossa tarvitse koko ajan suorittaa. Uskoon tulemisen äkillinen kokemus tai usko pitkän pohdiskelun tuloksena olivat syitä liittyä kirkkoon.
Neljä prosenttia vastaajista liittyi kirkkoon, koska he halusivat tukea kirkon arvoja ja sen tekemää työtä. Vaikka he eivät muutoin olisikaan mukana kirkon toiminnassa, halusivat he verovaroilla edistää kirkon tekemiä hyviä töitä.
Ajoittaisesta naispappeuteen liittyvästä kielteisestä julkisuudesta huolimatta monet naispappeuden tähden eronneet ovat palanneet kirkon jäseniksi.
Elämänkaarisyyt:
Oman lapsen syntymä ja kaste 7 %
Kummiksi pyytäminen 13 %
Nuorisorippikoulu 13 %
Rippikoululaisen vanhemmat ja sisarukset 3 %
Kirkkohäät 13 %
Vakava sairaus tai kuoleman läheisyys 10 %
Henkiset ja hengelliset syyt:
Siirtyminen toisesta uskonnollisesta yhteisöstä 8 %
Uskon selkiytyminen 7 %
Paluu uhmakasta eroa katuen 6 %
Tuki kirkon arvoille ja työlle 4 %
Kysymys naisten pappeudesta 4 %
Yhteisöllisyyden kaipuu 3 %
Arkielämän syyt:
Maahanmuutto, ulkomailta paluu 5 %
Kirkolta saatu apu, taloudellinen tai henkinen 4 %
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos sinulla on jotakin sanottavaa, sano se. Älä vain kopioi suoraan jotain tutkimusmainosta.
Oletko kiinnostunut vain sellaisesta tiedosta, joka vahvistaa sinun näkemyksiäsi?
Turha tänne on kopioida suuria määriä nollatutkimustuloksia. Ei semmoinen ole mitään keskustelua. Linkki olisi riittänyt ihan yhtä hyvin, jos on pakottava tarve mainostaa valtionkirkkoa.
Olikohan tuolla ketjun avaajalla mitään omaa sanottavaa? Palsta on nimeltään "Kirkosta eroaminen" ja se on keskustelupalsta.