Antreasta Lappeenrannan kautta Uttiin ja Rissalaan Siilinjärvelle
Karjalan Lennoston juuret johtavat Vapaussodan aikoihin Karjalan Kannakselle Antreaan (nyk. Kamenogorsk). Antrean lentoasemalle sijoitettiin maaliskuun lopulla 1918 Suomen Ilmailuvoimien Lento-osasto II. Karjalan Armeijakunta perusti, komentajansa eversti Aarne Sihvon johdolla Antreaan oman Ilmailuosastonsa huhtikuun puolivälissä.
Tilanne johtikin siihen, että 23.4.1918 ylipäällikkö, kenraali Mannerheim antoi käskyn liittää Ilmailuosasto Lento-osasto II:een. Samalla sen sijoituspaikaksi käskettiin Utti. Tätä ajankohtaa voidaan pitää Karjalan Lennoston joukko-osastoperinteen syntyhetkenä. Samalla tuli perustettua ensimmäinen hävittäjäyksikkö, joten Karjalan Lennosto kantaa suomalaisen hävittäjäilmailun perinteitä.
Kuvaavaa koko Ilmailuvoimien alkuajan toiminnalle oli, että ensimmäiset lentokoneensa Lento-osasto II sai poikkeuksellisella tavalla. Ryhmä venäläisiä valkoisia lentäjiä siirtyi Suomen puolelle 10. ja 11.4.1918 ja toi mukanaan Pietarista Kolomäen lentokentältä kaksi Nieuport 10 -tiedustelukonetta, kaksi Nieuport 11 -hävittäjää sekä yhden Stetinin M-9 -lentoveneen. Antreassa lentotoiminta aloitettiin jo 13.4., jolloin yliluutnantti Otto Ilmarinen suoritti tiedustelulennon rintamalinjoille kello 07.35-08.10.
---------
Antrean ja Utin kentät olivat kuitenkin keväällä 1918 niin pahan kelirikon vallassa, että Lento-osasto II siirtyi toukokuun alkupäivinä Lappeenrantaan, jossa se jatkoi lentotoimintaansa ja siirtyi Uttiin 15.6.1918. Samalla sen nimi muutettiin Utin lentoasemaksi. Vapaussodan aikana Utissa oli toiminut punaisten lento-osasto, josta he lensivät muutaman lennon Savon rintamalle. Utin lentoasema aloitti lentotoimintansa elokuussa ja sai oppilaansa yksinlentovaiheeseen 28.9. mennessä. Tätä päivää vietetään Karjalan Lennoston perinnepäivänä, sillä tuosta hetkestä voidaan myös itsenäisen joukko-osastotoiminnan katsoa alkaneen.
----------
Utin lentotukikohta oli kuitenkin kehnossa kunnossa, sillä sieltä puuttuivat talviasuttavat tilat niin henkilöstöltä kuin kalustoltakin. Tämän takia Utin lentoasema siirtyi Lento-osasto 3:ksi muuttuneena talvikaudeksi 1918-19 Santahaminaan ja palasi sieltä takaisin Uttiin heinäkuussa 1919. Samalla sen nimi muutettiin Ilmailuasema II:ksi. Utti oli tästä lähtien sotavuosia lukuunottamatta Karjalan Lennoston perinnejoukko-osastojen kotitukikohta aina vuoteen 1961 asti, jolloin se siirtyi Rissalaan (Siilinjärvelle).
Lainaus:
Heikki Lahtela
Veli Pernaa, Karjalan Lennoston Historia 1918-1980
---------
Juuri tänään Karjalan Lennoston 90-vuotisjuhlaa vietetään sen syntysijoilla Kamennogorskissa Kannaksella. Tasan 90 vuotta sitten Karjalan Lennosto sai ensimmäiset koneensa.
Muistojuhlassa on mukana runsaslukuinen suomalainen edustusto tavallisia kansalaisia ja Karjalan Lennoston henkilöstöä. Mukana on myös venäläinen edustus.
Kamennogorskissa on Karjalan Lennoston muistomerkki, lähetystö laskee seppeleen muistomerkille.
