Elämää emolehmätilalla

unelma-ammatti?

Herätyskello soi kolmelta sunnuntai aamuyöllä. Isäntä lähtee jokaöiselle tarkistuskäynnille navettaan. Jaa-a, hieho alkaa poikimaan. Isäntä seurailee tilannetta, ja puoli viideltä tulee herättämään minut vahdin vaihtoon. Kalvopussi jo roikkuu hieholta.
Kappas,myös eilen poikinut lehmä työntelee, Tekeekö jälkeisiä vai mitä. Alkaapa työntelemään rajummin ja jotain näkyy, mutta ei ne kyllä jälkeisiä ole! Soitetaanpa eläinlääkärille. Kohtuhan se sieltä on tulossa.. Eläinlääkäri lupaa tulla.
Hiehon poikiminen samassa ketassa ei edisty..
Soitetaan naapurista apua. Yritetään saada kohtu pysymään sisällä.
Välillä juoksen sisälle, kun poika on herännyt ja itkee..
Eläinlääkäri saapuu puolentunnin päästä. Antaa lehmälle piikkiä että rauhottuisi.
No mitäpä kuuluu hieholle?
Iso vasikka tuntuu olevan ja tiukassa.. Laittaa vetoketjut vasikkaan. Välillä on piikitettävä lehmää joka vielä työntelee.
No sitten vedetään vasikkaa, ei tule. Nyt vähän liikkuu, vedetään, vedetään.. Viimein saatiin etupää tulemaan, mutta nyt ei enää liiku mihinkään. Yritetään kääntää, vedetään, vedetään, jalat ja kädet tärisevät,alkaa meiltä voimat loppua.. Viimeinkin saadaan vasikka ulos. Ei hengitä, sydän lyö hitaasti.. Nostetaan takajaloista ylös, putsataan suusta limaa, hierotaan, annetaan tekohengitystä pitkän aikaa. Viimein kuuluu rohinaa, ja silmä värähtää. Jatketaan vielä elvytystä, ja viimein vasikka hengittää!!! Käännellään hieho, josta nyt tuli lehmä, parempaan asentoon. Tarkistetaan kohtua työnnelleen tilanne. Vasikka vedetään emon viereen, vasikka sanoo möö.
Tilanne on rauhoittunut, lähdetään kahville.
Kun kahvi on juotu lähtee isäntä navettaan.
Puhelin soi.. vasikka on nukahtanut ikiuneen..

62

4902

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vara Kaani

      Vaihda rotua, siirry sellaiseen joka on helppohoitoinen ja pärjää ulkona talvellakin.

    • Vara Kaani

      Vaihda rotua, sellaisen jota on helpompi hoitaa ja joka selviää ulkona.

    • järkähtämättömänlevoton

      Mutta sellaista on elämä joskus. Vastoinkäymisiä. Mutta onneksi suurin osa poikimisista sujuu sittenkin melko mukavasti.

      Mekin vahdimme hiehojen poikimisia tarkemmin kuin vanhempien lypsylehmien. Toki silloinkin. Nyt on mennyt melko mukavasti (pitää koputtaa puuta), vain pari on syntynyt peräpää edellä mutta onneksi henkiin jäivät. On ne ihania ne vasikat (Suurin osa holst.fr., yksi ihana hf).

    • suomenkarjalla

      Etteivät olisi isoja.Ja kun useita lehmiä on halvaantunut,laitatan käynnistyspistoksen heti,kun
      se vaan näyttää olevan mahdollista.
      En anna mennä yli lasketusta ajasta montakaan päivää.Se on varmin keino pelastaa lehmä ja vasikat.

      • ketjun aloittanut

        .. hieho poiki hieman ennen laskettua aikaa. Sonnikin pitäisi olla hyvä, periyttää pientä vasikkaa. Ikinä ei kuitenkaan voi olla varma, mitä on tulossa.
        Paha mieli,`hiehokin` kaipaa kovasti vasuaan.. mutta kai se tästä..
        Onneksi syntyi päivällä taas uusi vasikka..


      • vaikka kuinka pitäisi olla ...
        ketjun aloittanut kirjoitti:

        .. hieho poiki hieman ennen laskettua aikaa. Sonnikin pitäisi olla hyvä, periyttää pientä vasikkaa. Ikinä ei kuitenkaan voi olla varma, mitä on tulossa.
        Paha mieli,`hiehokin` kaipaa kovasti vasuaan.. mutta kai se tästä..
        Onneksi syntyi päivällä taas uusi vasikka..

        Lieneekö syynä yltäkylläinen ravinto?
        Mutta niinhän ne on lapsetkin nykyään isoja.
        Ennen kolmikiloista pidettiin jo potrana poikana.
        Ruoka ja työ olivat ennen toista kuin nykyisin.


      • järkähtämättömänlevoton
        vaikka kuinka pitäisi olla ... kirjoitti:

        Lieneekö syynä yltäkylläinen ravinto?
        Mutta niinhän ne on lapsetkin nykyään isoja.
        Ennen kolmikiloista pidettiin jo potrana poikana.
        Ruoka ja työ olivat ennen toista kuin nykyisin.

        vuosi sitten täytyi eläinlääkärin kanssa kiskoa ulos kolme tosi isoa vasikkaa. Yksi syntyi viikon etuajassa ja kaksi melkein päivälleen. Eri sonnistakin lähtöisin. Tänä vuonna on ollut ihan normaalin kokoisia vasikoita.


      • ihmisilläkin
        vaikka kuinka pitäisi olla ... kirjoitti:

        Lieneekö syynä yltäkylläinen ravinto?
        Mutta niinhän ne on lapsetkin nykyään isoja.
        Ennen kolmikiloista pidettiin jo potrana poikana.
        Ruoka ja työ olivat ennen toista kuin nykyisin.

        Juuri televisiossa sanottiin että.
        Jos äiti on syönyt rakaus aikana paljon karkkia ja suklaata, niin vauva syntyy läskinä ja yleensäkin lapsen lihavuus vanhemmallakin iällä johtuu tästä samasta asiasta.


    • murheelliseksi, kun

      lukee tälläisen jutun. Sinänsä kirjoitettu hyvin ja mielenkiintoisella tyylillä, joka on poikkeuksellista tällä palstalla...

      Meillä on myös noita "vara kaanin" rotuisia ja....täytyy koputtaa puuta....ei ongelmia. Nopeita ja helppoja poikimisia.

      Meitä joskus mollataan kasvunopeudessa, mutta pitäisi ottaa huomioon myös poikimisten helppous ja olematon eläinlääkärin tarve.

      Vinkiksi sinulle "unelma-ammatti": Mitä jos sen hiehon siementäisi jollain pienemmällä rodulla ja senkin tekisi hiukan myöhemmin? Jo muutama kuukausi ikää hieholle helpottanee poikimisia merkittävästi.

      • unelma-ammatti

        Ihmettelen vain mikä on se niin sanottu ´helppo´rotu? Meilläkun on sonnina ollut nyt hereford. Aika paljon on vaihtelua vasikan koossa ollut. Toiset olleet pieniä ja helppoja, toiset pieniä ja silti tiukasssa, ja pari on ollut isoakin. Minkä ikäisenä laitatte hiehot sonnille?
        Lisäksi on joukossa aina virheasentoja ja muuta yllätystä..
        Juuri sai lehmä muuten lisää rauhoittavaa, kun vieläkin meinaa kohtua työntää.. Eikö se pitäisi alkaa jo kohdunsuu olla kiinni..
        On se vaan niin mukavaa juosta navettaan tunnin välein seuraamaan tilannetta..
        No mutta eiköhän se tästä.. Pitäisi aina muistaa ne hyvätkin asiat :)


      • tuli vaan mieleen
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Ihmettelen vain mikä on se niin sanottu ´helppo´rotu? Meilläkun on sonnina ollut nyt hereford. Aika paljon on vaihtelua vasikan koossa ollut. Toiset olleet pieniä ja helppoja, toiset pieniä ja silti tiukasssa, ja pari on ollut isoakin. Minkä ikäisenä laitatte hiehot sonnille?
        Lisäksi on joukossa aina virheasentoja ja muuta yllätystä..
        Juuri sai lehmä muuten lisää rauhoittavaa, kun vieläkin meinaa kohtua työntää.. Eikö se pitäisi alkaa jo kohdunsuu olla kiinni..
        On se vaan niin mukavaa juosta navettaan tunnin välein seuraamaan tilannetta..
        No mutta eiköhän se tästä.. Pitäisi aina muistaa ne hyvätkin asiat :)

        Ettei vaan ole emätin joka näkyy? On joskus kovan poijituksen tai vastaavan jälkeen jäänyt emätin (nyrkin kokoinen pallo) pitkälleen. Kerran teurastettiin yksi lehmä kun se ei mennyt sisälle vasta kun jokusen viikon päästä. Loppuuko aina kun lehmä nousee seisaalleen? Minkä rotuinen lehmä?


