ruotsi+englanti

Olen tätä paljon miettinyt, kun itsekin haaveilen kielenopettajan ammatista. Onko kieltenopettajille töitä riittävästi?
Nykyään kun tuntuu, että sama mitä urajuttuja lukee, niin tulee kommenttia "eeei oo töitä sillä alalla, kortistoon luet vaan itses". Ainoita tuntuis olevan vaan jotkut tekniikan hommat, joilla olis avoinna paikkoja. Mutta kun kielet kiinnostaa, niin olisinkin kiinnostunut, että pääseekö sillä opettajan ammatilla sitten työllistämään itsensä, lähinnä lukion kielten opetusta ajatellen?

Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?

... kirjoitti:

Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?

"Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?"

Tuskin. Englanti on kuitekin eräs humanististen tiedekuntien suosikkiaineita, joten kyllä ruotsiin on helpompi saada opinto-oikeus.

Mutta, sivuaineioikeutta ei välttämättä tarvitse saada vielä 1. opintovuoden alussa. 1. vuoden voi hyvinkin opiskella pääaineen perusopintoja ( joitakin aineopintojen kursseja) sekä yleisopintoja/metodiopintoja (eli tiedonhaku, atk. jne.).

fm-englanti1 kirjoitti:

"Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?"

Tuskin. Englanti on kuitekin eräs humanististen tiedekuntien suosikkiaineita, joten kyllä ruotsiin on helpompi saada opinto-oikeus.

Mutta, sivuaineioikeutta ei välttämättä tarvitse saada vielä 1. opintovuoden alussa. 1. vuoden voi hyvinkin opiskella pääaineen perusopintoja ( joitakin aineopintojen kursseja) sekä yleisopintoja/metodiopintoja (eli tiedonhaku, atk. jne.).

Lue lisää

Missä vaiheessa sivuaineopinnot olisi viimeistään aloitettava, että valmistuisi 5 vuodessa?

... kirjoitti:

Missä vaiheessa sivuaineopinnot olisi viimeistään aloitettava, että valmistuisi 5 vuodessa?

Ihannetilannehan olisi se, että aloittaisi sivuaineopinnotkin heti eka vuonna.
Jos haet ruotsilla sisään, niin ehdottomasti kannattaa heti syksyllä englannin sivuainekokeeseen - jos ei onnaa, niin sitten keväällä uudestaan. Niitä siis järjestetään kielissä yleensä kerran lukukaudessa.
Jyväskylässä englannin sivuainekoe on perinteisesti ollut pohdiskelevan, omaperäisen, pohjatekstiin kantaa ottavan tekstin.

Työtilanteeseen en uskalla ottaa oikein kantaa. Valinnaisten kielten opettajillahan se on surkea, ja pitää olla lukenut usein jo kolmea eri kieltä, jos aikoo saada viran. Mutta ainakin tällä hetkellä englanti näyttää dominoivan, joten luulisin, että jos on englanti yhdistelmässä, niin aina jostain - ja joskus - saa paikan.

Pääaineella ei ole niin väliä. Ehkä siinä mielessä englanti olisi fiksumpi valinta, että usein haetaan englannin JA ruotsin open nimellä opettajia, eli englanti on 1. opetettava aine, ja siitä pitää siis olla myös svyentävä opintokokonaisuus suoritettuna. Mutta voit tehdä englannin ns. pitkänä sivuaineena, vaikka lukisitkin ruotsia pääaineena, eli siinä mielessä sama, kumpi on pääaineena.

justneedtoknow kirjoitti:

Olen tätä paljon miettinyt, kun itsekin haaveilen kielenopettajan ammatista. Onko kieltenopettajille töitä riittävästi?
Nykyään kun tuntuu, että sama mitä urajuttuja lukee, niin tulee kommenttia "eeei oo töitä sillä alalla, kortistoon luet vaan itses". Ainoita tuntuis olevan vaan jotkut tekniikan hommat, joilla olis avoinna paikkoja. Mutta kun kielet kiinnostaa, niin olisinkin kiinnostunut, että pääseekö sillä opettajan ammatilla sitten työllistämään itsensä, lähinnä lukion kielten opetusta ajatellen?

Lue lisää

Töiden, vakituisen viran saaminen riippuu monesta seikasta. Englantia ja ainakin vielä ruotsia opetetaan lähes kaikille, mutta esimerkiksi saksan ja ranskan opettajille töitä on vähemmän. Joten aineyhdistelmä vaikuttaa paljon.

Ja jos haluat töitä samasta kaupungista jossa opiskellaan kielenopettajaksi töiden saaminen - ainakin vakituisen viran - on monesti kiven alla. HKI, Oulu ja Jyväskylä esimerkiksi. Monella on virka 30-60 km:n päässä sijaitsevilla paikkakunnilla.

vielä... (Jkl:stä) kirjoitti:

Ihannetilannehan olisi se, että aloittaisi sivuaineopinnotkin heti eka vuonna.
Jos haet ruotsilla sisään, niin ehdottomasti kannattaa heti syksyllä englannin sivuainekokeeseen - jos ei onnaa, niin sitten keväällä uudestaan. Niitä siis järjestetään kielissä yleensä kerran lukukaudessa.
Jyväskylässä englannin sivuainekoe on perinteisesti ollut pohdiskelevan, omaperäisen, pohjatekstiin kantaa ottavan tekstin.

Työtilanteeseen en uskalla ottaa oikein kantaa. Valinnaisten kielten opettajillahan se on surkea, ja pitää olla lukenut usein jo kolmea eri kieltä, jos aikoo saada viran. Mutta ainakin tällä hetkellä englanti näyttää dominoivan, joten luulisin, että jos on englanti yhdistelmässä, niin aina jostain - ja joskus - saa paikan.

Pääaineella ei ole niin väliä. Ehkä siinä mielessä englanti olisi fiksumpi valinta, että usein haetaan englannin JA ruotsin open nimellä opettajia, eli englanti on 1. opetettava aine, ja siitä pitää siis olla myös svyentävä opintokokonaisuus suoritettuna. Mutta voit tehdä englannin ns. pitkänä sivuaineena, vaikka lukisitkin ruotsia pääaineena, eli siinä mielessä sama, kumpi on pääaineena.

Lue lisää

Tule Vaasaan opiskelemaan, ruotsia pääset lukemaan kunhan osaat käyttää kieltä, ei tarvitse päntätä pääsykoekirjoja ja opetella ulkoa, vaan kirjalliset taidot ratkaisevat. Vaasan yliopistossa on sivuainevapaus, joten voit ottaa melkein mitä huvittaa sivuaineeksi, yli tiedekuntarajojen. Et joudu siis hakemaan mitään oikeutta, vaan ilmottaudut mille kursseille haluat. Ja myöhemmin voit halutessasi vaihtaa pääainetta helposti oman tiedekunnan sisällä (esim. ruotsi > enkku). Jos ruotsi kiinnostaa, niin Vaasa on paras mahdollinen paikka silloin. Alueen kaksikielisyys on niin voimakasta, että se tukee opintoja todella paljon.