Uskonpa, että ei ole.
Nimittäin aika tragikoomista tämä loppumaton haastatteluohjelmien tulva, missä toinen keski-ikäinen nainen haastattelee toista naista, joka katkeruutta tihkuen kertoo kuinka vaikeaa, alistettua ja vaativaa naisena eläminen on verrattuna miehen elämään.
Mikä näiden ohjelmien funktio on?
Tilastollisesti nimittäin miehen elämä se vasta vaikeaa onkin. Miehet syrjäytyvät, joutuvat useammin väkivallan uhreiksi, kuolevat nuorempina, kuolevat useammin oman käden kautta, kuolevat useammin tapaturmaisesti...... Missä naisen elämän suunnaton vaikeus näkyy käytännössä?
Nimittäin aika tragikoomista tämä loppumaton haastatteluohjelmien tulva, missä toinen keski-ikäinen nainen haastattelee toista naista, joka katkeruutta tihkuen kertoo kuinka vaikeaa, alistettua ja vaativaa naisena eläminen on verrattuna miehen elämään.
Mikä näiden ohjelmien funktio on?
Tilastollisesti nimittäin miehen elämä se vasta vaikeaa onkin. Miehet syrjäytyvät, joutuvat useammin väkivallan uhreiksi, kuolevat nuorempina, kuolevat useammin oman käden kautta, kuolevat useammin tapaturmaisesti...... Missä naisen elämän suunnaton vaikeus näkyy käytännössä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
on sen sijaan ilmeisen runsaslukuisesti. Kaikissa ikäryhmissä, mikäli täkäläisistä kirjoitelmista voi mitään päätellä.
Miesten katkeruus on monipuolista. Ensisijaisesti se kohdistuu muihin miehiin, ne ovat päässeet paremmin eteenpäin urallaan, niillä on suuremmat palkat, paremmat naiset, isommat autot ja muutakin isompaa. Toiseksi katkeruus kohdistuu naisiin, ne ovat liian valikoivia (räkättäjä tai lörtsy ei meinaa kelvata niille), liian älykkäitä, eivät alistu vastaanpanematta, joitain on ihan opetettava nyrkillä.
Katkeruus syö sisintä, miehellä ei ole uskottuja kavereita, on vain parhaimmillaan ryyppy- tai kilpakavereita, lento katkeaa, vaikka mahdollisuudet ovat miehille ylivertaiset miesvaltaisesti hallitussa Suomessa. Naiset ovat onnellisempia yksin kuin yksinäiset miehet, vaikka toimeentulo on keskimääräisesti heikompaa, naisilla on naisystäviä, joiden kanssa surra ja iloita.
Muuttakaa asennetta, miehet. Se on vain ja ainoastaan teistä itsestänne kiinni. Röyhkeä tai marmattava asenne karkoittaa naiset läheltänne, ennemmin tai myöhemmin. Usein vasta myöhemmin. Miehet eivät pärjää yksin, se näkyy.
on sitä asiallista keskustelua, mihin pitäisi kaikkien medioiden ottaa kantaa ja vain siitä keskustella! Jos siellä joskus joku nainen ottaa puheeksi naisten vähäisemmät tienestit, naisiin kohdistuvan väkivallan, ulkonäköpaineet, naisten vähäisen osuuden päättäjissä jne, niin nehän on tietysti katkeria keski-ikäisiä ämmiä, jotka rutkuttavat turhasta. Suomessa kun on naisilla kaikki hyvin! - katsokaa vaikka Kamputsean naisten asemaa. Tietysti se työtön bangladeshilainen katonrakentamieskin olisi onnesta pyöreenä jos pääsisi Suomeen "syrjäytymään" ja Suomen sosiaaliturvista nauttimaan.
kuin naisen. Ehkä miehet yrittävät etsiä aidosti syitä elämän kovuudellee eivätkä juurikaan julista katkeruuttaan haastatteluohjelmissa. Naisen katkeruus taas suuntautuu mieheen ja miehen elämän helppouteen. Ehkä nainen on vain luonnostaan miehelle kateellinen.
olet tällä palstalla.
millään tavalla. Eikö se ole hyvä, että miehetkin haluvat auttaa keski-ikäisiä naisia katkeruuden purkamisessa. Ainoa keinohan siihen on kohdata totuus ja olla täysin rehellinen itselle sekä myös muille.
miehet keskittyisitte johonkin kuin kuvittelliseen keski-ikäisten naisten katkeruuteen.
Kokeilkaa edes.
Varmaan ensimmäinen kerta, kun nään feministin (oletus) pystyvän keskustelemaan asiasta järkevästi ja tuomaan esiin faktoja. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta tämänlainen vastaus vie keskustelua rakentavasti eteenpäin. Mielestäni tämän naisen vastauksesta tuli esiin paljon asioita, joissa meillä miehillä oikeasti on parannettavaa. Ei niistä tarvitse olla hiljaa.