      • myöskin unelmien täyttymys
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Ihmettelen vain mikä on se niin sanottu ´helppo´rotu? Meilläkun on sonnina ollut nyt hereford. Aika paljon on vaihtelua vasikan koossa ollut. Toiset olleet pieniä ja helppoja, toiset pieniä ja silti tiukasssa, ja pari on ollut isoakin. Minkä ikäisenä laitatte hiehot sonnille?
        Lisäksi on joukossa aina virheasentoja ja muuta yllätystä..
        Juuri sai lehmä muuten lisää rauhoittavaa, kun vieläkin meinaa kohtua työntää.. Eikö se pitäisi alkaa jo kohdunsuu olla kiinni..
        On se vaan niin mukavaa juosta navettaan tunnin välein seuraamaan tilannetta..
        No mutta eiköhän se tästä.. Pitäisi aina muistaa ne hyvätkin asiat :)

        Ei muutakun vaihdat rodun HC:een.

        Meillä on ollut nyt neljä vuotta HC rotuista karjaa. Emoja on nykyisin 34 eikä kertaakaan ole ollut ongelmia poikimisissa, eikä yksikään vasikka ole kuollut. Öitäni en ole ensimmäistä vuottaa lukuunottamatta valvonut poikimisten takia.
        Silloin tällöin kun satun olemaan aitauksessa oikeaan aikaan, niin seuraan kyllä pokimista, mutta kertaakaan ei ole auttaa tarvinnut.

        Meilä kun on sonni laumassa koko ajan, niin poikimisia on pitkin vuotta.
        Talvisin otetaan emot muutamaa päivää ennen oletettua poikima-aikaa katon alle poikima karsinaan ja siellä saa emo olla vasikan kanssa viikonverran poikimisen jälkeen rauhassa. Kesä aikaan emot poikivat vapaasti laitumelle. Vasta poikimisen jälkeen olen ottanut emon vasikan kanssa karsinaan noin viikoksi, jolloin ruokinta on voimaperäistä.


      • kasvattaja
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Ihmettelen vain mikä on se niin sanottu ´helppo´rotu? Meilläkun on sonnina ollut nyt hereford. Aika paljon on vaihtelua vasikan koossa ollut. Toiset olleet pieniä ja helppoja, toiset pieniä ja silti tiukasssa, ja pari on ollut isoakin. Minkä ikäisenä laitatte hiehot sonnille?
        Lisäksi on joukossa aina virheasentoja ja muuta yllätystä..
        Juuri sai lehmä muuten lisää rauhoittavaa, kun vieläkin meinaa kohtua työntää.. Eikö se pitäisi alkaa jo kohdunsuu olla kiinni..
        On se vaan niin mukavaa juosta navettaan tunnin välein seuraamaan tilannetta..
        No mutta eiköhän se tästä.. Pitäisi aina muistaa ne hyvätkin asiat :)

        Ei muutakun vaihdat rodun HC:een.

        Meillä on ollut nyt neljä vuotta HC rotuista karjaa. Emoja on nykyisin 34 eikä kertaakaan ole ollut ongelmia poikimisissa, eikä yksikään vasikka ole kuollut. Öitäni en ole ensimmäistä vuottaa lukuunottamatta valvonut poikimisten takia.
        Silloin tällöin kun satun olemaan aitauksessa oikeaan aikaan, niin seuraan kyllä pokimista, mutta kertaakaan ei ole auttaa tarvinnut.

        Meilä kun on sonni laumassa koko ajan, niin poikimisia on pitkin vuotta.
        Talvisin otetaan emot muutamaa päivää ennen oletettua poikima-aikaa katon alle poikima karsinaan ja siellä saa emo olla vasikan kanssa viikonverran poikimisen jälkeen rauhassa. Kesä aikaan emot poikivat vapaasti laitumelle. Vasta poikimisen jälkeen olen ottanut emon vasikan kanssa karsinaan noin viikoksi, jolloin ruokinta on voimaperäistä.


      • unelma-ammatti
        tuli vaan mieleen kirjoitti:

        Ettei vaan ole emätin joka näkyy? On joskus kovan poijituksen tai vastaavan jälkeen jäänyt emätin (nyrkin kokoinen pallo) pitkälleen. Kerran teurastettiin yksi lehmä kun se ei mennyt sisälle vasta kun jokusen viikon päästä. Loppuuko aina kun lehmä nousee seisaalleen? Minkä rotuinen lehmä?

        agnuksen ja herefordin risteytys.Luultavasti se kohtua kuitenkin oli. Ei nyt enää ole mitään näkynyt. Tämä lehmä poiki ihan yksin, ilman apua, että vetämisestä ei ainakaan ole voinut tulla vaurioita. Jospa se siitä asettuis.. Tätäkin on kyllä nähty, että emätin pilkottelee, ja just näillä joilla on vaikea poikiminen ollut.
        Täytyy varmaan vielä yö seurata.. Onneksi vasikalla on nyt varaemona vasikkansa menettänyt emo!


      • laitetaan sonnin
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Ihmettelen vain mikä on se niin sanottu ´helppo´rotu? Meilläkun on sonnina ollut nyt hereford. Aika paljon on vaihtelua vasikan koossa ollut. Toiset olleet pieniä ja helppoja, toiset pieniä ja silti tiukasssa, ja pari on ollut isoakin. Minkä ikäisenä laitatte hiehot sonnille?
        Lisäksi on joukossa aina virheasentoja ja muuta yllätystä..
        Juuri sai lehmä muuten lisää rauhoittavaa, kun vieläkin meinaa kohtua työntää.. Eikö se pitäisi alkaa jo kohdunsuu olla kiinni..
        On se vaan niin mukavaa juosta navettaan tunnin välein seuraamaan tilannetta..
        No mutta eiköhän se tästä.. Pitäisi aina muistaa ne hyvätkin asiat :)

        kanssa yhteen perinteisen skottitavan mukaan vasta kolmivuotiaana. Täällä on paremmat rehut, joten yleisesti käytetään kahta vuotta. Eli jos eläin syntyy keväällä 2006, niin sonnin kanssa yhteen heinäkuun 2008 alussa. Ikää siis normaalisti sen 2 vuotta ja muutama kuukausi.
        Muidenkin rotujen kasvattajat ovat huomanneet hiukan myöhemmän siementämisen edut. Pitää vain huolehtia, että ruokinta ei lihota hiehoa, mutta näin se ehtii kasvaa täysikokoiseksi ja selviää paremmin poikimisesta. Mielestäni kaksivuotias on aika nuori poikimaan ja siitä voi tulla monta ongelmaa.


      • Missäspäin maata
        myöskin unelmien täyttymys kirjoitti:

        Ei muutakun vaihdat rodun HC:een.

        Meillä on ollut nyt neljä vuotta HC rotuista karjaa. Emoja on nykyisin 34 eikä kertaakaan ole ollut ongelmia poikimisissa, eikä yksikään vasikka ole kuollut. Öitäni en ole ensimmäistä vuottaa lukuunottamatta valvonut poikimisten takia.
        Silloin tällöin kun satun olemaan aitauksessa oikeaan aikaan, niin seuraan kyllä pokimista, mutta kertaakaan ei ole auttaa tarvinnut.

