Olen jutellut eri liikkeiden, korjaamojen ja viranomaisten kanssa ja huomannut, että kaikki ovat sitä mieltä, ettei kannata hommata vanhempaa autoa kuin 2002. Kuulemma tulevaisuudessa uhkaava muutos vanhojen autojen kohdalla aiheuttaa ennakoitua suurempia kustannuksia vuositasolla. esim. 4000 € autosta, joka on 2 l koneella voi joutua maksamaan parin vuoden päästä jopa 800 € veroa.
Lisäksi vuoden 2002 jälkeisissä malleissa on kuulemma vianmääritys standardoitu, joten sinun ei ole pakko käyttää merkkihuoltamoita vaan voit mennä mihin tahansa "nyrkkipajaan", joka on kouluttautunut ja hankkinut nykyaikaisen testerin. he pystyvät sitten korjaamaan samalla tavalla kuin merkkiliikkeetkin.
Onko tosiaan niin, että ihmiset yrittävät myydä viimetingassa 10-15 v. vanhoja autoja hirveillä hinnoilla, koska 2 vuoden päästä kukaan järkevä ihminen ei osta 5 vuotta vanhempaa autoa. Ja nekin ovat dieseleitä.
Lisäksi vuoden 2002 jälkeisissä malleissa on kuulemma vianmääritys standardoitu, joten sinun ei ole pakko käyttää merkkihuoltamoita vaan voit mennä mihin tahansa "nyrkkipajaan", joka on kouluttautunut ja hankkinut nykyaikaisen testerin. he pystyvät sitten korjaamaan samalla tavalla kuin merkkiliikkeetkin.
Onko tosiaan niin, että ihmiset yrittävät myydä viimetingassa 10-15 v. vanhoja autoja hirveillä hinnoilla, koska 2 vuoden päästä kukaan järkevä ihminen ei osta 5 vuotta vanhempaa autoa. Ja nekin ovat dieseleitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
autojen pohjat ovat olleet jo 10 vuotta pelkän pohjamaalin varassa tehtaalta tullessaan. Tuulilasi lehti on katsastanut näitä autoja 3 vuoden ikäisenä ja ne ovat jo silloin tukevasti ruosteessa.
10 vuoden ikään mennessä niissä on jo vakavia ruostevaurioita ja ovat vaarallisia pommeja jos esim. tukivarren kiinnityspiste irtoaa ruostevaurion takia ja auton hallinta menetetään. Uuden auton ostajallahan ei ole mitään intressiä tehdä lisäsuojauksia koska hän ei pidä autoa muutenkaan kuin pari-kolme vuotta ja vaihtaa uuteen. Ruostesuojauksesta ei hyvitetä vaihdossa yhtään paremmin vielä siinä vaiheessa.
Toinen paha ja kallis ongelma nykyisten käytettyjen autojen kanssa on elektroniikan viat sekä OBD, tietokoneboksin uusinta on ihan helvetin kallista ja OBD:stä tulee jäämään kiikkiin katsastuksessa yhä enemmän ja enemmän autoja vihernyhertäjien pipon yhä vain kiristyessä.
Kolmas paha ja kallis ongelma on turvatyynyt ja abs-jarrut, niiden viat ovat myös tähtitieteellisen kalliita korjata ja jos esim. abs ei toimi tai turvatyynyjen varoitusvalo palaa katsastuksessa niin auto on hylätty.
Autoilu tulee hyvin pian muuttumaan vain varakkaimpien etuoikeudeksi, köyhällä duunarilla ei tule enää koskaan olemaan varaa autoon, niinpä itsekin pitänee varmaan siirtyä bussiin, polkupyörään tai ottaa lopputili ja elellä työttömänä kun mitä se kannattaa itseään kiusata raskaassa työssä banaanipalkalla...
eikä koskaan ostaa mitään 2000-luvun romuja.
Kulujakauma on seuraavan kaltainen. Järjestys, sekä pääotsikoiden, että alakotsikoiden suhteen pitää paikkansa "melkein" kaikissa tilanteissa,ainakin vähemmän käytetyille ja uusille ajoneuvoille.
