Työttömyysturvahan on porrastettu. Kun tiput peruspäivärahalle työttömyysturva putoaa puoleen, Kannattaa muistaa, että Tanskassa työttömyysturva on noin 80% palkasta, joka on yleistä keski-eurooppalaista tasoa. Meillä sen taso on palkasta riippuen noin 15-30%. Tästä ymmärtää yleisön suuttumuksen
Yksi keino olisi siirtyä ns. kansalaispalkkaan. Se vähentää byrokratiaa ja tuo näin säätöjä. Minusta työvoimatoimistot, Kela ja sosiaalitoimistot pitäisi yhdistää. Taas lisäsäästöjä ja olisi yhden luukun periaate. Myös tieto kulkisi paremmin, kun nyt tukien kanssa elävä joutuu toimimaan juoksupoikana ja raahaamaan asiakirjakopioita näiden virastojen välillä. Valtio ja kunnat voivat toimia hellemmin ja yritysten tekemiä suur YT-neuvotteluja ei näin tarvita.
Työvoimakoulutus ja työharjoittelu on vain työvoimatoimiston tapa siivota työttömät pois prosenteista. On hirveää, että työvoimatoimisto pakottaa hyvin koulutettuja naurettaviin ja mitään antamattomiin koulutuksiin ja aina yli puoleksi vuodeksi. Samoin on työharjoittelun ja ns tukityöllistämisen kanssa. Ei niistä juuri urakehitykseen apua ole.
Usein kyllä tuo palkka ratkaisee. Esimerkiksi Brysselissä on halvemmat vuokra-asunnot, halvemmat elinkustannukset ja parempi palkka kuin Helsingissä. Työnantajien pitää tämä ymmärtää. Koulutetut lähtee ja sitten pitää haalia muualta palkkatasoon sopivaa työvoimaa. Sairaanhoitajat ovat jo tämän näyttäneet.
Palkkataso voi kätevästi vertailla http://www.robertwalters.com/e…ysurvey.do , jossa on toteutuneiden rekrytointien palkkakeskiarvot.
Yksi keino olisi siirtyä ns. kansalaispalkkaan. Se vähentää byrokratiaa ja tuo näin säätöjä. Minusta työvoimatoimistot, Kela ja sosiaalitoimistot pitäisi yhdistää. Taas lisäsäästöjä ja olisi yhden luukun periaate. Myös tieto kulkisi paremmin, kun nyt tukien kanssa elävä joutuu toimimaan juoksupoikana ja raahaamaan asiakirjakopioita näiden virastojen välillä. Valtio ja kunnat voivat toimia hellemmin ja yritysten tekemiä suur YT-neuvotteluja ei näin tarvita.
Työvoimakoulutus ja työharjoittelu on vain työvoimatoimiston tapa siivota työttömät pois prosenteista. On hirveää, että työvoimatoimisto pakottaa hyvin koulutettuja naurettaviin ja mitään antamattomiin koulutuksiin ja aina yli puoleksi vuodeksi. Samoin on työharjoittelun ja ns tukityöllistämisen kanssa. Ei niistä juuri urakehitykseen apua ole.
Usein kyllä tuo palkka ratkaisee. Esimerkiksi Brysselissä on halvemmat vuokra-asunnot, halvemmat elinkustannukset ja parempi palkka kuin Helsingissä. Työnantajien pitää tämä ymmärtää. Koulutetut lähtee ja sitten pitää haalia muualta palkkatasoon sopivaa työvoimaa. Sairaanhoitajat ovat jo tämän näyttäneet.
Palkkataso voi kätevästi vertailla http://www.robertwalters.com/e…ysurvey.do , jossa on toteutuneiden rekrytointien palkkakeskiarvot.
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.robertwalters.com/en-gb/salarysurvey/salarysurvey.do
täällä levittää yksi ainoa taho ja sekään ei edes tiedä mistä on kyse!
Kannattaa muistaa asumme Suomessa!
Haluatko kurjistaa entistä enemmän?
Töitä säällisellä palkalla tässä maassa tarvitaan, eikä kansalaispalkkaa.
Tanskassa tuo apu on tosi lyhytaikainen, joten se siitä.
Täällä ihmiselle jää n,400e sähkön ja vuokran jälkeen, ja sairastuessaankin voi saada lisää apua.
Kansalaispalkka pienentäisi todella paljon tuota. Silloinhan ei muita apuja olisi.
Mistä rahat?
Jos jokaiselle täysi-ikäiselle tuo "palkka maksettaisiin, olisi valtio äkkiä huippuvelkainen.
miten toimii ja nyt suomessa. Töihin vaan lorvijat niin sitä on ennekin tehty, katselkaa ympärillenne ja ottakaa kantaa oikeisiin asioihin eikä joihinkin "luonnonsuojelu ja elänakitivistehin" joita tuntuu olevan tämä maa pullollaan.
Jos ei löydy töitä, vaik kuinka etsis. Mihin sit menee?
Älä yleistä, suurin osa TODELLA etsii töitä, saadakseen hieman elintasoaan korotetuksi.