        Meilä kun on sonni laumassa koko ajan, niin poikimisia on pitkin vuotta.
        Talvisin otetaan emot muutamaa päivää ennen oletettua poikima-aikaa katon alle poikima karsinaan ja siellä saa emo olla vasikan kanssa viikonverran poikimisen jälkeen rauhassa. Kesä aikaan emot poikivat vapaasti laitumelle. Vasta poikimisen jälkeen olen ottanut emon vasikan kanssa karsinaan noin viikoksi, jolloin ruokinta on voimaperäistä.

        vaikutat ja oletko SHCC ry:n jäsen? Mietin kuka on kirjoittaja, mutta ei ihan heti tule mieleen, vaikka tunnenkin paljon muita kasvattajia....


      • karjankasvattaja
        Missäspäin maata kirjoitti:

        vaikutat ja oletko SHCC ry:n jäsen? Mietin kuka on kirjoittaja, mutta ei ihan heti tule mieleen, vaikka tunnenkin paljon muita kasvattajia....

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.


      • käsityksesi samantien:
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        Jäsenyydestä olisi vaikka se hyöty, että saat jäsenenä tiedotteet, vuosikirjan, pääsyn suljetulle osiolle, jossa on tosi hyvä foorumi, pääset ilmoittamaan eläinpörssissä, tapaat mukavia ihmisiä vuosikokouksessa tai muissa järjestämissämme tapaamisissa.

        Tuota käsitystäsi elitistisestä joukosta en tunnista. On totta, että osalla jäsenistä on muutama eläin maisemanhoitajana, mutta suurimmat karjat ovat 40-80 emoa ja toiminta päätoimista. Aika monella on 10-20 emoa ja toiminta elättää toisen puolisoista.

        Käytännössä hiukan yli puolet tiloista on jäseniä, eli meillä on noin 150 jäsentä ja tilojahan on Suomessa reilut 200. Jäseninä on miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, eri puolilta maatamme ja eri kokoisilta tiloilta. Jos yksi "tyyppi" pitää nostaa esiin, niin aika monella on lypsytilatausta ja on siirrytty tälläiseen toimintaa, kun ei ole enää haluttu jatkaa/investoida lypsytilaan, mutta on kuitenkin haluttu olla kotieläintila.


      • lisäystä vielä:
        käsityksesi samantien: kirjoitti:

        Jäsenyydestä olisi vaikka se hyöty, että saat jäsenenä tiedotteet, vuosikirjan, pääsyn suljetulle osiolle, jossa on tosi hyvä foorumi, pääset ilmoittamaan eläinpörssissä, tapaat mukavia ihmisiä vuosikokouksessa tai muissa järjestämissämme tapaamisissa.

        Tuota käsitystäsi elitistisestä joukosta en tunnista. On totta, että osalla jäsenistä on muutama eläin maisemanhoitajana, mutta suurimmat karjat ovat 40-80 emoa ja toiminta päätoimista. Aika monella on 10-20 emoa ja toiminta elättää toisen puolisoista.

        Käytännössä hiukan yli puolet tiloista on jäseniä, eli meillä on noin 150 jäsentä ja tilojahan on Suomessa reilut 200. Jäseninä on miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, eri puolilta maatamme ja eri kokoisilta tiloilta. Jos yksi "tyyppi" pitää nostaa esiin, niin aika monella on lypsytilatausta ja on siirrytty tälläiseen toimintaa, kun ei ole enää haluttu jatkaa/investoida lypsytilaan, mutta on kuitenkin haluttu olla kotieläintila.

        Kokousten yhteydessä on aina yleensä tilavierailuja ja ne ovat olleet hyvin suosittuja.

        Tervetuloa joukkoon! Jos liityt jäseneksi, niin käsityksesi muuttuu varmasti!


      • Vara Kaani
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        Ehkä kumminkin, yhdistyksestä ja sen jäsenyydestä on hyötyä eniten, jos myy eläviä eläimiä.

        Uudet ostajat vierailevat sivuilla ahkeraan ja yleensä ottavat yhteyttä niille tiloille, jotka on lähimpänä jäsenluettelon mukaan.

        Toisaalta, saahan sieltä kaikenlaista muutakin tietoa ja kommentteja, tosin osa ihmisistä ei niistä kyllä paljon perusta ...


      • Vara Kaani
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        Tämä käsityksesi "elämäntapaintiaaneista" eli muutaman eläimen pitäjistä, on ehkä pikkuisen liian nopea johtopäätös alalta.

        Highland soveltuu erittäin hyvin myös muun maatalouden tai yritystoiminnan sivutuotteeksi, joten näitä yrittäjiä ja toimijoita on joukossa aika paljon.
        Esim. Hevostalleille tämä sopii hyvin sivutuotteeksi ja lisäleivän tuojaksi, samoin viljatiloille, joilla on siihen soveltuvia vähemmän arvokkaita alueita.
        Nämä eläimet voi hoitaa yksi ihminen ihan hyvin ja toinen voi kulkea vaikka tilan ulkopuolella töissä, tai tehdä muuta paremmin tuottavaa työtä, esim. koneurakointia.


      • emo kasvattaja
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.


      • Vara Kaani
        emo kasvattaja kirjoitti:

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.

        Niin, voihan se olla niinkin, että joku on innostunut vähän liikaakin ...

        Mutta, mitä muuten tulee tähän "tehotuotantoon", niin siinä voit olla oikeassa.
        Highland ei sovellu oikein voimaperäiseen ruokintaan, koska on olemassa nopeamminkin kasvavia rotuja, joilla saadaan parempi hyöty tälläisessa ruokinnassa.
        Rodun edut on siinä, että kulut pysyy kurissa, ostopanokset on vähäisiä ja rakennuksia ei oikeastaan tarvita, eläimet on myös hyvin pitkäikäisiä ja terveitä, samoin synnytykset on helppoja.

        Pienet kulut ja kohtuulliset investointitarpeet korvaavat pienempää kasvua, joten lopullinen tulos voi olla ihan sama kuin suurilla roduilla.


      • täällä pahoittelee.
        emo kasvattaja kirjoitti:

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.

        On selvä, että jos yhdistyksessä on reilut 150 jäsentä/tilaa, niin mahtuuhan meitä mukaan kaikenlaisia ihmistyyppejä. Kyllä innokas saa olla, mutta ei muita saa mollata.

        Olemme innolla mukana yhteistyössä muiden rotujärjestöjen kanssa. Itse esimerkiksi olin mukana esittelemässä sekä omaa rotua, että kaikkia liharotuja maatalousnäyttelyjen yhteisosastolla, joten älkää nyt hyvät ihmiset koko porukkaa tuomitko yhden epämiellyttävän ihmisen takia.

        Puhdasrotuiset eläimet ovat suunnilleen samoissa hinnoissa eri roduissa, joten turha tälläisellä olisi "elvistellä". Tämä ja kommentti "varakkaammista jäsenistä" kertoo kyseisen henkilön ajatusmaailmasta melko paljon.... On totta, että yhdistyksessä on jäseninä pari-kolme yritystaustaista jäsentä, mutta se nyt ei kerro varakkuudesta mitään. Ei meillä mitään listoja ole, jossa olisi kerrottu kunkin pankkitilin saldo. Naurettavaa puhetta kyseiseltä henkilöltä. Olen pahoillani meidän kaikkien muiden puolesta....

        Olisi ihan kiva tietää missäpäin tälläinen pariskunta oikein vaikuttaa :)


      • täällä on pahoillaan....
        emo kasvattaja kirjoitti:

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.

        On selvä, että jos yhdistyksessä on reilut 150 jäsentä/tilaa, niin mahtuuhan meitä mukaan kaikenlaisia ihmistyyppejä. Kyllä innokas saa olla, mutta ei muita saa mollata.

        Olemme innolla mukana yhteistyössä muiden rotujärjestöjen kanssa. Itse esimerkiksi olin mukana esittelemässä sekä omaa rotua, että kaikkia liharotuja maatalousnäyttelyjen yhteisosastolla, joten älkää nyt hyvät ihmiset koko porukkaa tuomitko yhden epämiellyttävän ihmisen takia.