1. Pääomakulu
1.1 Vuosittainen arvonalenema
1.2 Hankintahinnan pääomakulu (=korkokulu)
2. Muutuvat kulut
2.1 Polttoaine
2.2 Huolto- ja korjauskulut
2.3 Muut (renkaat, kolarikorjaukset, sekal.)
3. Kiinteät kulut
3.1 Vakuutukset
3.2 Verot
3.3 Vuosikatsastus
Siis hankintahinnan merkitys on aivan oleelinen kilometrikustannuksen syntymisessä. Eniten riippuu paljonko autolla ajat. Jos ajat 100 tkm/v. voit harkita uuden ostoa. Jos ajat 5 tkm/v. ja arvonalenema on esim. 5000 Eur/v maksaa se yksistään sinulle 1 Eur /km. Lisäksi jos maksat autosta esim. 20 000 Eur niin joudut laskemaan tälle rahalle nettokoron 3 % /v, jonka saat määräaikaistalletukselle pankissa (jos maksat käteisellä). Se on 600 Eur /v. Jos ostat auton velaksi joudut laskemaan korkammat korkokulut joka kilometerille.
Itse olen pääomakulun puristanut lähelle nolla käyttämällä hyviä mutta vanhoja autoja. Aina myydessäni auton olen saanut siitä vähintäikin saman hinnan kuin ostaessani olin maksanut. Nämä autot ovat olleet 90- luvun alun, tai sitä vanhempia saksalaisia laatuauotoja (merkki alkaa M- kirjaimella). Tällöin muuttuvat kulut ovat ollet poikkeuksellisesti suurin kuluerä (n.70%).
Olen pyörittänyt omaa laskelmaani omien ajamieni kilometrien (vajaa 20 tkm/v) suhteen. Tällöin uuden auton pääomakulu on yli 70 % kaikista kuluista ja muutuvat kulut n 25% ja kokonaiskulu n. 0,75 Eur / km. Vuoden 2002 jäkkeisten mallien osalta kulu on suuruusluokkaa 0,5 Eur / km. Omalla 1991 autollani pääsen 0,20...0.30 Eur / km riippuen paljonko saan autosta myytyäni sen aikanaan ja sitä kautta saatuani lopulliesen ja todellisen arvonaleneman / - ylenemän laskentaan mukaan.
Että se siitä autoilun kustannuksesta.
olen ajanut 9v tällä autolla, 90-luvun japsi. Pääomat, arvonalenemat ja bensat poislukien eniten kilometrin hintaa on heilutelleet korjauskustannukset. Ruostevaurioiden korjaus on kallista ja moottoriakin piti korjata, ne on olleet kalleimpia remontteja ja helposti heilauttaa kilometrin hintaa lähelle euroa em. mainitut poislukienkin. Halvimmillaan jos ei paljon korjattavaa satu olemaan niin km hinta on ollut 31,2 senttiä.
Koko 9v ajan keskimääräinen kilometrikustannus on noin 56 senttiä.
Hyvin hoidetut 90- luvun alun kunnolliset saksalaismerkit eivät kaipaa mainitsemiasi korjaustoimenpiteitä. Edellytyksenä on, että auto on valtaosan siitä ajasta kun sillä ei ajeta katon alla ja se pestään aika ajoin myös alustan osalta. Lisäksi moottorin öljyt tulee vaihtaa suurinpiirtein ohjeitten mukaisesti ja voimansiirron öljyt vaikka 100 000 km välein. Isompaa kolaria ei saa ajaa ja pienet vauriot tulee korjauttaa parhaalla tekijällä. Näin saavutetaan helposti 25 vuoden ja 500 000 km ajohistoria ja minimaaliset käyttökulut.
Pääomakulujen minimoimiseksi sopivan auton valinta vaatii osaamista ostamistapahtumassa, koska auton on oltava melko vanha, mutta koriltaan ja tekniikaltaan priima. Lisäksi merkki ja malli on oltava "oikea".
valitettavasti rivitalossa jossa asun autot joutuvat olemaan taivasalla mikä tietenkin rasittaa koria enemmän kuin jos auto saisi olla edes katoksen alla.
Tallissakin olisi hyvä olla kunnollinen ilmanvaihto mikä veisi ajon jälkeisen kosteuden pois.
Alustanpesukin olisi hyvä mutta eihän noita ole kuin konepesuja enää olemassa, kaikki TI-hallit missä nosturi ja alustanpesumahdollisuus ovat kuolleet pois.