*Metson ja teeri risteytyvät keskenään. Jälkeläinen,korpimetso, on lisääntymiskyvytön.
*Harmaahylje ja norppa ovat lajiutuneet eri lajeiksi: Norppa on eriytynyt neljäksi alalajiksi: Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis),laatokannorppa (P. h. ladogensis),itämerennorppa (P. h. botnica) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Harmaahylkeestä eli hallista tavataan kolme erillistä kantaa: Länsi-Atlantin kanta, Itä-Atlantin kanta sekä Itämeren kanta.
*Valkoinen suopuhveli ja jokipuhveli voivat lisääntyä ja tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä,vaikka emot omaavat eri määrän kromosomeja.
*Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.
*Sudet ja koirat saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Silti koirarotujenkin kesken on jo havaittavissa lisääntymisvaikeuksia: pienirotuista naarasta ja suurirotuista urosta ei voida lisäännyttää keskenään ilman suuria vaikeuksia raskaudessa ja etenkin synnytyksessä.
*Rusakko ja metsäjänis voivat lisääntyä keskenään, jälkeläinen on steriili.
*Metsämyyrä ja punamyyrä voivat lisääntyä keskenään. Jos jälkeläinen on koiras,on se lisääntymiskyvytön. Jos jälkeläinen on naaras,voi se lisääntyä normaalisti sekä punamyyrä-,kuin metsämyyräurosten kanssa.
*Lumikko ja isolumikko lisäntyvät keskenään: Lumikko vaihtaa talviturkin,isolumikko ei. Alalajien populaatioiden alueet rajautuvat sen mukaan esiintyykö alueella lunta.
*Eurooppalainen Talitiaisrotu vaihtuu Persiassa etelä-aasialaiseksi roduksi ja tämä taas Etelä-Kiinassa kiinalaiseksi. Mutta Amurin varsilla eurooppalainen ja kiinalainen rotu elävät rinnan risteytymättä, kuin erilliset lajit ainakin.
*Varis ja nokivaris ovat toistensa alalajeja. Kuitenkin niin,että välimuotopoikaset pärjäävät huonommin kuin kumpikaan emolajeistaan erikseen.
*Miekkapyrstö ja platy risteytyvät kotiakvaarioissakin. Poikaset steriilejä.
*Hevonen ja aasi pystyvät tuottamaan jälkeläisiä,muuleja. Muulit eivät yleensä pysty lisääntymään, mutta poikkeuksiakin on löytynyt. Asiaa vaikeuttaa hevosten 64 kromosomia ja aasien 62 kromosomia. Muulilla kromosomeja on 63.
*Aasi voi risteytyä seepran kanssa, jolloin jälkelästä kutsutaan sebrioidiksi. Myös hevonen voi risteytyä seepran kanssa. On myös huomioitavaa,että "hevosen sukuiset eläimet" eivät luonnostaan risteydy keskenään,vaan risteymien syntyminen vaatii aina ihmisen sekaantumista asiaan.
*Villisika,Sika ja minipossu saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Koko ja käytöserot kuitenkin aiheuttavat minipossun ja villisian lisääntymiselle vaikeuksia.
Mutaatio villisian geenissä IGF2(insuliininkaltainen kasvutekijä)selittää suurimman osan sian ja villisian välisistä eroista. Mutaatio sian kasvun säätelyssä taas on johtanut minipossun syntyyn.
*Metsäpeura ja poro kuuluvat samaan lajiin. Ainoastaan rotujen eläminen eri ympäristöissä on lisääntymisen esteenä.
*Särki ja lahna voivat risteytyä. Särkilahnan elinkyky ja lisääntymiskyky ovat heikentyneet,mutta ovat lisääntymiskykyisiä.
*Leijona ja tiikeri voivat saada keskenään jättiläismäisen kokoisia,steriilejä jälkeläisiä. Leijona ja tiikeri asuvat luonnossa eri mantereilla.
*Hedelmäkärpänen "Rhagoletis pomonella" lajiutuu parhaillaan kahtia orapihlajissa ja omenapuissa eläviin lajeihin.
*Oahun eläintarhasta 1916 karannut wallabipariskunta on nykyisen Havaijilaisen wallabikannan esivanhemmat. Havaijin wallabit ovat nyt eri lajia kuin Australialaiset sukulaisensa ja ne pystyvät syömään paikallisia kasveja, jotka ovat myrkyllisiä kantamuodolle.
*Uusi laji,Färsaarten kotihiiri syntyi alle 250 vuodessa.
*Chigagon alueen villihiiret(white footed mice) muuntunut geneettisesti dramaattisesti Chicagon alueella vain 150 vuoden aikana. Uusi kanta ei pysty tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä vanhan kannan kanssa.