        Puhdasrotuiset eläimet ovat suunnilleen samoissa hinnoissa eri roduissa, joten turha tälläisellä olisi "elvistellä". Tämä ja kommentti "varakkaammista jäsenistä" kertoo kyseisen henkilön ajatusmaailmasta melko paljon.... On totta, että yhdistyksessä on jäseninä pari-kolme yritystaustaista jäsentä, mutta se nyt ei kerro varakkuudesta mitään. Ei meillä mitään listoja ole, jossa olisi kerrottu kunkin pankkitilin saldo. Naurettavaa puhetta kyseiseltä henkilöltä. Olen pahoillani meidän kaikkien muiden puolesta....

        Olisi ihan kiva tietää missäpäin tälläinen pariskunta oikein vaikuttaa :)

        Tehokkaasti tuotettu tarkoittaa väkirehua ruokinnassa/pihattoa ja se on ihan totta, että siihen nämä eivät sovellu.


      • tuli kahteen
        täällä on pahoillaan.... kirjoitti:

        On selvä, että jos yhdistyksessä on reilut 150 jäsentä/tilaa, niin mahtuuhan meitä mukaan kaikenlaisia ihmistyyppejä. Kyllä innokas saa olla, mutta ei muita saa mollata.

        Olemme innolla mukana yhteistyössä muiden rotujärjestöjen kanssa. Itse esimerkiksi olin mukana esittelemässä sekä omaa rotua, että kaikkia liharotuja maatalousnäyttelyjen yhteisosastolla, joten älkää nyt hyvät ihmiset koko porukkaa tuomitko yhden epämiellyttävän ihmisen takia.

        Puhdasrotuiset eläimet ovat suunnilleen samoissa hinnoissa eri roduissa, joten turha tälläisellä olisi "elvistellä". Tämä ja kommentti "varakkaammista jäsenistä" kertoo kyseisen henkilön ajatusmaailmasta melko paljon.... On totta, että yhdistyksessä on jäseninä pari-kolme yritystaustaista jäsentä, mutta se nyt ei kerro varakkuudesta mitään. Ei meillä mitään listoja ole, jossa olisi kerrottu kunkin pankkitilin saldo. Naurettavaa puhetta kyseiseltä henkilöltä. Olen pahoillani meidän kaikkien muiden puolesta....

        Olisi ihan kiva tietää missäpäin tälläinen pariskunta oikein vaikuttaa :)

        Tehokkaasti tuotettu tarkoittaa väkirehua ruokinnassa/pihattoa ja se on ihan totta, että siihen nämä eivät sovellu.

        kertaan kun yhteys hiukan takkusi....


      • tuli kahteen
        täällä on pahoillaan.... kirjoitti:

        On selvä, että jos yhdistyksessä on reilut 150 jäsentä/tilaa, niin mahtuuhan meitä mukaan kaikenlaisia ihmistyyppejä. Kyllä innokas saa olla, mutta ei muita saa mollata.

        Olemme innolla mukana yhteistyössä muiden rotujärjestöjen kanssa. Itse esimerkiksi olin mukana esittelemässä sekä omaa rotua, että kaikkia liharotuja maatalousnäyttelyjen yhteisosastolla, joten älkää nyt hyvät ihmiset koko porukkaa tuomitko yhden epämiellyttävän ihmisen takia.

        Puhdasrotuiset eläimet ovat suunnilleen samoissa hinnoissa eri roduissa, joten turha tälläisellä olisi "elvistellä". Tämä ja kommentti "varakkaammista jäsenistä" kertoo kyseisen henkilön ajatusmaailmasta melko paljon.... On totta, että yhdistyksessä on jäseninä pari-kolme yritystaustaista jäsentä, mutta se nyt ei kerro varakkuudesta mitään. Ei meillä mitään listoja ole, jossa olisi kerrottu kunkin pankkitilin saldo. Naurettavaa puhetta kyseiseltä henkilöltä. Olen pahoillani meidän kaikkien muiden puolesta....

        Olisi ihan kiva tietää missäpäin tälläinen pariskunta oikein vaikuttaa :)

        Tehokkaasti tuotettu tarkoittaa väkirehua ruokinnassa/pihattoa ja se on ihan totta, että siihen nämä eivät sovellu.

        kertaan. Nämä yhteydet hiukan takkusi.....


      • nyt tämä kone
        tuli kahteen kirjoitti:

        kertaan. Nämä yhteydet hiukan takkusi.....

        sekosi täysin. Ei ollut tarkoitus!


      • Ylämaankarja
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        Hei

        Lisäisin vielä sellaisen, että kokousten yhteydessä on ollut tosi hyviä ja ammattitaitoisia luentoja: Petotilanteesta, rakennearvostelusta, lihanleikkuusta, näyttelyihin valmistautumisesta jne.


      • Ottaa ihan rauhallisesti
        emo kasvattaja kirjoitti:

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.

        Ja olla loukkaantumatta niin helposti. Joillakin ihmisillä yksinkertaisesti on tyyli sellainen,että puhuu paljon, eikä aina ajattele loppuun asti. Uskonpa että jokaisen rodun/tuotantotavan joukossa on ihmisiä, jotka vähättelevät muita, ovat itse aina oikeassa jne. Kaiken lisäksi, ihmiset ovat erityisen kiinnostuneita tällaisesta uudemmasta rodusta, kyselevät paljon jne.Kyllä siinnä voipi lipsahtaa jokunen sammakkokin suusta...Henkilökemioiden puutteesta puhumattakaan...ota huomioon, että joku toinen on saattanut tulkita puheet taas aivan toisin...


      • "elitisti"
        karjankasvattaja kirjoitti:

        Pirkanmaan etelä puolelta ollaan, eli siis oikeastaan Hämeestä.
        Emme kuulu HC clubiin.
        Mitä hyötyä olisi jäsenyydestä?
        Olemme ostaneet eläimiä kolmelta tilalta, eikä niistä yksikään kuulunut HC clubiin. Ja sain heiltä sellaisen käsityksen, että clubi olisi vähän elitistinen. Eli pääsääntöisesti klubiin kuuluvat olisivat harrastelijoita joilla on pikkulauma lemmikkeinä, eikä maataloutta hoideta päätoimena. Eli olisivat jonkinlaisia elämäntapaintiaaneja.
        Tämä on siis ihan vain minun saamani käsitys.

        Oikaiskaa ihmeessä jos olen väärässä.

        ollaan päätoimisia viljelijöitä ja etsittiin joku vuosi sitten emolehmärotua, jolla tuettais tilan toimintaa. päädyttiin lopuksi tähän karvaisimpaan eli highlandiin, eikä ole kaduttu. vasikat syntyy nopeasti ja ovat puolessa tunnissa jalkeilla. ei tarvinnut enää rakentaa (sitä lajia kun oltiin jo kyllä tehty muille tuotantomuodoille) vaan kunnostettiin muista rakennuksista katoksia ja kaikki joutomaa aidattiin eläimille. eläimet eivät olleet oikeastaan sen kalliimpia kuin muidenkaan rotujen kantakirjatut yksilöt ja yhdistyksestä ollaan saatu todella paljon tietoa ja apua. mukavaa porukkaa ja rikkautena mielestäni että kaikilla erilainen tausta. ja joukossa on kyllä paljon kokopäiväisiä maanviljelijöitä.


      • "elitisti"
        emo kasvattaja kirjoitti:

        Ei tietenkään pitäisi yleistää. Mutta minä olen saanut saman suuntaisen käsityksen heikäläisistä.

        Täällä päin on eräs pariskunta joilla on jokunen highland ja varsinkin nainen on olevinaan niin ammattitaitoinen karjankasvattaja että ei parempaa. On hyvin nenäkäs ja arvostelee aikalailla oikeita karjankasvattajia. Ja antaa ymmärtää kokoajan, että eipä sitä monella ole varaa tällaiseen karjaan ja rinta rottingilla puhuu clubista ja erityisen palvovasti siihen kuuluvista varakkaammista jäsenistä.
        Sellaiset puheet ainakin minua loukkaa. Minultakin löytyy sentää yli kahdenkymmenen vuoden kokemus maanviljelystä ja erityisesti karjankasvatuksesta. Ja emo määrä on pikkuisen toista, monikymmen kertainen heihin nähden. ja pinta ala on noin sata kertainen. Eli pikkuisen pitäisi tytöllä olla ensin referenssiä, ennen kun alkaa oikeita karjankasvattajia opettamaan.

