Ilkan yleisönosastossa Pentti Kangasluoma. Kangasluoman kirjoituksessa oli ajatuksenpätkiä, mutta kokonaiskuva ei kirkastu. Onko lapualaista itseymmärrystä ja missä mitassa? Kangasluoma ottaa esiin Lapualaisoopperan. Se tohdittiin vihdoin esittää Lapualla 2000-luvulla, 35 vuotta ensiesityksensä jälkeen. Itseymmärryksen harjoittelua, ehkä.
Sotanäytelmän kaatumisen syitä Kangasluoma selittelee maakunnalle. Siitäpä se löytyy se lapualaisen itseymmärryksen varsinainen paikka, ei lapualaisesta historiasta. SOTAnäytelmä-sanan Kangasluoma haluaa selittää pois. On vain kotien, kalleimpamme, puolustusta. Niinhän sota aina on jonkun näkökulmasta katsottuna. Mutta sota on sota ja kun sodasta tehdään näytelmä, niin sotanäytelmähän se silloin on. Muu on itsensä pettämistä.
Lopuksi Kangasluoma uhoaa. Lapualaisista kuullaan vielä. Niinpä tietenkin.
Sotanäytelmän kaatumisen syitä Kangasluoma selittelee maakunnalle. Siitäpä se löytyy se lapualaisen itseymmärryksen varsinainen paikka, ei lapualaisesta historiasta. SOTAnäytelmä-sanan Kangasluoma haluaa selittää pois. On vain kotien, kalleimpamme, puolustusta. Niinhän sota aina on jonkun näkökulmasta katsottuna. Mutta sota on sota ja kun sodasta tehdään näytelmä, niin sotanäytelmähän se silloin on. Muu on itsensä pettämistä.
Lopuksi Kangasluoma uhoaa. Lapualaisista kuullaan vielä. Niinpä tietenkin.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sinä ainakin olet sitten lapualainen. Tekstisi oli melkoinen osoitus vaikeaksi väännetystä tekstistä, jonka viestiä ei varmasti ymmärrä kirjoittajakaan. Haloo pahvi, kirjoitella yksinkertaisemmin.
ei ollut mitään ongelmia.
Kangasluoman ajattelun ymmärtämisessä on. Hän sanoo aloittajan mukaan: "On vain kotien, kalleimpamme, puolustusta." Jos tuo tarkoittaa sitä sotanäytelmän sotaa, niin lause on erityisen naivia (tyypillisen lapualaista)historianymmärrystä. Suomen sodassa ruotsalaiset ja suomalaiset palkkasotilaat pelasivat eurooppalaista valtapeliä Ruotsin kuninkaan määräyksessä ja tulevan Suomen valtion onneksi hävisivät surkeasti.
Eikö jossain ole joku historia-palsta, jonne voisit kirjoitella sotajuttusi.
Sinä tosiaan vedit pohjat viestintätaidoillasi. Missä koulussa onnistuit tuollaisen lahjakkuuden hankkimaan? Olisit laittanut tänään viestin "lukekaa Kangasluoman juttu" ja olisit kommentoinut huomenna. Kukaan ei tosin olisi silloinkaan ymmärtänyt, kun ei asia ketään kiinnosta. Pena on kärsinyt inflaation.
jo ratkaisevan asian. Jolle tulee Ilkka, jota kiinnostaa Kangasluoman ajatukset, se tietää minne osoitella. Minun tekstini on heille. Minun huomenna on tänään.
Aika harvaa kiinnostaa Kangasluoman kulttuurikirjoitukset. Mutta kannustaisin sinua kirjoittamaan ymmärrettävästi. Jos viestisi mainostaa Ilkassa olevaa kirjoitusta, niin ei sen kertomiseen tarvita tuollaista sekamelskaa. Tekstisi sattui olemaan niin sekava, ettei siitä saa käytännössä mitään irti.
saada siitä mitään irti, kun sinua ei kiinnosta Kangasluoman ajatukset, et halua lukea juttua Ilkasta etkä ymmärrä, että juttu ei ole tarkoitettu sellaisille.
Ketä Kangasluoman jutut yleensä kiinnostaa? Sen miehen juttuja ei moni jaksa lukea. Aina yhtä tylsiä sepustuksia jostain ystävyyskaupungeista ja vanhoista rakennuksista.
kova halua harrastaa viestintää, niin mitä selkokielistä kirjoittaisit vastaukseksi Kangasluoman jutun otsikkoon.
"Lapualainen itseymmärrys, mitä se on?"
Kangasluoman kirjoitusta voit miettiä paremmin, kun selvität hänen mielipiteensä kulttuuriasioihin. Millähän puolella Kangasuoma mahtoikaan olla näytelmäasiassa?
sinulla se tieto näkyy olevan hallussa.
vain tyhmä?
tarkasteltuna tuollaiset Kangasluoman ja muittenkin lapualisten uhot näyttää lähinnä lapsellisilta nykymaailman aikaan. Erityisen taantumuksellisena näyttäytyy tuo lapualaisten dengeneroituminen vähä väliä historian menneitten "saavutusten" tasolle.
