Hammaslääkärit osaavat syyllistää vanhempia, joiden lapsilla on reikiä hampaissa. Voisin antaa hieman ajattelemisen aihetta sinne toiseenkiin suuntaan. En tiedä mikä on käytäntö nykyään, mutta mielestäni omien lasteni hammastarkastukset olisivat voineet olla varhaisemmin ja säännöllisemmin. Onko siirrytty henkilökohtaisiin tarkastuväleihin? Muistan esikoiseni kanssa ihmetelleeni milloin meidät oikein aiotaan kutsua tarkastukseen vai pitääkö itse varata aika. Keskustelupalstoilla monien lapset olivat siinä iässä jo käyneet tarkastuksessa ja meillä ensimmäinen tarkastus oli mielestäni varsin myöhään. Tämä varmaan vaihtelee eri kunnissa.
Toisen lapsen hampaiden tarkastuksessa kaikki oli kuulemma hienosti kunnossa ja kuitenkin kuopuksella oli parissa hampaassaan jo niiden puhjetessa valkoiset raidat ja hoitajan täytyi ne huomata. En ymmärtänyt itse onko se jotenkin haitallista vai ei enkä osannut ottaa puheeksi? Oletin siis kaiken olevan kunnossa ja puhjenneita hampaita hoidettiin sääntöjen mukaan. Huomasin pian, että lapsen hampaat reikiintyvät helposti ja varasin ajan. Hampaita paikattiin, kun lapsi oli alle 2v. En tiedä olisiko tehostettu hoito ja erittäin tiukka linja sokerittomuudessa jo ihan varhain auttanut, mutta jos hoitaja huomaa, että lapsen hampailla on erityinen riski reikiintyä (uria, raitoja jne.), sen voisi ottaa vakavasti puheeksi jo ensimmäisellä käynnillä, sen normaalin ohjeistuksen lisäksi. Tarkennukseksi, että lasten hampaiden hoito meillä on normaalien suositusten mukaista eikä karkkeja syödä ollenkaan, mutta toki lapsi on joskus syönyt esim. jäätelöä.
Hienot suunnitelmat ovat suunnitelmia ja puheet puheita, mutta mikä on käytäntö? Itse osallistuin odotusaikana johonkin sylkitutkimukseen. Tuloksia en koskaan nähnyt.
Lasta odottaessani olisin tarvinnut hammashoitoa. Aika annettiin noin 7-8kk päähän. Aika turhaa mielestäni puhua odottavien äitien hampaiden puolesta, kun niiden hampaissa muhivien bakteerien kanssa saa odottaa synnytyksen yli.
Toisen lapsen hampaiden tarkastuksessa kaikki oli kuulemma hienosti kunnossa ja kuitenkin kuopuksella oli parissa hampaassaan jo niiden puhjetessa valkoiset raidat ja hoitajan täytyi ne huomata. En ymmärtänyt itse onko se jotenkin haitallista vai ei enkä osannut ottaa puheeksi? Oletin siis kaiken olevan kunnossa ja puhjenneita hampaita hoidettiin sääntöjen mukaan. Huomasin pian, että lapsen hampaat reikiintyvät helposti ja varasin ajan. Hampaita paikattiin, kun lapsi oli alle 2v. En tiedä olisiko tehostettu hoito ja erittäin tiukka linja sokerittomuudessa jo ihan varhain auttanut, mutta jos hoitaja huomaa, että lapsen hampailla on erityinen riski reikiintyä (uria, raitoja jne.), sen voisi ottaa vakavasti puheeksi jo ensimmäisellä käynnillä, sen normaalin ohjeistuksen lisäksi. Tarkennukseksi, että lasten hampaiden hoito meillä on normaalien suositusten mukaista eikä karkkeja syödä ollenkaan, mutta toki lapsi on joskus syönyt esim. jäätelöä.
Hienot suunnitelmat ovat suunnitelmia ja puheet puheita, mutta mikä on käytäntö? Itse osallistuin odotusaikana johonkin sylkitutkimukseen. Tuloksia en koskaan nähnyt.
Lasta odottaessani olisin tarvinnut hammashoitoa. Aika annettiin noin 7-8kk päähän. Aika turhaa mielestäni puhua odottavien äitien hampaiden puolesta, kun niiden hampaissa muhivien bakteerien kanssa saa odottaa synnytyksen yli.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sen osoittavan sormen myös itseensä...asioista voi myös ottaa selvää neuvolasta/hammashoitolasta. Joka paikasta raskaanaoleva sitä tietoa muutoinkin etsii, niin miksi ei hammashoidosta.
-Lapsilla on yksilölliset hoitovälit, niillä joilla reikiä käyvät useammin, niillä joilla ei käyvät harvemmin.
