Mitä on fasismi?

Kommunistinen retoriikka samaistaa kaiken äärioikeistolaisen katsomuksen ko. käsitteen piiriin.
Modernia fascismia edustaa Neohumanismi. Sen keskeisiä katsomuksia ovat:
-Historia on sivilisaatioiden historiaa. Sivilisaatit nousevat, kukoistavat ja tuhoutuvat. Omamme on tuhoutumassa. Se elää tällä hetkellä tuhoa edeltävää universaalivaihetta.
-Sivilisaation tuhoutumisprosessi aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä, ja sen yhteydessä katoavat niin vanhan sivilisaation muodostaneet rakenteet kuin valtava määrä kyseisen sivilisaation luomasta pääomastakin. Niin aineellisesta kuin varsinkin henkisestä.
-Neohumanismi katsoo, että sen periaatteisiin tukeutuva valtio kykenee säilymään siinä, missä eliittien globaaleihin rakenteisiin sitomat kansakunnat katoavat iäksi.
-Kansallisvaltioiden suurin uhka on universaalistunut eliitti. Se toimii omien lyhytnäköisten päämääriensä hyväksi aina lopulliseen tuhoon asti.
-Yllämainittu eliitti on syrjäytettävä vaikka väkivalloin asemistaan ja korvattava uudella, neohumanistisen katsomuksen omaavalla eliitillä! Vanha eliitti on pidettävä ulkona kaikesta vallasta, mitä uhrauksia ko. päämäärä sitten vaatiikaan.
-Kaikki valta on neohumanistisessa Suomessa kuuluva kansalle, joka käyttää ko. valtaa kansalaisjärjestöjen välityksellä ja jonka keskuudesta uusi eliitti nousee. Kaikki epäterveet, tuhoa edistävät rakenteet on purettava.
-Koko yhteiskunta on muovattava uuteen muotoon, jotta se kestäisi tulevan globaalin myllerryksen.
- Neohumanismi ei ole lopullinen totuus, sen tehtävä on luoda vakaus, joka kaukaisessa tulevaisuudessa mahdollistaa kansakunnan historiallisen tehtävän toteutumisen, mikä tuo tehtävä sitten onkaan. Lopullisia totuuksia ei ole, sillä neohumanismi lähtee siitä, että kaikki universumin rakenteet, niin materiaaliset kuin henkisetkin, ovat labiileja.
-Neohumanistisen valtion luomiseen ei tarvita vitivalkoista ihonväriä.

Robespierre kirjoitti:

Kommunistinen retoriikka samaistaa kaiken äärioikeistolaisen katsomuksen ko. käsitteen piiriin.
Modernia fascismia edustaa Neohumanismi. Sen keskeisiä katsomuksia ovat:
-Historia on sivilisaatioiden historiaa. Sivilisaatit nousevat, kukoistavat ja tuhoutuvat. Omamme on tuhoutumassa. Se elää tällä hetkellä tuhoa edeltävää universaalivaihetta.
-Sivilisaation tuhoutumisprosessi aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä, ja sen yhteydessä katoavat niin vanhan sivilisaation muodostaneet rakenteet kuin valtava määrä kyseisen sivilisaation luomasta pääomastakin. Niin aineellisesta kuin varsinkin henkisestä.
-Neohumanismi katsoo, että sen periaatteisiin tukeutuva valtio kykenee säilymään siinä, missä eliittien globaaleihin rakenteisiin sitomat kansakunnat katoavat iäksi.
-Kansallisvaltioiden suurin uhka on universaalistunut eliitti. Se toimii omien lyhytnäköisten päämääriensä hyväksi aina lopulliseen tuhoon asti.
-Yllämainittu eliitti on syrjäytettävä vaikka väkivalloin asemistaan ja korvattava uudella, neohumanistisen katsomuksen omaavalla eliitillä! Vanha eliitti on pidettävä ulkona kaikesta vallasta, mitä uhrauksia ko. päämäärä sitten vaatiikaan.
-Kaikki valta on neohumanistisessa Suomessa kuuluva kansalle, joka käyttää ko. valtaa kansalaisjärjestöjen välityksellä ja jonka keskuudesta uusi eliitti nousee. Kaikki epäterveet, tuhoa edistävät rakenteet on purettava.
-Koko yhteiskunta on muovattava uuteen muotoon, jotta se kestäisi tulevan globaalin myllerryksen.
- Neohumanismi ei ole lopullinen totuus, sen tehtävä on luoda vakaus, joka kaukaisessa tulevaisuudessa mahdollistaa kansakunnan historiallisen tehtävän toteutumisen, mikä tuo tehtävä sitten onkaan. Lopullisia totuuksia ei ole, sillä neohumanismi lähtee siitä, että kaikki universumin rakenteet, niin materiaaliset kuin henkisetkin, ovat labiileja.
-Neohumanistisen valtion luomiseen ei tarvita vitivalkoista ihonväriä.