        Ei siis tietenkään pitäisi yleistää. Mutta jo yksikin tuollainen pilaa maineen.

        Mitä muuten tulee yleensä ylämaankarjaan, niin ne ovat tosiaan ihania. Mutta ei vaan oikein sovellu tällaisen tehokkaammin tuotetun karjan joukkoon.

        ilmeisesti nuori pari, kun puhut tyttösestä. eiköhän me kaikki olla oltu nuorina ja aloittelijoina pätevimpiä?!
        elämä opettaa, eiköhän se siitä asetu aikaa myöden.
        mikä ettei hc sopis samalle tilalle muiden rotujen kans? varmaan on joku joutoalue lähellä johon lauman vois laittaa. pihattoon ei kannata laittaa, mutta katoksen tarvitsevat, paikka mihin saa eristettyä poikivia ym. ja sonnit menee myös ulkona aitauksis, ovat rauhallisia luonteiltaan. ja jos leikkuutat häriksi niin menevät samas laumas. on joillain tiloilla tapana tällä rodulla, kävin tutustumaskin. ylläpito tällä rodulla todella edullista kun ei ole rakennuksissakaan kiinni paljoa rahaa, ei mene viljaa ja rehun kulutus on pientä vrt isommat. silti samat tuet.


      • Vara Kaani
        "elitisti" kirjoitti:

        ollaan päätoimisia viljelijöitä ja etsittiin joku vuosi sitten emolehmärotua, jolla tuettais tilan toimintaa. päädyttiin lopuksi tähän karvaisimpaan eli highlandiin, eikä ole kaduttu. vasikat syntyy nopeasti ja ovat puolessa tunnissa jalkeilla. ei tarvinnut enää rakentaa (sitä lajia kun oltiin jo kyllä tehty muille tuotantomuodoille) vaan kunnostettiin muista rakennuksista katoksia ja kaikki joutomaa aidattiin eläimille. eläimet eivät olleet oikeastaan sen kalliimpia kuin muidenkaan rotujen kantakirjatut yksilöt ja yhdistyksestä ollaan saatu todella paljon tietoa ja apua. mukavaa porukkaa ja rikkautena mielestäni että kaikilla erilainen tausta. ja joukossa on kyllä paljon kokopäiväisiä maanviljelijöitä.

        Käsittääkseni aika moni, on ottanut Highlandeja nimenomaan tämän takia, sillä on helppo nostaa tilan tuotantoa, koska valmiilla tilla ei oikeastaan tarvita muita investointeja kuin muutama lehmä tai hieho, sekä tietenkin sonni.


    • emon

      puolesta joka varmaa kaipaa lastaan. 30 emoa poikina ja 2 virheasentoa, yksi kuoli jäi jalkoihin kun emo puolusti vasikkata ja yksi ISO vasikka,jota vejettiin sitten oikeen kunnolla.sen ei pitänä olla iso koska sonni oli nuori ja AB,niin eläinl sanoi että jos lehmällä on voimakas istukka niin se tekee aina isoja vasikoita riippumata millanen sonni on. ps.henk.koht olen itkenyt jokaisen vasikan perään mitä on 5 vuoden aikaan kuollut(6kpl), ehkä typerätä mutta eläviä olentoja nekin on.

      • unelma-ammatti

        ..Monet on tullu kyyneleet tirautettua.. Nytkin on yksi poloinen parin päivän ikäinen vasikka tosi noiveassa kunnossa.Kaikkemme ollaan yritetty mut Ihme jos yön yli selviää. Tuntuu että kaikki sattuu aina kerralla.
        En ole muuten ennen kuullut tästä istukka-jutusta? Oletko teillä huomannut että joku emo tekee aina isoa vasikkaa? Pitääkin oikein alkaa tutkimaan. Sen olen huomannut että toiset emot menettää useammin vasikoita. Olisikohan maidon laadusta kiinni?
        Saapa nähdä millainen yö tästä tulee..
        Tästä vasikan menettäneestä vielä.. se hoitaa nyt kaverinsa vasikkaa.. ja hyvin tuntuu yhteishuolto sujuvan.. Saa vasikka ainakin hyvää hoitoa :)


      • oli..
        unelma-ammatti kirjoitti:

        ..Monet on tullu kyyneleet tirautettua.. Nytkin on yksi poloinen parin päivän ikäinen vasikka tosi noiveassa kunnossa.Kaikkemme ollaan yritetty mut Ihme jos yön yli selviää. Tuntuu että kaikki sattuu aina kerralla.
        En ole muuten ennen kuullut tästä istukka-jutusta? Oletko teillä huomannut että joku emo tekee aina isoa vasikkaa? Pitääkin oikein alkaa tutkimaan. Sen olen huomannut että toiset emot menettää useammin vasikoita. Olisikohan maidon laadusta kiinni?
        Saapa nähdä millainen yö tästä tulee..
        Tästä vasikan menettäneestä vielä.. se hoitaa nyt kaverinsa vasikkaa.. ja hyvin tuntuu yhteishuolto sujuvan.. Saa vasikka ainakin hyvää hoitoa :)

        HF joka ois poikina nyt kolmannen kerran.ensimmäinen vasikka oli ISO ja sille kävi huonosti saatiin vedettyä ulos, mutta ei saatu hengittämään kaikista yrityksistä huolimata.tuli toinen poikiminen ja ISO vasikka joka saatiin sitten viimein työllä ja tuskalla ulos vedettyä se oli heikko joku aikaa ja jaloilleenkin nousi vasta 8h poikimisesta,no siitä kasvoi potra poika.kolmas vasikka kuoli(loi) 6kk ikäisenä.kaikki vasikat oli sonni-poikia ja iso kokosia,tällä emolla oli voimakas istukka ja se on geeneissä.


      • Paalinpyörittäjä
        unelma-ammatti kirjoitti:

        ..Monet on tullu kyyneleet tirautettua.. Nytkin on yksi poloinen parin päivän ikäinen vasikka tosi noiveassa kunnossa.Kaikkemme ollaan yritetty mut Ihme jos yön yli selviää. Tuntuu että kaikki sattuu aina kerralla.
        En ole muuten ennen kuullut tästä istukka-jutusta? Oletko teillä huomannut että joku emo tekee aina isoa vasikkaa? Pitääkin oikein alkaa tutkimaan. Sen olen huomannut että toiset emot menettää useammin vasikoita. Olisikohan maidon laadusta kiinni?
        Saapa nähdä millainen yö tästä tulee..
        Tästä vasikan menettäneestä vielä.. se hoitaa nyt kaverinsa vasikkaa.. ja hyvin tuntuu yhteishuolto sujuvan.. Saa vasikka ainakin hyvää hoitoa :)

        Vasikkamenetykset tapahtuu usein samoilla emoilla toistamiseen, joten paras olisi aina poistaa vasikan menettänyt emo, mutta aina ei niin tule kuitenkaan tehtyä.
        Sellaisen olen myös huomannut, että jos emo menettää vasikkansa, eikä siitä imetä ollenkaan, niin usein seuraavana vuonna uusi vasikka ripuloi tavallista herkemmin?
        Useimmiten kaikki ongelmat kohdistuu samoihin emoihin vuodesta toiseen ja parhaita emoja ovatkin ne joita ei oikeastaan edes huomaa ollenkaan...


      • innostunutsonni2
        Paalinpyörittäjä kirjoitti:

        Vasikkamenetykset tapahtuu usein samoilla emoilla toistamiseen, joten paras olisi aina poistaa vasikan menettänyt emo, mutta aina ei niin tule kuitenkaan tehtyä.
        Sellaisen olen myös huomannut, että jos emo menettää vasikkansa, eikä siitä imetä ollenkaan, niin usein seuraavana vuonna uusi vasikka ripuloi tavallista herkemmin?
        Useimmiten kaikki ongelmat kohdistuu samoihin emoihin vuodesta toiseen ja parhaita emoja ovatkin ne joita ei oikeastaan edes huomaa ollenkaan...

