Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, luvut 1-18, miten ne tulisi ymmärtää?
1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
(Tässä vaiheessa siis oli jo maapallo, jossa oli vettä?)
3. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
4. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.
5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.
(Mikä on tuo valkeus, kun ei ollut vielä aurinkoakaan?)
6. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä".
7. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.
8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.
(Mitä nuo vedet taivaanvahvuuden päällä ovat?)
9. Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
11. Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:
12. maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
13. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.
(Aurinkoa ei ollut: kuinka kasvit pystyivät kasvamaan ilman sitä?)
14. Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15. ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
16. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
(Loiko Jumala ensin maapallon ja sitten vasta auringon, muut tähdet ja kuun?)
17. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle
18. ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
(Mikä tuo taivaanvahvuus on? Aurinko ja muut tähdethän (ja kuu) ovat avaruudessa. Onko avaruus sama kuin taivaanvahvuus?)
1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
(Tässä vaiheessa siis oli jo maapallo, jossa oli vettä?)
3. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
4. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.
5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.
(Mikä on tuo valkeus, kun ei ollut vielä aurinkoakaan?)
6. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä".
7. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.
8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.
(Mitä nuo vedet taivaanvahvuuden päällä ovat?)
9. Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
11. Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:
12. maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
13. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.
(Aurinkoa ei ollut: kuinka kasvit pystyivät kasvamaan ilman sitä?)
14. Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15. ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
16. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
(Loiko Jumala ensin maapallon ja sitten vasta auringon, muut tähdet ja kuun?)
17. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle
18. ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
(Mikä tuo taivaanvahvuus on? Aurinko ja muut tähdethän (ja kuu) ovat avaruudessa. Onko avaruus sama kuin taivaanvahvuus?)
Vastaukset 10
Vanhimmat
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. >>>>> Vettä oli sekä ilmassa että maassa, ja ilmassa tavattomasti niin, ettei valoa näkynyt =kuuma maanpinta auttaa veden pysymiseen ilmassa kummasti.
Tällöin tietenkin ilmanpaine on paljon korkeapi kuin nyt.
Avaruus itseasiassa on järkyttävän pimeä/samettimaisen musta.
Vain aurinkoina loistavien taivaankappaleiden lähellä on valoa.
Valoa tuottavat taivaankappaleet aikaansaivat valon vasta tiivityttyään riittävän suuriksi lämmetäkseen valoa tuottaviksi.
5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.
(Mikä on tuo valkeus, kun ei ollut vielä aurinkoakaan?)>>>>>>>
Valoa syntyi vasta maailmankaikeudennalkuvaiheen jälkeen kun suurimmat materiankeskittymät saattoivat aloittaa valontuottonsa.
Järjestys on ihan oikea.
Huomaa se. että alkukieletä puuttuu ilmaisu "ensimmäinen päivä".
Raamatulla on erityismerkitys kaikkien asioiden ensimmäisille, "esikoisille".
Alkukieli puhuu tuli "päivä YKSI", sillä päivä yksi oli "kaikkien päivien äiti".
Sama toistuu ihmisen, Aadamin luomisessa.
Kun katsot, vain AADAM tehtiin "maan tomusta" ja vaimo tehtiin Aadamista otetusta osasta.
Ja näistä kahdesta on "otettu" koko ihmiskunta.
Luomiskertomus on kerrottu juuri tarkoitukseen ajatellulla tavalla, jotta se kertoisi Jumalan periaatteen toimissaan eli opettaisi meille asioita, joihin kaikki muut asiat limittyvät aivan kuin geenien jaksotus.
Tein tämän johdannon, jotta voit ymmärtää, että kyllä luomiseen uskottaessakin voidaan keskustella evoluution periaatteen mukaisesta luomisesta, muistaen ,että samalla seuraamme Raamatun kerrontaa.
Itse kuusi luomisen päivääkin ovat merkitys sinänsä, joka on tarkoituksellisesti kerrottu noina luomispäivinä. Kuuteen luomisen päivään sisältyy vertauskuvaa ihmisen historiasta joka tuo sen 6000 vuotta ihmisen koko historiaksi, josta maailmanlopun päättely saa vertauskuvana siemenensä.
Näissä keskusteluissa, joissa Raamattua käsitellään kirjaimellisena totuutena, unohdetaan sen olevan juutalaisten kirja ja hepreaksi kirjoitettu.
Sain hiljattain tietoa, jonka mukaan Mooseksen kirjoja on tulkittu vuosisatojen ajan. Heprea on ilmeisesti kieli, jossa sanoilla voi olla eri merkityksiä ja vivahteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Eräs kunnioitetuista tulkitsijoista on ollut Rabbi Shlomo Yitzhaqi, tunnettu nimellä Rashi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rashi
Mikäli oikein käsitin vaikean keskustelun heprean kielen vivahteista, tarkoitus ei ole ollut kuvata maailman luonista kirjaimellisena, konkreettisena asiana, vaan kuvata erojen luomista kaaoksesta. Tällöin kaikki tämä tulee ymmärrettäväksi: valo/pimeys, vedet/kuiva maa, aurinko/kuu, eri lajiset kasvit ja eläimet.
Siis, toistan, vertauskuvallisia erojen luomisia tasapaksuun kaaokseen. Ilmeisesti samojen heprean krijoitusmerkkie toistaminen eri jakeissa on tärkeä kohta lukujen hahmottamisessa. Lieneekö yksikään käännös muille kielille oikea ja täsmällinen?
Juuri noin kuin sanot.
Joitakin sanoja hebreaksi on käytetty vain yhden kerran, koska sanoilla on tarkoin määrätty merkitys. Kännöksissä ei tuota alkuperäistä merkitystä voi aina antaa, eikä se ole kaikissa asioissa edes kääntäjien tiedossa.
Rashin kommentaarit voi katsoa tästä engl. Raamatun käännöksestä (klikkaa oik.yläkulmasta); >> http://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/63255/jewish/The-Bible-with-Rashi.htm
on Kreikka.
On vanhassa testamentissa, eli sen alkukieli on heprea.
mutta Raamattu on kokonaisuus - Vanha ja Uusi Testamentti; niiden sanoma täydentävät toisiaan.Genesiksen käännöksissä on viittauksia - tärkeitä viittauksia - Uuden Testamentin puolelle.Ne kannattaa - ilman muuta - huomioida !
Genesis on latinaa. Mutta, huomautan, että Heprea on todellakin Tooran kieli. Heprea on tärkeä kieli. Ehkä tärkein ? Jotkut, minua paljon tietäväisemmät sanovat, että Taivaassa on kielenä nimenomaisesti juuri Heprea.
on käännetty latinaksi, samoin kuin monelle muullekin kielelle. Se on kirjoitettu hepreaksi. Latinan kieltä ei ollut olemassa, saati kirjakielenä, kun Genesis kirjoitettiin.
kyllä näistä jo ollaan selvillä. Sanoisitko joskus jotain ?
Tässä puheena oli 1. Mooseksen kirja Vanhasta Testamentista, joka on kirjoitettu hepreaksi, ei kreikaksi.
Uusi Testamentti on kirjoitettu kreikaksi, jota eivät Jeesus ja kumppanit kuitenkaan puhuneet Juudeassa, vaan ilmeisesti arameaa.