Vastaavasti en ymmärrä feminismin (tai tän palstan feministien) ideologiaa, että järkevää keskustelua ei voida käydä asioista, jos et ole yhtä mieltä heidän kanssaan. Muutaman vakiotyypin kirjoittelut tällä palstalla menevät aina niin, että heidän näkemys on ainoa oikea ja muut ovat väärässä ja samalla sovinistisikoja. En mainitse ketään nimeltä mutta ainakin yksi Z:lla ja j:llä alkava löytyy joukostamme, jotka luettelisin tähän ryhmään.
Mutta viestin kirjoittaneelle naiselle haluaisin sanoa vain, että jatka samaan malliin... feminismissä on paljon hyvääkin vaikka sitä tältä palstalta ei näitä harvoja valonpilkahduksia lukuunottamatta tunnu löytyvän.
Ei se vie todellakaan keskustelua eteenpäin, että kopioidaan kirjoituksen idea johon vastataan ja ainoastaan käännetään se käsittelemään vastakkaista sukupuolta. Missä niitä faktoja oli?
En usko, että on eroa miesten ja naisten porautumisessa niihin syihin, jotka vaikuttavat elämän kovuuteen. Jokseenkin yhtä syvää tai pinnallista, maaliin tai maalin ohi osuvaa varmaan kummallakin taholla. Eiköhän suurimmat erot löydy yksilöiden ajattelun välillä, ei sukupuolten. Jotkut ovat pohdiskelevampia kuin toiset, rehellisempiä, ovat hankkineet enemmän tietoa pohdinnan perusteiksi jne.
Kirjoitat, että naisten katkeruus suuntautuu mieheen ja miehen elämän helppouteen. Ei luullakseni monikaan nainen, ei edes feministi (olen feministi), pidä miehenelämää helppona. Päinvastoin, aika rankkana, miehiin satsataan valtavasti odotuksia menestymisen ja kaikenlaisen osaamisen suhteen, miehet itsekin ovat "suggeroituneet" niihin odotuksiin, sisäistäneet ne.
Kun odotukset ja todellisuus eivät sitten kohtaakaan, kun ei jaksa tai osaa, mies putoaa korkeammalta kuin nainen, josta ei ole vastaavaa odotettu. Kova paikka ja "lääkitys" voi mennä vikaan.
Feministit ovat monasti korostaneet miesroolin raskautta. Jäykkyyttä. Aikamoinen taakka, siitä voisi hellittää. Mies- ja naisroolit ovat lähentyneet, osittain sekoittuneetkin ristiin, henkilökohtaisesti pidän sitä hyvänä suuntana. Tällä palstalla se tosin ei tunnu saavan erityisempää ymmärrystä osakseen mieskirjoittajilta, moni heistä kaipaa vanhoja selvärajaisia malleja takaisin.
Kuitenkin valtaosassa tehtäviä ja erilaisia suoritteita sukupuolet pärjäävät keskimäärin yhtä hyvin/huonosti. Suoriutuminen riippuu vain saadusta pohjatiedosta kokemuksesta, niiden hyödyntämisestä ja normaalirajoissa liikkuvasta aivotoiminnasta. Sekä tietenkin ympäristön asettamista ja omista odotuksista/tavoitteista. Siis enimmäkseen yksilöllisistä tekijöistä, ei sukupuolisista. Joitain eroja on, esim. yleensä miehet ovat fyysisesti vahvempia ja kookkaampia, tällä voi olla vaikutusta tietyistä töistä suoriutumiseen. Naiset synnyttävät, sekin heijastuu työelämään. Sen sijaan hormonaaliset sp.erot tuskin erityisemmin vaikuttavat, luullakseni. Silti varsinkin naiset, mutta myös miehet, törmäävät yhä liian paljon juuri sukupuoliperusteisiin rajoihin yhteiskunnassamme.
Kuulunee palstan luonteeseen, että täällä miehet tavallisesti moittivat naisten tapaa elää ja näkevät naisia suosivia asenteita, naiset moittivat vastaavasti miesten käyttäytymistä ja miehiä suosivia käytäntöjä. Olettamuksesi, että ehkä nainen on vain luonnostaan miehille kateellinen (ja että mies ei ole kateellinen?), lemahtaa vanhuuttaan. Jonkin verran kateutta sukupuolesta riippumatta on varmasti luonnollista, tervettäkin, ja liika puolestaan rassaa pahasti. Epäoikeudenmukaisuuksien arvostelu ei ole kateutta, ei miehillä eikä naisilla.
,,,,,,
aloituksen faktat? Loistivat poissaolollaan. Mutta asennetta piisasi.
------