        Miten HC pärjää petojen kanssa?


      • Vara Kaani
        innostunutsonni2 kirjoitti:

        Miten HC pärjää petojen kanssa?

        Aika huonosti, onhan sillä ne sarvet, mutta kumminkin se on vain lehmä.

        Pakoon pääsemiseksi se on liian hidas ja ei se oikein karhulle tai sudellekkaan pärjää, laumassa ne yrittävät puolustautua menemällä sellaiseen puolustus-ympyrään, mutta kyllä siinä yleensä aina joku menetetään ...


      • unelma-ammatti
        Paalinpyörittäjä kirjoitti:

        Vasikkamenetykset tapahtuu usein samoilla emoilla toistamiseen, joten paras olisi aina poistaa vasikan menettänyt emo, mutta aina ei niin tule kuitenkaan tehtyä.
        Sellaisen olen myös huomannut, että jos emo menettää vasikkansa, eikä siitä imetä ollenkaan, niin usein seuraavana vuonna uusi vasikka ripuloi tavallista herkemmin?
        Useimmiten kaikki ongelmat kohdistuu samoihin emoihin vuodesta toiseen ja parhaita emoja ovatkin ne joita ei oikeastaan edes huomaa ollenkaan...

        Pitäisi jättää ne tunteet tässä hommassa välillä taka-alalle.. Tahtoo vaan olla että vasikan menettänyt emo on muuten hyvä ja kiltti luonteinen. Mitenkähän sitä oppisi ajatuksiaan säätelemään, eipä mitenkään.. Välillä tuntuu vähän liian rankalta työltä..


      • niin.....
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Pitäisi jättää ne tunteet tässä hommassa välillä taka-alalle.. Tahtoo vaan olla että vasikan menettänyt emo on muuten hyvä ja kiltti luonteinen. Mitenkähän sitä oppisi ajatuksiaan säätelemään, eipä mitenkään.. Välillä tuntuu vähän liian rankalta työltä..

        Minkäs niille tunteille voi???
        Meillä kuoli eilen yksi vasu ja kyllä oli tippa linssissä. Kaksos vasuista toinen löytyi eilen kipeänä. Ei päässyt jaloilleen ja veti päätään takakenoon koko ajan. Makasi vain kuin reporanka pitkin pituuttaan. En tiedä mikä vasulle tuli ikääkin vain 6vrk


      • syntyi
        niin..... kirjoitti:

        Minkäs niille tunteille voi???
        Meillä kuoli eilen yksi vasu ja kyllä oli tippa linssissä. Kaksos vasuista toinen löytyi eilen kipeänä. Ei päässyt jaloilleen ja veti päätään takakenoon koko ajan. Makasi vain kuin reporanka pitkin pituuttaan. En tiedä mikä vasulle tuli ikääkin vain 6vrk

        sonnipoika joka vieläkin makoilee.imemään oppi torstaina ja nyt opetellaan seisomista. joka 3. tunti kääntelen,hieron ja venyttelen sitä ja nostan sen jaloilleen.vaikea,heikkohappinen ja tiukka oli alku, mutta jospa se siitä vielä juoksee.hutera on lapsen alkutaival, mutta periksi ei perskule anneta.itkun paikka jos sille nyt käy huonosti...


      • unelma-ammatti
        niin..... kirjoitti:

        Minkäs niille tunteille voi???
        Meillä kuoli eilen yksi vasu ja kyllä oli tippa linssissä. Kaksos vasuista toinen löytyi eilen kipeänä. Ei päässyt jaloilleen ja veti päätään takakenoon koko ajan. Makasi vain kuin reporanka pitkin pituuttaan. En tiedä mikä vasulle tuli ikääkin vain 6vrk

        ..oikein surullisia tarinoita kirjoitellaan, niin eilen tuli tiensä päähän meillä kolmen vuorokauden ikäinen lehmävasikka. Alussa näytti pirteältä, mutta vuorokauden ikäisenä huomattiin että vaan maka velttona. Letkulla syötettiin, hierottiin lämmiteltiin, ja niin nousi seuraavana aamuna pystyyn. Sitten meni taas heikoksi. Makasi ja läähätti, välillä näytti paremmalta, ja sitten taas romahti. Emä huolissaan portin takana.. Eilen sitten alkoi vatsa tuntua kovalta ja vointi heikkeni. Ei jaksanut päätä enää nostaa. Eläilääkäriä yritin saada kiinni parikymmentä kertaa.. Viimein soitettiin naapurikunnan eläinlääkärille, ja sieltä neuvottiin lopettamaan pikkuisen tuskat. Kyllä oli taas raskas päivä.. Eipä taaskaan rukouksiin vastattu..

        Jos joku emotilallinen haluaa vaihtaa kokemuksia, niin mulle voi kirjoitella myös sähköpostiin [email protected]


      • emotilan emäntä hämeestä
        unelma-ammatti kirjoitti:

        ..oikein surullisia tarinoita kirjoitellaan, niin eilen tuli tiensä päähän meillä kolmen vuorokauden ikäinen lehmävasikka. Alussa näytti pirteältä, mutta vuorokauden ikäisenä huomattiin että vaan maka velttona. Letkulla syötettiin, hierottiin lämmiteltiin, ja niin nousi seuraavana aamuna pystyyn. Sitten meni taas heikoksi. Makasi ja läähätti, välillä näytti paremmalta, ja sitten taas romahti. Emä huolissaan portin takana.. Eilen sitten alkoi vatsa tuntua kovalta ja vointi heikkeni. Ei jaksanut päätä enää nostaa. Eläilääkäriä yritin saada kiinni parikymmentä kertaa.. Viimein soitettiin naapurikunnan eläinlääkärille, ja sieltä neuvottiin lopettamaan pikkuisen tuskat. Kyllä oli taas raskas päivä.. Eipä taaskaan rukouksiin vastattu..

        Jos joku emotilallinen haluaa vaihtaa kokemuksia, niin mulle voi kirjoitella myös sähköpostiin [email protected]

        Älä nyt loukkaannu, mutta nyt kyllä alkaa vähän ihmetyttämään. Mitenkä teillä vasikka kuolleisuus on noin suuri. Ymmärtäisin kyllä sitten jos teillä olisi vaikka 150 emoa. Mutta ymmärsin että teillä ei emoja ihan hirveästi ole.

        Meillä on ollut emolehmiä vuodesta -92 asti ja keskimäärin 70 emoa on ollut vuodesta -98 asti. Ja vuodessa on kuollut keskimäärin kaksi eläintä. Vuosina -03 ja -04 ei kuollut yhtään eläintä.
        Tuossa ei voi olla kuin kaksi vaihtoehtoa. Joko teillä on tosi huono geeniperimä tai sitten teillä on elukoiden pidossa/hoidossa joku perustavaa laatua oleva virhe. Jos perimä on hyvä, niin itse veikkaisin väärää ruokintaa. Todennäköisesti vääriä hiveniä tai niiden väärää annostelua. Hivenet nimittäin vaikuttavat esimerkiksi vasikan virkeyteen ja jaloille nousuun todella paljon. Niillä on myös poikimista helpottavia ominaisuuksia. Lisäksi täytyy muistaa myös se, että jos hieho on pienen kokoinen, niin sen siemennystä/astuttamista pitää siirtää. Koska kuten jokainen kasvattaja tietää, niin pienen hiehon paikat eivät ole kehittyneet vielä tarpeeksi ja paikat ovat liian ahtaat ja kuitenkin vasikka kasvaa normaalilla ruokinnalla varsin isoksi, monesti toki jää pienemmäksi kuin täysikokoisen hiehon vasikka. Ja yleensä pienen hiehon vasikat ovat vähän sellaisia henkihaukkoja.


