ruotsi+englanti

...

Moi!
Haluaisin kovasti yliopistoon lukemaan pääaineena ruotsia ja sivuaineena englantia. Haaveena ruotsin-ja englanninopettajan ammatti. Tarvitseeko suorittaa englanninkielen valintakoe, jos pääsee ruotsia lukemaan? Olen saanut selville, että valintakokeeseen kuuluu myös haastatteluosuus. Onko siitä ollut kokemuksia? Vaikea? Entäs millaisilla yo-todistuksilla olette päässeet yliopistoon? Kamalasti kysymyksiä, mutta haluaisin vielä tietää,millainen on normaali päivä yliopistolla,jos lukee kyseisiä aineita?

8

1518

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jkl:stä

      Hei,

      opiskelen Jkl:ssä kyseisiä kieliä, opettajaksi juurikin.

      Ainakin meillä tasokoe pitää suorittaa sivuaineeseenkin kielissä, joko heti pääsykokeen yhteydessä tai sitten syksyllä sivuainekokeena (ja varoituksen sana: englantiin on vaikea päästä sisälle tässä!).

      Haastatteluja ei ole kaikkialla, vaihtelee paikkakunnittain ja ehkä aineittainkin. Jkl:ssä on haastattelu (ryhmä- ja yksilö-) aineenopeksi pyrkiville. Ryhmässä puhutaan jostain teemasta, joka saadaan vasta koetilanteessa, ja yksilöhaastattelussa voidaan kysyä ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä - yleensä kuitenkin opettajan ammattiin liittyviä kysymyksiä.

      Yo-todistuksella ei ainakaan Jkl:ssä ole vissiin niin väliä, pisteissä painotetaan pääsykoemenestystä. Eli kielen ja pääsykoekirjan hallintaa.

      Mitään "normaalia" päivää ei ole olemassa, lukujärjestyksen kun saa laatia itse. Keskimäärin ehkä pari luentoa (= 4 h) päivässä, ja lisäksi PAAALJON itsenäistä hommaa: esseen väsäystä, tehtäviä, esitelmän/puheen valmistelua, tenttiin lukemista jne. Tämä siis kielissä, jotka tunnetusti ovat kovin työläitä.
      Monilla luennoista/ryhmistä on jopa läsnäolopakko, mikä tekee opiskelusta kovin koulumaista. Akateeminen vapaus on kaukana ja opintopisteet tiukassa, mutta mikäpä siinä jos kielten opeksi tahtoo. :)

      T: Itsekin tuleva kieltenope

      • justneedtoknow

        Olen tätä paljon miettinyt, kun itsekin haaveilen kielenopettajan ammatista. Onko kieltenopettajille töitä riittävästi?
        Nykyään kun tuntuu, että sama mitä urajuttuja lukee, niin tulee kommenttia "eeei oo töitä sillä alalla, kortistoon luet vaan itses". Ainoita tuntuis olevan vaan jotkut tekniikan hommat, joilla olis avoinna paikkoja. Mutta kun kielet kiinnostaa, niin olisinkin kiinnostunut, että pääseekö sillä opettajan ammatilla sitten työllistämään itsensä, lähinnä lukion kielten opetusta ajatellen?


      • ...

        Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?


      • fm-englanti1
        ... kirjoitti:

        Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?

        "Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?"

        Tuskin. Englanti on kuitekin eräs humanististen tiedekuntien suosikkiaineita, joten kyllä ruotsiin on helpompi saada opinto-oikeus.

        Mutta, sivuaineioikeutta ei välttämättä tarvitse saada vielä 1. opintovuoden alussa. 1. vuoden voi hyvinkin opiskella pääaineen perusopintoja ( joitakin aineopintojen kursseja) sekä yleisopintoja/metodiopintoja (eli tiedonhaku, atk. jne.).


      • ...
        fm-englanti1 kirjoitti:

        "Olisiko sitten helpompi päästä sisään, jos englanti olisi pääaineena ja ruotsi sivuaineena?"

        Tuskin. Englanti on kuitekin eräs humanististen tiedekuntien suosikkiaineita, joten kyllä ruotsiin on helpompi saada opinto-oikeus.

        Mutta, sivuaineioikeutta ei välttämättä tarvitse saada vielä 1. opintovuoden alussa. 1. vuoden voi hyvinkin opiskella pääaineen perusopintoja ( joitakin aineopintojen kursseja) sekä yleisopintoja/metodiopintoja (eli tiedonhaku, atk. jne.).

        Missä vaiheessa sivuaineopinnot olisi viimeistään aloitettava, että valmistuisi 5 vuodessa?


      • vielä... (Jkl:stä)
        ... kirjoitti:

        Missä vaiheessa sivuaineopinnot olisi viimeistään aloitettava, että valmistuisi 5 vuodessa?

        Ihannetilannehan olisi se, että aloittaisi sivuaineopinnotkin heti eka vuonna.
        Jos haet ruotsilla sisään, niin ehdottomasti kannattaa heti syksyllä englannin sivuainekokeeseen - jos ei onnaa, niin sitten keväällä uudestaan. Niitä siis järjestetään kielissä yleensä kerran lukukaudessa.
        Jyväskylässä englannin sivuainekoe on perinteisesti ollut pohdiskelevan, omaperäisen, pohjatekstiin kantaa ottavan tekstin.