Usein Lapualla käydessäni tuleekin mieleeni, että ehkä historiaan pako hieman lievittää sitä tuskaa, mistä tämänpäivän todellisuus ulkopuoliselle tarkastelijalle kertoo.
Lapualaisten historiaan liittyvissä projekteissa on sen verran hyvää, että ne ovat hyvää viihdettä ja tapaavat olla hyvin tehtyjä. Tämän verran tulee kehuja naapurikuntalaiselta.
lapualainen kun noin onnettomasti yrittää nostaa omaa häntäänsä osaamatta edes perustella kunnolla.
kiinnostamaan, mitä lapualaisten historiaan liittyviä projekteja ulkopaakkanen tarkoitti. Ei tullut mieleeni kuin Arvo Salon Lapualaisoopperan jälkiesittäminen. Mitä muuta?
Olikohan jotain 50-luvun loppua tai 60-luvun alkua kun Nuorisoseuran kentällä pidettiin jotain juhlia kesäisin, olikohan Lapuan päivän juhlia, niin niissä esitettiin historiallisia Lapuaa koskevia näytelmiä. Käsikirjoittaja taisi olla silloinen kansalaisopiston(?)rehtori Tanninen tai joku sinnepäin. Tässähän olisi lapualaisille näytön paikka jos nämä käsikirjoitukset löytyisivät. Toimittaja Kangasluoma varmaan muistaa nämä kun on minua vanhempi.
Minäkin muista nuo juhlat ja näytelmät, vaikka olin ihan juniori. Kangasluomahan voisi vähän tarttua tuohon.
On mun rakkaus ainakin kylmennyt --- kaikenmaailman historiallisiin näytelmiin kun ei näytä siellä Lapualla muutenkaan arkipäivän perinnetietoisuus kovin korkeassa kurssissa olevan lukuunottamatta tietenkin kaikenlaisia sotahullutuksia.
Korviini on kantautunut tietoja, että mm. jokaisen vähänkin vanhemman ja jollaintavalla historiaa luotaavan talon säilyttämisessä on tullut kädenvääntöä.
Riittää kun on näytelmä kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Ritamäen alla ruispellossa taisteltiin, Liuhtarin kylä syttyi palamaan. Sota oli täällä porraspäässä.
YK-peruskirja hyväksyy puolustussodan.
Meillä jokaisella on nytkin oikeus puolustautua jos korirauhaamme rikotaan.
jonkun kannalta puolustussotaa, mutta sotaa se on yhtä kaikki! Miksi niin kova tarve tehdä Ritamäen ruispellon sodasta Pyhä Sota, joka ei edes sota olekaan, kun siinä puolustettiin omaa ruispeltoa.
itsenäisyyttä ja etuoikeuksia silläkin ruispellolla puolustettiin suomalais-ruotsalaisen pakkoarmeijan avulla.
Armeijaa johdettiin ruotsin kielellä ruotsalaisten sotapäälliköiden toimesta. Mukana oli sotilaita ympäri Ruotsin kuningaskuntaa.
tietoa suuresta lapualaisesta kotienpuolustussodasta!
ole kirjoittanut alotuksen varsinaisesta aiheesta, lapualasten itseymmärryksestä.
Mitä se on?
Ei lapualaisten itseymmärrystä ainakaan löydy 200 -vuotta vanhasta taistelusta, jossa sotaa kävivät Ruotsi ja Venäjä. Mutta ehkä niin kauas pitää historiassa mennä, että ei astuta minkään kansanryhmittymän varpaille.
Kummallista uskoa, jos emme muista vuoden 1808 taistelua niin sitä ei ole ollut. Niin yksilö kuin
kansa ovat terveempiä silloin kun ne tunnustavat olemassaolon kaikki puolet.
On tietenkin totta, että 1808 - 1809 sodan seurauksena yli 600 vuotinen yhteys Ruotsiin katkesi. Tsaarit Venäjällä eivät kuitenkaan ajatelleet, että napataan Ruotsin valtakunnan itäinen osa ja annetaan sille itsenäisyys.
Professori Matti Klinge kerran provosoi keskustelua:
"Vuonna 1917 Venäjä erosi Suomesta".
ja uskottava oivallus.
"Kummallista uskoa, jos emme muista vuoden 1808 taistelua niin sitä ei ole ollut."
Eihän tässä ketjussa ei ole yhtään viestiä, josta voisi tehdä tuollaisen johtopäätöksen. ???
Ei kukaan väitä, että vuoden 1808 taistelua ei olisi ollut. Se ei vaan nykyihmisiä kiinnosta 550 000 euron edestä. Voit mielestäni pitää oman vapaamuotoisen laulunäytelmän ko. aiheesta, niin se jo riittää useimpien mielestä siitä aiheesta.