      • unelma-ammatti
        emotilan emäntä hämeestä kirjoitti:

        Älä nyt loukkaannu, mutta nyt kyllä alkaa vähän ihmetyttämään. Mitenkä teillä vasikka kuolleisuus on noin suuri. Ymmärtäisin kyllä sitten jos teillä olisi vaikka 150 emoa. Mutta ymmärsin että teillä ei emoja ihan hirveästi ole.

        Meillä on ollut emolehmiä vuodesta -92 asti ja keskimäärin 70 emoa on ollut vuodesta -98 asti. Ja vuodessa on kuollut keskimäärin kaksi eläintä. Vuosina -03 ja -04 ei kuollut yhtään eläintä.
        Tuossa ei voi olla kuin kaksi vaihtoehtoa. Joko teillä on tosi huono geeniperimä tai sitten teillä on elukoiden pidossa/hoidossa joku perustavaa laatua oleva virhe. Jos perimä on hyvä, niin itse veikkaisin väärää ruokintaa. Todennäköisesti vääriä hiveniä tai niiden väärää annostelua. Hivenet nimittäin vaikuttavat esimerkiksi vasikan virkeyteen ja jaloille nousuun todella paljon. Niillä on myös poikimista helpottavia ominaisuuksia. Lisäksi täytyy muistaa myös se, että jos hieho on pienen kokoinen, niin sen siemennystä/astuttamista pitää siirtää. Koska kuten jokainen kasvattaja tietää, niin pienen hiehon paikat eivät ole kehittyneet vielä tarpeeksi ja paikat ovat liian ahtaat ja kuitenkin vasikka kasvaa normaalilla ruokinnalla varsin isoksi, monesti toki jää pienemmäksi kuin täysikokoisen hiehon vasikka. Ja yleensä pienen hiehon vasikat ovat vähän sellaisia henkihaukkoja.

        Emoja meillä on vajaa 60, ja nämä ovat ainoat menetetyt vasikat tänävuonna. Tottakai siihen pyritään ettei vasikoita menetettäisi yhtään, mutta se taitaa olla mahdotonta.. Ja täytyy myöntää, että emoissa on karsimisen varaa.. olen kuullutkin että vasikkansa menettänyt emä kannattaisi poistaa. Tässä tuleekin eteen emojen uusimista..
        Eikä meillä hiehoja laiteta liian aikaisin sonnille, mutta siitäkin olen joskus lukenut, että jos hiehon laittaa sonnille kovin myöhään, voi hedelmällisyys kärsiä. Sitä en tiedä onko tässä mitään perää..
        Ruokinnassa ehkä suurin harmi on, että emot tuppaavat lihoa liikaa, ja sehän tietenkin vaikeuttaa poikimista.. Nyt varsinkin kun ovat pihatossa talvet, ja liikkuminen jää vähiin..
        Itselläni ei kokemusta paljon alasta ole, ja mielelläni kyseleisin ja ottaisin neuvoja vastaan joltakin kokeneemmalta. Tosin isäntä elukat hoitaa kokeneempana..


      • lääkettä
        niin..... kirjoitti:

        Minkäs niille tunteille voi???
        Meillä kuoli eilen yksi vasu ja kyllä oli tippa linssissä. Kaksos vasuista toinen löytyi eilen kipeänä. Ei päässyt jaloilleen ja veti päätään takakenoon koko ajan. Makasi vain kuin reporanka pitkin pituuttaan. En tiedä mikä vasulle tuli ikääkin vain 6vrk

        tyypillinen seleenin puutteen oire! Ei muutaku elukka lääkäriltä seleeniä ja jatkossa lisää seleeniä kaikkien elukoiden sapuskaan, muistakaa myös muut kivennäiset! Puutokset huomaa aina poikima-aikaan.....


      • emoemäntä
        unelma-ammatti kirjoitti:

        Pitäisi jättää ne tunteet tässä hommassa välillä taka-alalle.. Tahtoo vaan olla että vasikan menettänyt emo on muuten hyvä ja kiltti luonteinen. Mitenkähän sitä oppisi ajatuksiaan säätelemään, eipä mitenkään.. Välillä tuntuu vähän liian rankalta työltä..

        työssä olis mukana. Tunnetta on myös se että työ tuntuu mukavalta, että siinä viihtyy. Ei kukaan ole robotti eikä pidäkään olla. Työ on muutakin kuin vain tulosta ja sen tekemistä. Kyllä elämä olis aika ankeaa jos mikään ei tuntuisi eikä saisi tuntua miltään.


      • syntynyt
        syntyi kirjoitti:

        sonnipoika joka vieläkin makoilee.imemään oppi torstaina ja nyt opetellaan seisomista. joka 3. tunti kääntelen,hieron ja venyttelen sitä ja nostan sen jaloilleen.vaikea,heikkohappinen ja tiukka oli alku, mutta jospa se siitä vielä juoksee.hutera on lapsen alkutaival, mutta periksi ei perskule anneta.itkun paikka jos sille nyt käy huonosti...

        SONNI-poika oppi aamulla kävelemään ja samalla hoksasi että emon tissistäkin saa maitoa :=)


      • ainekset
        lääkettä kirjoitti:

        tyypillinen seleenin puutteen oire! Ei muutaku elukka lääkäriltä seleeniä ja jatkossa lisää seleeniä kaikkien elukoiden sapuskaan, muistakaa myös muut kivennäiset! Puutokset huomaa aina poikima-aikaan.....

        kohillaan mutta....aina ei onnistu.


      • virheasennossa
        ainekset kirjoitti:

        kohillaan mutta....aina ei onnistu.

        niin siihen ei kyllä seleenit eikä muutkaan hivenet auta.seleeni kyllä virkistää vasikan poikimisen jälkeen.olen antanut vasikalle seleeniniä sormella suun limakalvoille ja vaikutus on ilmeinen.


      • seleeni
        virheasennossa kirjoitti:

        niin siihen ei kyllä seleenit eikä muutkaan hivenet auta.seleeni kyllä virkistää vasikan poikimisen jälkeen.olen antanut vasikalle seleeniniä sormella suun limakalvoille ja vaikutus on ilmeinen.

        Oireet vain täsmää seleenin puutteeseen. Se on iso ongelma joillakin karjatiloilla luomussa ja ns. laajaperäisesti tuottavilla tiloilla, jossa ei käytetä paljoa yaraa pelloilla. Voisin sanoa viime vuodelta, että yhdellä tutulla olisi kuollut helposti 10 vasikkaa puutokseen, jollei oltaisi piikitetty niskaan...

        Tietenkin vasikoita syntyy vaikka minkälaisia ja vaikka millä tavalla. Aina voi tulla raatoja, ei siitä pääse mihkään. Kuuluu hommaan. lihankasvattajalla on aina pakastin täynnä;-)


      • unelma-ammatti
        syntynyt kirjoitti:

        SONNI-poika oppi aamulla kävelemään ja samalla hoksasi että emon tissistäkin saa maitoa :=)

        ..että työ on tuottanut tulosta :) Toivottavasti sonnipoika kasvaa normaalisti. Meillä tämmöinen samantyylinen huonon alun saanut Vekkuli-poika jäi kitukasvuiseksi. kyllä nämä hoitoa vaatineet jäävät hyvin mieleen. :)


      • Vara Kaani
        seleeni kirjoitti:

        Oireet vain täsmää seleenin puutteeseen. Se on iso ongelma joillakin karjatiloilla luomussa ja ns. laajaperäisesti tuottavilla tiloilla, jossa ei käytetä paljoa yaraa pelloilla. Voisin sanoa viime vuodelta, että yhdellä tutulla olisi kuollut helposti 10 vasikkaa puutokseen, jollei oltaisi piikitetty niskaan...

        Tietenkin vasikoita syntyy vaikka minkälaisia ja vaikka millä tavalla. Aina voi tulla raatoja, ei siitä pääse mihkään. Kuuluu hommaan. lihankasvattajalla on aina pakastin täynnä;-)

        Seleeni on liikaa saatuna myrkyllinen, joten senkin kanssa kannattaa noudattaa kohtuutta.