Kokeile elää avustuksilla, ehkä huomaat ettei se ole elämää?
Oletko hakenut ehkä vääriä töitä? Minkä työn hyvänsä pitää kelvata se on aina parempi kuin ei mitään. Kaikilla aloilla asiat muuttuvat nykyään niin nopeasti, ettet enää vuoden kotonaolon jälkeen pärjää. Parempi on pysyä mukana vaikka vähän aikaa pienelläkin korvauksella tai sitten pitää käyttää aika opiskeluun joka on ainoa syy pysyä poissa työelämästä. Eli ryhdistäydy ja suorita nenänvalkaisu ja sitten vaan rohkeasti vaikka pullakuskiksi.
Tottakai työhön kaikki esim. terveet nuoret miehet, jotka eivät viitsi ottaa enää vastaan mitään raskasta työtä.
Mutta oma tarinanikin on toista, enkä ole ollut eläessäni laiska. Mutta en kerro sitä vaan kerron ystäväni ystävän tarinan. Syvimpänä lamana hän ei työllistynyt,mikä oli yleistä tuohon aikaan,hän oli 40-50 ikäinen nainen ja putosi pian peruspäivärahalle. Koulutusta ja ammattia en tiedä. Työttömyysaikana hänellä todettiin syöpä, hän myi asuntonsa ja kävi hoidoissa, asunto oli velkainen
ja rahat riittivät vain muutaman vuoden. Hänellä oli syöpä sitä tyyppiä, johon ei yhteiskunta antanut hoitoja maksutta. Hän sinnitteli peruspäivärahalla vuosia, ilman kunnon ravintoa, vitamiineja, ilman tarpeeksi tehokkaita hoitoja ja kuoli lopulta yli 10 vuoden tuskaisen hiljaiselämän jälkeen noin 6 vuotta sitten. Hän ei ollut työkyvytön, syöpähän on parennettavissa - ei työkykyinenkään, kuka työnantaja huolii sypädiagnoosin omaavaa työtöntä.
tuo minimitoimeentuloturva on reilut 1300€ kuukaudessa, en nyt pitäisi sitä mitenkään huonona!
Kaikkineen sitä olla brutto. Eli päiväraha, vuokra, sähkö, lääkkeet jne.
Tanskassa sitä maksetaan todella lyhyt aika, täällähän voi vaikka kuinka kauan, päiväraha vain muuttuu ttt,ksi
Tanskan mallissahan korvaus on korkea, mutta se edellyttää aktiivitoimenpiteisiin osallistumista. Ei se tietääkseni kesken lopu, ellei työllisty kuten on toivottavaa?
on n.800€ kuukaudessa yksinasujalle hyväksyttävällä maksimivuokralla, mielestäni on aivan eri suuruusluokan summa jääkö vuokran jälkeen käteen 350-390€ kuin Tanskan version 800-900€!
Jos omistat oman asunnon tai yli 37 neliön vuokra-asunnonkin , ei asumiskustannuksiin yhteiskunnan tukea saa kuin osalle.Saattaa olla muutama kymppi. Asunnossa saatta olla remonttilainaa, joka ei silti oikeuta asuntomeoiksi luokiteltuihin lisäavustuksiin. Jos haet sosiaalilautakunnasta avustusta, saattaa olla että joudut myymään omaisuuttasi. Esim. auto ja voimassa oleva ajokortti on edellytyksenä monen työn vastaanottamiselle, mutta autoa ei saa omistaa avustuksien hakija.
Oman edullisen asunnon työllään hankkinut, ei asumistukija saa.
Kun lama alkoi tukityöt olivat tasokkaampia, valtiolla ja kunnilla oli työpaikkoja tarjolla vastavalmistuneille akateemisillekkin tai työelämästä tipahtaneille. Psyykekin on otettava huomioon terveysriskitekijänä, kuten yllä kirjoitettiin eikä kaikki työ ole kaikille sopivaa fyysisestikkään. Toisaalta itse en olisi koskaan hyväksynyt ansioihin pohjautuvaa työttömyyskorvausta. Aikanaan lyhyt korkeapalkkainen työ takasi useiden vuosien ansiosidonnaisen päivärahan, tilanteella pystyi myös juonittelemaan tuttujen työnanatajien avulla. Sosiaaliraha voisi olla ja olisi saanut olla korkeintaan iän, työkokemuksen ja koulutuksen pohjalta porrastettu 3 tasoiseksi
Ansiosidonnainen päiväraha esti vastavalmistuneita tai uudelle alalle koulutettuja hakeutumasta itselleen toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen tehtävään. Eihän tulevaisuus ollut ennustettavissa ja taaksepäin taas ei voi elää ja korjata valintojaan. Jos kaikki tarvitsijat saisivat riittävää kansalaispalkkaa, säästettäisiin monien virkailijoiden palkoissa.
Myös suuret sairaalalaskut jäisivät pienemmiksi ja ehkä poliiseillakin olisi vähemmän työtä.