        Työtilanteeseen en uskalla ottaa oikein kantaa. Valinnaisten kielten opettajillahan se on surkea, ja pitää olla lukenut usein jo kolmea eri kieltä, jos aikoo saada viran. Mutta ainakin tällä hetkellä englanti näyttää dominoivan, joten luulisin, että jos on englanti yhdistelmässä, niin aina jostain - ja joskus - saa paikan.

        Pääaineella ei ole niin väliä. Ehkä siinä mielessä englanti olisi fiksumpi valinta, että usein haetaan englannin JA ruotsin open nimellä opettajia, eli englanti on 1. opetettava aine, ja siitä pitää siis olla myös svyentävä opintokokonaisuus suoritettuna. Mutta voit tehdä englannin ns. pitkänä sivuaineena, vaikka lukisitkin ruotsia pääaineena, eli siinä mielessä sama, kumpi on pääaineena.


      • töitä tehdään
        justneedtoknow kirjoitti:

        Olen tätä paljon miettinyt, kun itsekin haaveilen kielenopettajan ammatista. Onko kieltenopettajille töitä riittävästi?
        Nykyään kun tuntuu, että sama mitä urajuttuja lukee, niin tulee kommenttia "eeei oo töitä sillä alalla, kortistoon luet vaan itses". Ainoita tuntuis olevan vaan jotkut tekniikan hommat, joilla olis avoinna paikkoja. Mutta kun kielet kiinnostaa, niin olisinkin kiinnostunut, että pääseekö sillä opettajan ammatilla sitten työllistämään itsensä, lähinnä lukion kielten opetusta ajatellen?

        Töiden, vakituisen viran saaminen riippuu monesta seikasta. Englantia ja ainakin vielä ruotsia opetetaan lähes kaikille, mutta esimerkiksi saksan ja ranskan opettajille töitä on vähemmän. Joten aineyhdistelmä vaikuttaa paljon.

        Ja jos haluat töitä samasta kaupungista jossa opiskellaan kielenopettajaksi töiden saaminen - ainakin vakituisen viran - on monesti kiven alla. HKI, Oulu ja Jyväskylä esimerkiksi. Monella on virka 30-60 km:n päässä sijaitsevilla paikkakunnilla.


      • näin...
        vielä... (Jkl:stä) kirjoitti:

        Ihannetilannehan olisi se, että aloittaisi sivuaineopinnotkin heti eka vuonna.
        Jos haet ruotsilla sisään, niin ehdottomasti kannattaa heti syksyllä englannin sivuainekokeeseen - jos ei onnaa, niin sitten keväällä uudestaan. Niitä siis järjestetään kielissä yleensä kerran lukukaudessa.
        Jyväskylässä englannin sivuainekoe on perinteisesti ollut pohdiskelevan, omaperäisen, pohjatekstiin kantaa ottavan tekstin.

        Työtilanteeseen en uskalla ottaa oikein kantaa. Valinnaisten kielten opettajillahan se on surkea, ja pitää olla lukenut usein jo kolmea eri kieltä, jos aikoo saada viran. Mutta ainakin tällä hetkellä englanti näyttää dominoivan, joten luulisin, että jos on englanti yhdistelmässä, niin aina jostain - ja joskus - saa paikan.

        Pääaineella ei ole niin väliä. Ehkä siinä mielessä englanti olisi fiksumpi valinta, että usein haetaan englannin JA ruotsin open nimellä opettajia, eli englanti on 1. opetettava aine, ja siitä pitää siis olla myös svyentävä opintokokonaisuus suoritettuna. Mutta voit tehdä englannin ns. pitkänä sivuaineena, vaikka lukisitkin ruotsia pääaineena, eli siinä mielessä sama, kumpi on pääaineena.

        Tule Vaasaan opiskelemaan, ruotsia pääset lukemaan kunhan osaat käyttää kieltä, ei tarvitse päntätä pääsykoekirjoja ja opetella ulkoa, vaan kirjalliset taidot ratkaisevat. Vaasan yliopistossa on sivuainevapaus, joten voit ottaa melkein mitä huvittaa sivuaineeksi, yli tiedekuntarajojen. Et joudu siis hakemaan mitään oikeutta, vaan ilmottaudut mille kursseille haluat. Ja myöhemmin voit halutessasi vaihtaa pääainetta helposti oman tiedekunnan sisällä (esim. ruotsi > enkku). Jos ruotsi kiinnostaa, niin Vaasa on paras mahdollinen paikka silloin. Alueen kaksikielisyys on niin voimakasta, että se tukee opintoja todella paljon.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      386
      7214
    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      88
      6082
    3. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      203
      5563
    4. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      89
      4319
    5. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      62
      3538
    6. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      86
      3492
    7. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      70
      3459
    8. Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto

      Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava
      Maailman menoa
      15
      3438
    9. SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat

      Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha
      Maailman menoa
      61
      3217
    10. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      39
      3115
    Aihe