Karjalan Lennoston juuret johtavat Vapaussodan aikoihin Karjalan Kannakselle Antreaan (nyk. Kamenogorsk). Antrean lentoasemalle sijoitettiin maaliskuun lopulla 1918 Suomen Ilmailuvoimien Lento-osasto II. Karjalan Armeijakunta perusti, komentajansa eversti Aarne Sihvon johdolla Antreaan oman Ilmailuosastonsa huhtikuun puolivälissä.
Tilanne johtikin siihen, että 23.4.1918 ylipäällikkö, kenraali Mannerheim antoi käskyn liittää Ilmailuosasto Lento-osasto II:een. Samalla sen sijoituspaikaksi käskettiin Utti. Tätä ajankohtaa voidaan pitää Karjalan Lennoston joukko-osastoperinteen syntyhetkenä. Samalla tuli perustettua ensimmäinen hävittäjäyksikkö, joten Karjalan Lennosto kantaa suomalaisen hävittäjäilmailun perinteitä.
Kuvaavaa koko Ilmailuvoimien alkuajan toiminnalle oli, että ensimmäiset lentokoneensa Lento-osasto II sai poikkeuksellisella tavalla. Ryhmä venäläisiä valkoisia lentäjiä siirtyi Suomen puolelle 10. ja 11.4.1918 ja toi mukanaan Pietarista Kolomäen lentokentältä kaksi Nieuport 10 -tiedustelukonetta, kaksi Nieuport 11 -hävittäjää sekä yhden Stetinin M-9 -lentoveneen. Antreassa lentotoiminta aloitettiin jo 13.4., jolloin yliluutnantti Otto Ilmarinen suoritti tiedustelulennon rintamalinjoille kello 07.35-08.10.
---------
Antrean ja Utin kentät olivat kuitenkin keväällä 1918 niin pahan kelirikon vallassa, että Lento-osasto II siirtyi toukokuun alkupäivinä Lappeenrantaan, jossa se jatkoi lentotoimintaansa ja siirtyi Uttiin 15.6.1918. Samalla sen nimi muutettiin Utin lentoasemaksi. Vapaussodan aikana Utissa oli toiminut punaisten lento-osasto, josta he lensivät muutaman lennon Savon rintamalle. Utin lentoasema aloitti lentotoimintansa elokuussa ja sai oppilaansa yksinlentovaiheeseen 28.9. mennessä. Tätä päivää vietetään Karjalan Lennoston perinnepäivänä, sillä tuosta hetkestä voidaan myös itsenäisen joukko-osastotoiminnan katsoa alkaneen.
----------
Utin lentotukikohta oli kuitenkin kehnossa kunnossa, sillä sieltä puuttuivat talviasuttavat tilat niin henkilöstöltä kuin kalustoltakin. Tämän takia Utin lentoasema siirtyi Lento-osasto 3:ksi muuttuneena talvikaudeksi 1918-19 Santahaminaan ja palasi sieltä takaisin Uttiin heinäkuussa 1919. Samalla sen nimi muutettiin Ilmailuasema II:ksi. Utti oli tästä lähtien sotavuosia lukuunottamatta Karjalan Lennoston perinnejoukko-osastojen kotitukikohta aina vuoteen 1961 asti, jolloin se siirtyi Rissalaan (Siilinjärvelle).
Lainaus:
Heikki Lahtela
Veli Pernaa, Karjalan Lennoston Historia 1918-1980
---------
Juuri tänään Karjalan Lennoston 90-vuotisjuhlaa vietetään sen syntysijoilla Kamennogorskissa Kannaksella. Tasan 90 vuotta sitten Karjalan Lennosto sai ensimmäiset koneensa.
Muistojuhlassa on mukana runsaslukuinen suomalainen edustusto tavallisia kansalaisia ja Karjalan Lennoston henkilöstöä. Mukana on myös venäläinen edustus.
Kamennogorskissa on Karjalan Lennoston muistomerkki, lähetystö laskee seppeleen muistomerkille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.