      • Vara Kaani
        emoemäntä kirjoitti:

        työssä olis mukana. Tunnetta on myös se että työ tuntuu mukavalta, että siinä viihtyy. Ei kukaan ole robotti eikä pidäkään olla. Työ on muutakin kuin vain tulosta ja sen tekemistä. Kyllä elämä olis aika ankeaa jos mikään ei tuntuisi eikä saisi tuntua miltään.

        No minä ainakin pidän näistä eläimistä, niillä on nimet ja ne on lepposia kavereita ...
        Ihan kivahan niiden kanssa on touhuta.


      • seleenin puute
        lääkettä kirjoitti:

        tyypillinen seleenin puutteen oire! Ei muutaku elukka lääkäriltä seleeniä ja jatkossa lisää seleeniä kaikkien elukoiden sapuskaan, muistakaa myös muut kivennäiset! Puutokset huomaa aina poikima-aikaan.....

        vein vasikan avaukseen. ei ollut seleenin puutos ei. oli akuutti munuaisaltaan tulehdus. meillä on mennyt tänävuonna kolme vasua ei vissiin osata hoitaa tai ollaan väärällä alalla. kaksosvasikat synty kuolleina ja tämä munuais homma. olishan nämä tietenkin viisaammat saaneet hoijettua elävänä elämään.


      • tulehdus
        seleenin puute kirjoitti:

        vein vasikan avaukseen. ei ollut seleenin puutos ei. oli akuutti munuaisaltaan tulehdus. meillä on mennyt tänävuonna kolme vasua ei vissiin osata hoitaa tai ollaan väärällä alalla. kaksosvasikat synty kuolleina ja tämä munuais homma. olishan nämä tietenkin viisaammat saaneet hoijettua elävänä elämään.

        johtuu? Mikä siihen on siis syynä? Voiko ennaltaehkäistä?


      • unelma....
        seleenin puute kirjoitti:

        vein vasikan avaukseen. ei ollut seleenin puutos ei. oli akuutti munuaisaltaan tulehdus. meillä on mennyt tänävuonna kolme vasua ei vissiin osata hoitaa tai ollaan väärällä alalla. kaksosvasikat synty kuolleina ja tämä munuais homma. olishan nämä tietenkin viisaammat saaneet hoijettua elävänä elämään.

        Aina riittää näitä jotka arvostelee toisten osaamisia.. Heti tuli valitusta ettei osata hoitaa, jos 60poikivalta emältä kaksi vasikkaa menetetään. Aina on huonoja vuosia, ja meillä niitä on ainakin koettu! Varsinkin ennenkuin saatiin pihatto valmiiksi, ja oli elukat laitumella läpi vuoden. Olisi ihan kiva jos tältä palstalta voisi saada asiallisia neuvoja, eikä sitä turhantärkeilyä!!! Monesti tulee tilanteita jolloin olisi ne hyvät neuvot tarpeen. Kiva olisi, jos olisi joku jonka kanssa näitä tilanteita pohtia. Laitoinkin yhteen kirjoitukseen sähköpostiosoitteeni, jos joku haluaa vaihtaa kuulumisia. :)


      • Lääkettä
        seleenin puute kirjoitti:

        vein vasikan avaukseen. ei ollut seleenin puutos ei. oli akuutti munuaisaltaan tulehdus. meillä on mennyt tänävuonna kolme vasua ei vissiin osata hoitaa tai ollaan väärällä alalla. kaksosvasikat synty kuolleina ja tämä munuais homma. olishan nämä tietenkin viisaammat saaneet hoijettua elävänä elämään.

        Saitko selville mikä aiheutti munuaistulehduksen? Kiinnostaisi kovasti! Seleeni on ollut tällä seudulla varsinkin kuivien kesien jälkeisten keväiden ongelma. Ei tahdo hivenet peruskivennäisissä riittää jos huonoa "kesantoheinää" on syötetty koko talvi. Ongelma korostuu suurilla roduilla. Taitavat olla kokonsa takia altiimpia puutoksille.

        Vasikoita nyt kuolee käytännössä joka vuosi. Meillä on katkennut napanuoria(liian aikaisin), Kalvoja naamalla, Kehittymättömät keuhkot, Tukehtumia, napatulehduksia yms... niitä tulee.


    • emoemäntä

      mutta tuli aika inha olo kun alkoi kommentteja lukemaan. Juuri tätä riittää kun tapaa näitä 'superkasvattajia'. Kukaan muu ei tiedä eikä osaa mitään. Ja joka uskaltaa sanoa ääneen että väsyttää ja on ongelmia on heti osaamaton surkimus. Helvetti tätä suomalaista mentaliteettia!

      • voin sanoa,että

        Kyllä mieli ajanoloon kovettuu.Jokainen karjatilallinen kokee menetyksiä,siitä ei pääse mihinkään.Tuossa joku purki sydäntään ja kysyi neuvoja.Tälläkin palstalla vierailu on opiskelua,pitää vain suodattaa tarpeelliset neuvot loanheitosta.Empaattisuus on vain toisilla enemmän esillä kuin toisilla.Mulla emäntä 1500 poiittamisen jälkeenkin pystyy suhtautumaan hienosti jokaiseen uuteen alkuun,oli se sitten lehmän tai ihmisen alku.


      • Paalinpyörittäjä

        Onhan ihmisissä näitä, jotka luulee oman arvon kohoavan toisia haukkumalla.
        Mutta asiaan, joissain viesteissä todettiin luomun ja laajaperäisen tuotannon ja puutostilojen yhteys. Itse olen huomannut saman ihan kouriin tuntuvasti ja menetyksiä on tullut! Moni kolleega on antanut poikimisaikaan kuurin E-seleeniä ja vasikat ovat olleet huomattavasti virkeämpiä. Itse en paljoa valvo poikimisia, enkä juuri lääkitsekkään sairaita vasikoita, menetyksiäkin tulee, mutta saan kuitenkin nukkua yöt. Minusta emolehmätuotannon ehdoton edellytys ainakin täällä etelässä on nimenomaan itseuudistuvuus, jossa eläimet vain ruokitaan kerran päivässä ja kuivitetaan kerran viikossa ja muu aika keskitytään tuottavampaan toimintaan/vapaa-aikaan.


      • Vara Kaani
        Paalinpyörittäjä kirjoitti:

        Onhan ihmisissä näitä, jotka luulee oman arvon kohoavan toisia haukkumalla.
        Mutta asiaan, joissain viesteissä todettiin luomun ja laajaperäisen tuotannon ja puutostilojen yhteys. Itse olen huomannut saman ihan kouriin tuntuvasti ja menetyksiä on tullut! Moni kolleega on antanut poikimisaikaan kuurin E-seleeniä ja vasikat ovat olleet huomattavasti virkeämpiä. Itse en paljoa valvo poikimisia, enkä juuri lääkitsekkään sairaita vasikoita, menetyksiäkin tulee, mutta saan kuitenkin nukkua yöt. Minusta emolehmätuotannon ehdoton edellytys ainakin täällä etelässä on nimenomaan itseuudistuvuus, jossa eläimet vain ruokitaan kerran päivässä ja kuivitetaan kerran viikossa ja muu aika keskitytään tuottavampaan toimintaan/vapaa-aikaan.

        Puhut vähän, mutta asiaa ...


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Arvaa miten paljon

      Haluan sua?
      Ikävä
      88
      1651
    2. Mitä toiveita ja ajatuksia sulla

      On kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      77
      1273
    3. Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.

      https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr
      Maailman menoa
      179
      1234
    4. Sunnuntai terveiset kaivatulle

      Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!
      Ikävä
      55
      952
    5. Aika usein mietin sitä

      Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t
      Ikävä
      46
      911
    6. Rakastan sinua ja

      Tiedät sen.
      Ikävä
      47
      898
    7. Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?

      Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman
      Ikävä
      38
      888
    8. Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !

      Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si
      Suomussalmi
      9
      833
    9. On ikävä sua

      Rakas ❤️.
      Ikävä
      46
      822
    10. IS Viikonloppu 26.-27.4.2025

      Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika
      Sanaristikot
      35
      789
    Aihe