-Ensimmäinen tarkastus lapselle tulisi tehdä 1-vuotiaana ja tästä informointi kuuluu neuvolalle.
-Vanhemmat varaavat ITSE ajan alle kouluikäiselle lapselle, kutsu tulee kotiin vasta kouluikäisillä lapsilla.
Mikäli suunnittelee lapsen hankintaa niin jo tässä vaiheessa tulisi varata aika tarkastukseen eikä vasta viimeisillään raskaana. Hampaat tulisi olla molemmilla vanhemmilla(myös siis isällä, ei pelkästään äidillä)hyvässä kunnossa/hodettu,kun perheeseen syntyy lapsi.
Kun pidät omat hampaasi kunnossa niin ei ne suunbakteeritkaan ole niin tarttuvia. Eli myös oma suuhygienia vaikuttaa lapsen hampaisiin. Karies bakteeri taruu syljen välityksellä, yleisimmin äidiltä-lapselle(on eniten tekemisissä lapsen kanssa).
Odottavat äidit on samalla viivalla kaikkien muiden aikuisten kanssa eli eivät he saa yhtää sen nopeammin aikaa,kuin muutkaan. Siksi kannattaa AINA käydä säännöllisesti tarkastuksissa.
Eikä vain ne sokerit, myös se puhdistaminen on tärkeää(harjaukset 2xpv:ssä, alle 10v kuuluu vanhempien vastuulle). Pitää muistaa myös piilosokerit:jugurteissa,jugurttijuomissa,rahkoissa ja rusinoissa, sekä janojuomat. Parasjanojuoma on vesi!
ainakin odottavat äidit pääsee jonon ohi hammastarkastukseen ja -hoitoon. Vähän vaikea raskauden suunitteluvaiheessa hoidattaa hampaansa, kun meilläkin suunnitteluvaiheesta onnistumiseen meni vuosikausia - ehdin siinä ajassa käydä ainakin kaksi kertaa uudestaan hammaslääkärillä. Siis en ole alkup, lueskelin muuten vaan juttuasi.
Joissakin kunnissa ensimmäinen tarkastus on esim. 6 tai 8 kuukauden ikäisenä, joissain varataan itse se ensimmäinen aika, joissain tulee kutsu.
Tällä ensimmäisellä käynnillähän (viimeistään, jollei neuvolassa) puhutaan esim. mutans -bakteerin tarttumisesta, jolloin siis varoitellaan viemästä samaa lusikkaa omaan suuhun jne, ksylitolin käytöstä ja tietysti siitä hampaiden perushoidosta. Puhdistuksen lisäksi ateriointitiheys on tärkeä tiedostaa; vaikkei näkyvää sokeria juuri saisikaan, mutta jos napostelee aterioiden välissä, voi se jo aiheuttaa reikiintymistä (etenkin jos napostelu on usein toistuvaa).
Ja tietysti alan ammattilaisena tiedän, että kollegoina on myös sellaisia, jotka eivät jaksa antaa terveyskasvatusta niin paljon ja laajasti kuin pitäisi, mutta toisinaan joillekin vanhemmillekin on hyvin vaikea saada asiat oikealla tavalla selitetyksi - siis syytä ehkä vähän molemmissa. Vastuu lapsen hampaiden hoidosta on kuitenkin aina kotona, vanhemmilla.
Näistä tuli pari asiaa mieleeni. Eli vanhemmilla on vastuu varata hammaslääkäriajat alle 7v lapsille? Osaavatko kaikki vanhemmat huomata milloin hampaat alkavat reikiintyä? Jos vanhemmat ovat siinä uskossa, että lapsella on hyvät hampaat, he eivät ehkä aktiivisesti ajattele hammaslääkäriaikojen varaamista ja mahdolliset alkavat ja jo tulleet reiät voivatkin olla yllätys. Mikä on hyvä tarkastusväli, jota vanhempien tulisi noudattaa?
Tuosta lapsen hankinnan suunnittelusta voisin sanoa, että usein paikkojen irtoaminen tai hampaiden lohkeaminen tulee ihan yllätyksenä, kuten hammaslääkäri varmasti tietää ;). Ja vaikka varaisi ajan tarkastukseen heti , kun tietää odottavansa lasta, aika näin kiireettömässä asiassa on varmastikin usean kuukauden päästä, jos se paikan irtoamisen takiakin annetaan yli puolen vuoden päähän...
että jos jossain oikeasti on niin, että alle 7v lapsille pitää vanhempien varata aika, kannattaa se tehdä vähintään kerran vuodessa esim. syntymäkuukautena. Olis kyllä kiva tietää, missä kunnassa/kaupungissa ei alle kouluikäisiä kutsuta!?