Vaikka viimeaikaiset sateet huuhtoivatkin katupölyn luonnonmenetelmällä viemäreihin, innosti katupölyasia tekemään laskelmia Rakennusviraston rahankäytöstä.
Vantaallahan kaupunki hoitaa sekä ajotiet että jalkakäytävät budjettivaroin, mutta Helsingissä Rakennusvirasto sekä saa budjetista varoja että lähettää katujen hoidosta laskun kiinteistöille (lähinnä esikaupunkialueet).
Tuota laskua vastaan Rakennusvirasto väittää huolehtivansa jalkakäytävien hoidosta (talvella kunnossapito ja kesällä puhtaanapito), joka muutoin lain mukaan kuuluisi kiinteistöjen hoidettavaksi.
Tuon maksun suuruus on oman kaupunginosani tietojen pohjalta laskettuna noin 6 € vuodessa jalkakäytävämetriä kohden.
Ynnätäänpä sitten siihen Rakennusviraston budjetista saamat varat ajoratojen hoitoon.
Ajoradat ovat esikaupunkialueella n 5-10 kertaa leveämmät kuin jalkakäytävät joten käyttäkäämme oheisessa laskelmassa siltä osin vaikka lukua 44€ per metri (n. 7,3* 6 euroa)
Rakennusviraston tulot ovat siis 50 € metriltä vuodessa.
Mitkä ovat sitten kulut? Sitähän ei veronmaksaja tietenkään tiedä, mutta asiaa voisi ajatella verrattuna taksilla ajamisen hintaan. Jos taksi maksaisi yhtä paljon metriltä, tulisi yhden matkan hinnaksi esikaupungista keskustaan noin KOLMESATAAVIISIKYMMENTÄTUHATTA EUROA. ( Siis € 350.000,00)
Tänä talvena Rakennusvirasto on ajanut ko. kadulla yhden kerran jonkinlaisella auravehkeellä ja yhden kerran hiekanpoistovehkeellä. Muiden vuosien kokemuksen perusteella kesäaikaan kadut hurautetaan kerran lävitse jonkin sortin pömpelillä. Yhden taximatkan vertailuhinnaksi tulisi näin ollen vaivaiset 100.000 euroa ja vähän tippiä päälle.
Vantaallahan kaupunki hoitaa sekä ajotiet että jalkakäytävät budjettivaroin, mutta Helsingissä Rakennusvirasto sekä saa budjetista varoja että lähettää katujen hoidosta laskun kiinteistöille (lähinnä esikaupunkialueet).
Tuota laskua vastaan Rakennusvirasto väittää huolehtivansa jalkakäytävien hoidosta (talvella kunnossapito ja kesällä puhtaanapito), joka muutoin lain mukaan kuuluisi kiinteistöjen hoidettavaksi.
Tuon maksun suuruus on oman kaupunginosani tietojen pohjalta laskettuna noin 6 € vuodessa jalkakäytävämetriä kohden.
Ynnätäänpä sitten siihen Rakennusviraston budjetista saamat varat ajoratojen hoitoon.
Ajoradat ovat esikaupunkialueella n 5-10 kertaa leveämmät kuin jalkakäytävät joten käyttäkäämme oheisessa laskelmassa siltä osin vaikka lukua 44€ per metri (n. 7,3* 6 euroa)
Rakennusviraston tulot ovat siis 50 € metriltä vuodessa.
Mitkä ovat sitten kulut? Sitähän ei veronmaksaja tietenkään tiedä, mutta asiaa voisi ajatella verrattuna taksilla ajamisen hintaan. Jos taksi maksaisi yhtä paljon metriltä, tulisi yhden matkan hinnaksi esikaupungista keskustaan noin KOLMESATAAVIISIKYMMENTÄTUHATTA EUROA. ( Siis € 350.000,00)
Tänä talvena Rakennusvirasto on ajanut ko. kadulla yhden kerran jonkinlaisella auravehkeellä ja yhden kerran hiekanpoistovehkeellä. Muiden vuosien kokemuksen perusteella kesäaikaan kadut hurautetaan kerran lävitse jonkin sortin pömpelillä. Yhden taximatkan vertailuhinnaksi tulisi näin ollen vaivaiset 100.000 euroa ja vähän tippiä päälle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.