Lue lisää

Mikä on tuo "kansakunnan historiallinen tehtävä"? Lieneekö sillä mielestäsi väliä?

Hertta kirjoitti:

Mikä on tuo "kansakunnan historiallinen tehtävä"? Lieneekö sillä mielestäsi väliä?

Jos haluaa kommentoida asiaa hienosti, niin kaiketi jonkin kansakunnan osuus tietyn historiallisen sivilisaation tarjoamaan kokonaispanokseen on ko. kansakunnan historiallinen tehtävä. Tämä tehtävä ei välttämättä ole kovin selkeä eikä realisoidu mitenkään.
( Kyse ei ole kuitenkaan mistään metafyysisestä ideasta vaan siitä, että kansaksi/heimoksi katsottava kokonaisuus onnistuu tekemään/luomaan jotain sellaista, mistä on hyötyä vähän isommallekin populalle.)
Epäonnistuneista historiallisista tehtävistä on pitkä lista, mutta tässä lista muutamista surkeimmista tapauksista:
Assyrialaisten voimat olisivat riittäneet hyvinkin sulkemaan Armenian vuorensolat väkivaltaisilta tulokkailta (skyytit,kimmerit) ja suojelemaan Babylonialaisten ja muiden seudun kansojen hallitsemat kauppareitit rosvoilta , vaeltavilta beduiineilta ja ylipäätään karkoittamaan kovakouraisesti kaikki Lähi-Itää himoitsevat saalistajat. Sen sijaan heidän äärimmäisen tehokas armeijansa pisti muutaman verisen vuosisadan aikana sileäksi kaiken mahdollisen. Assyrialaisten sotilaalliset suoritukset olivat sotilaallisesti arvostellen paljon näyttävämpiä kuin vaikka Hitlerin salamasota, mutta niiden ainoa seuraus oli leviävä köyhyys ja autioituvat kylät ja loppujen lopuksi kaikki seudun voimavarat olivat niin heikot, että muutamaa vuosikymmentä Assyrian tuhon jälkeen persialainen Kyyros otettiin vastaan vapauttajana ja hän valtasi koko Lähi-Idän muutamassa lyhyessä vuodessa. Toisin käyden niin Aleksanteri Suuri kuin Roomalaisetkaan eivät olisi kaikkine voimineenkaan kyenneet vielä vuosisatoja myöhemminkään valtaamaan noita seutuja ja niiden sivistyksellinen panos olisi ollut vielä ilmennyttä suurempi.
Myöskään Venetsian politiikkaa sen vahingoittaessa pysyvästi Bysanttia lyhytaikaisten ja kuvitteellisten kauppaetujen vuoksi ja muuttaessa Neljännen Ristiretken Bysantin ryöstöksi ja miehitykseksi 1204 ei voi kutsua älykkääksi. Hinta siitä maksettiin turkkilaisten sotajoukkojen marssiessa aina Wieniin saakka ja vallatessa useissa kovissa taisteluissa korvaamattomia venetsialaisia kauppatukikohtia. Aina Lepanton meritaisteluun asti ja sen jälkeenkin ( Turkkilaiset mm. nappasivat Kreetan ja Kyproksen vasta 1600-luvulla) Venetsia taisteli olemassaolostaan eikä voinut osallistua uusien meriteiden avaamiseen vaan käperttyi loppujen lopuksi turkkilaisista selvittyään italialaiseksi provinssikaupungiksi.
Eli vaikka Venetsia ei varsinaisesti ollut mikään kansakunta niin sen tekemä erhe oli yksi tekijä monista kaltaisistaan, joka on estänyt Italiaa kohoamasta kykyjensä mukaiseen suuruuteen.
Italialaiset ovat saaneet suunnattomasti aikaan niin taiteen kuin tekniikankin saralla, mutta tulee ihmetelleeksi, mitä he olisivat toisin käyneet saaneet tehdyksi?