*Harmaahylje ja norppa ovat lajiutuneet eri lajeiksi: Norppa on eriytynyt neljäksi alalajiksi: Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis),laatokannorppa (P. h. ladogensis),itämerennorppa (P. h. botnica) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Harmaahylkeestä eli hallista tavataan kolme erillistä kantaa: Länsi-Atlantin kanta, Itä-Atlantin kanta sekä Itämeren kanta.
*Valkoinen suopuhveli ja jokipuhveli voivat lisääntyä ja tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä,vaikka emot omaavat eri määrän kromosomeja.
*Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.
*Sudet ja koirat saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Silti koirarotujenkin kesken on jo havaittavissa lisääntymisvaikeuksia: pienirotuista naarasta ja suurirotuista urosta ei voida lisäännyttää keskenään ilman suuria vaikeuksia raskaudessa ja etenkin synnytyksessä.
*Rusakko ja metsäjänis voivat lisääntyä keskenään, jälkeläinen on steriili.
*Metsämyyrä ja punamyyrä voivat lisääntyä keskenään. Jos jälkeläinen on koiras,on se lisääntymiskyvytön. Jos jälkeläinen on naaras,voi se lisääntyä normaalisti sekä punamyyrä-,kuin metsämyyräurosten kanssa.
*Lumikko ja isolumikko lisäntyvät keskenään: Lumikko vaihtaa talviturkin,isolumikko ei. Alalajien populaatioiden alueet rajautuvat sen mukaan esiintyykö alueella lunta.
*Eurooppalainen Talitiaisrotu vaihtuu Persiassa etelä-aasialaiseksi roduksi ja tämä taas Etelä-Kiinassa kiinalaiseksi. Mutta Amurin varsilla eurooppalainen ja kiinalainen rotu elävät rinnan risteytymättä, kuin erilliset lajit ainakin.
*Varis ja nokivaris ovat toistensa alalajeja. Kuitenkin niin,että välimuotopoikaset pärjäävät huonommin kuin kumpikaan emolajeistaan erikseen.
*Miekkapyrstö ja platy risteytyvät kotiakvaarioissakin. Poikaset steriilejä.
*Hevonen ja aasi pystyvät tuottamaan jälkeläisiä,muuleja. Muulit eivät yleensä pysty lisääntymään, mutta poikkeuksiakin on löytynyt. Asiaa vaikeuttaa hevosten 64 kromosomia ja aasien 62 kromosomia. Muulilla kromosomeja on 63.
*Aasi voi risteytyä seepran kanssa, jolloin jälkelästä kutsutaan sebrioidiksi. Myös hevonen voi risteytyä seepran kanssa. On myös huomioitavaa,että "hevosen sukuiset eläimet" eivät luonnostaan risteydy keskenään,vaan risteymien syntyminen vaatii aina ihmisen sekaantumista asiaan.
*Villisika,Sika ja minipossu saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Koko ja käytöserot kuitenkin aiheuttavat minipossun ja villisian lisääntymiselle vaikeuksia.
Mutaatio villisian geenissä IGF2(insuliininkaltainen kasvutekijä)selittää suurimman osan sian ja villisian välisistä eroista. Mutaatio sian kasvun säätelyssä taas on johtanut minipossun syntyyn.
*Metsäpeura ja poro kuuluvat samaan lajiin. Ainoastaan rotujen eläminen eri ympäristöissä on lisääntymisen esteenä.
*Särki ja lahna voivat risteytyä. Särkilahnan elinkyky ja lisääntymiskyky ovat heikentyneet,mutta ovat lisääntymiskykyisiä.
*Leijona ja tiikeri voivat saada keskenään jättiläismäisen kokoisia,steriilejä jälkeläisiä. Leijona ja tiikeri asuvat luonnossa eri mantereilla.
*Hedelmäkärpänen "Rhagoletis pomonella" lajiutuu parhaillaan kahtia orapihlajissa ja omenapuissa eläviin lajeihin.
*Oahun eläintarhasta 1916 karannut wallabipariskunta on nykyisen Havaijilaisen wallabikannan esivanhemmat. Havaijin wallabit ovat nyt eri lajia kuin Australialaiset sukulaisensa ja ne pystyvät syömään paikallisia kasveja, jotka ovat myrkyllisiä kantamuodolle.
*Uusi laji,Färsaarten kotihiiri syntyi alle 250 vuodessa.
*Chigagon alueen villihiiret(white footed mice) muuntunut geneettisesti dramaattisesti Chicagon alueella vain 150 vuoden aikana. Uusi kanta ei pysty tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä vanhan kannan kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tähän ei olekaan tullut lainkaan vastineita. Miksi en ole yllättynyt... Saanet odottaa pitkään, ennenkuin fundikset tähän kommentoivat.