Väläyteltiinpä taas mahdollisuutta Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin rakentamiseksi.
Mietinpä tuota yhtenä päivänä itsekin: jos 80 kilometriä pitkää tunnelia lähdetään molemmista päistä rakentamaan, tulee louhetta kuljettavalle kuorma-autolle ajomatkaa tunnelin päästä ulkoilmaan maksimissaan 40 kilometriä. No, onhan siitä selvitty Englannin kanaalin tunnelissakin.
Kanaalin tunneliin ei Tallinnan tunnelia voi ylipormestari Jussi Pajusen suitsuttelusta huolimatta verrata. Jos mielessä välähtelivät kuvat TGV-tyyppisistä salamajunista syöksymässä helsingistä pikavauhtia kohti Euroopan metropoleja, niin homma katkeaa jo yhteen faktaan.
Viron rautatieverkosto ja -kalusto on surkeassa tilassa.
Vielä 1990-luvun alussa saattelin ystäviäni Tallinnan asemalla junaan, joka vei heidät pitkälle Keski-Euroopan kierrokselle. Ensimmäinen etappi heillä oli Varsova.
Nykyään Tallinnasta ei enää pääse Varsovaan, sillä rautatietä ei ylläpidetä maan rajojen ulkopuolelle poikkeuksena Pietari, jonne sinnekin taitaa kulkea vain tavarajunia.
Etelä-Viroon pääsee junalla Viljandiin asti - tuon retken olen kerran tehnytkin. Tarttoon pääsee parilla junalla per päivä, mutta nämä palvelevat lähinnä työliikennettä.
Riikaan ei Virosta enää junalla pääse, joten jo pitkän aikaa "Kiskojen Via Balticaa" on voinut mennä vasta Riiasta eteenpäin. Riikaan on pitänyt mennä vaikka bussilla.
Helsinki-Tallinna -tunneli on kustannuksiltaan raskas, mutta silti ehkä joskus toteuttamiskelpoinen visio.
Toteuttamiseen ei ole kuitenkaan syytä kiirehtiä niin kauan kun Viron rautatiet ovat yhtä kehnossa jamassa kuin ne nyt ovat.
Mietinpä tuota yhtenä päivänä itsekin: jos 80 kilometriä pitkää tunnelia lähdetään molemmista päistä rakentamaan, tulee louhetta kuljettavalle kuorma-autolle ajomatkaa tunnelin päästä ulkoilmaan maksimissaan 40 kilometriä. No, onhan siitä selvitty Englannin kanaalin tunnelissakin.
Kanaalin tunneliin ei Tallinnan tunnelia voi ylipormestari Jussi Pajusen suitsuttelusta huolimatta verrata. Jos mielessä välähtelivät kuvat TGV-tyyppisistä salamajunista syöksymässä helsingistä pikavauhtia kohti Euroopan metropoleja, niin homma katkeaa jo yhteen faktaan.
Viron rautatieverkosto ja -kalusto on surkeassa tilassa.
Vielä 1990-luvun alussa saattelin ystäviäni Tallinnan asemalla junaan, joka vei heidät pitkälle Keski-Euroopan kierrokselle. Ensimmäinen etappi heillä oli Varsova.
Nykyään Tallinnasta ei enää pääse Varsovaan, sillä rautatietä ei ylläpidetä maan rajojen ulkopuolelle poikkeuksena Pietari, jonne sinnekin taitaa kulkea vain tavarajunia.
Etelä-Viroon pääsee junalla Viljandiin asti - tuon retken olen kerran tehnytkin. Tarttoon pääsee parilla junalla per päivä, mutta nämä palvelevat lähinnä työliikennettä.
Riikaan ei Virosta enää junalla pääse, joten jo pitkän aikaa "Kiskojen Via Balticaa" on voinut mennä vasta Riiasta eteenpäin. Riikaan on pitänyt mennä vaikka bussilla.
Helsinki-Tallinna -tunneli on kustannuksiltaan raskas, mutta silti ehkä joskus toteuttamiskelpoinen visio.
Toteuttamiseen ei ole kuitenkaan syytä kiirehtiä niin kauan kun Viron rautatiet ovat yhtä kehnossa jamassa kuin ne nyt ovat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
saa aikaan edes kaupungin kattavaa wlan-verkkoa. Tallinnaan menne ihan mukavasti lautalla. Jos junalla pitää päästä niin sitten pitää olla jotain mielenkiintoista keskiitäeuroopassa. Ja sinnekin pääsee lautta juna yhdistelmällä.
Tottahan tämä on.
Tallinnan etäisyys Helsingistä on jokseenkin sama kuin Helsingistä Lahteen. Lahteen pääsee noin tunnissa ja Tallinnan pika-alukset eivät paljoa tuolle ajassa häviä.
Onko tunneli tehtävä siksi, että Tallinnaan pääsee varttitunnin nopeammin?
saa aikaan edes kaupungin kattavaa wlan-verkkoa. Tallinnaan menne ihan mukavasti lautalla. Jos junalla pitää päästä niin sitten pitää olla jotain mielenkiintoista keskiitäeuroopassa. Ja sinnekin pääsee lautta juna yhdistelmällä.
Juuri eilen oli uutinen ,jonka mukaan Englannin kanaalin tunneliyhtiö Eurotunnel teki viime vuonna historiansa ensimmäisen voitollisen tuloksen. Tunneli avattiin 1994.
Liikevaihtoa oli 775 miljoonaa, ja voittoa tuli yhden miljoonan verran. Vuonna 2006 yhtiö kävi lähellä konkurssia, josta se selvisi vasta saneerausohjelman jälkeen.