Mitä sinulle merkitsee vapaus? En tarkoita helppoa vastausta tyyliin, olen kaikesta vapaa, teen niin kuin haluan. Kysyn jotain syvemmältä. Kysyn vapautta niin jumalista, kuin ideologioista, vapautta toisten määrittelemistä faktoista, olettamuksista. Vapautta "meitä orjuuttavista tabuista", vapautta kaikesta olettamuksesta, vapautta meille tuputetusta tiedosta. Oletko vapaa näistä kaikista? Oletko valmis siirtymään vapauden tilassasi estottomasti paikasta toiseen, löytääksesi jotain uutta, kokeaksesi ennen kokematonta? Vai oletko olosuhteittesi ja ideologiasi vanki. Pahimmillaan sen byrokratian jäsen, mitäänsanomaton antiminuus maailmankaikkeudessa.
vapaus, mitä sillä ymmärrät?
ei kahlehdittu
21606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
omakin palstansa.
liian vaikea pähkinä ateistille?
turhan ohutta yläpilvihuttua. Foliopiponikin on hukassa.
Kun kysyt ateistilta vapaudesta, siitä pyyteettömästä, itse oivallutusta, hän tenttaa sinua niin kauan kun oivaltaa olennaisimman. Mitä hän sitten tekee, lähteekö etsimään sitä vapautta? Ei, hän on ideologiansa vapauden orja. Hän ei etsi omaansa, omaa vapauttaan. Hän tyytyy yhteisönsä vapauden olettamukseen. Alkaa esittämään vastakysymyksiä. Suurella äänellä.
minuakin vituttaisi, kun eivät millään hoksaisi, kuin ihmeellisen fiksu ja vapaa minä olen vaikka kuinka kirjoittelisin nettiin.
Käsittääkseni ideologioilla on hyvät ja huonot puolensa.
Niinkuin kaikella muullakin, hintansa ja veronsa.
Vapaudella on hintansa.
Teoilla on seurauksensa.
Kysymykseni ei ollut ideologioista, ei niitten hinnoista, ei veroista. Kysyin oletko itse kaikista niistä vapaa, voitko vapaasti seilailla elämäsi aalloilla niin, ettei kukaan, ei mikään estä etsimistäsi, vapauttasi.
Älä ole pahansallivan Raamatun Jumalan orja, vaan oma itsesi ,Sorja.
tehdä kuten haluan. Ei ole mitään mielihaluja, jotka olisivat lainvastaisia.
Sinä olet kahlehdittu korviasi myöten. Otan osaa.
kun korvasi punoittavat ja heiluvat. Rehellisyyttä vaikka olet mielestäsi malli aktiivi-ateisti.
sallittu, kunhan se ei ole lain vastaista? Haloo!
Haloo itsellesi.
Viime vuosisadan lopun ja tämänkin päivän filosofiassa on eri tahoilla problematisoitu ihmisen käsitys siitä, että hän on vapaa. Ja suunta näyttää olevan se, että on varsin hyvin perusteltua väittää, ettei ihminen koskaan ole "vapaa" missään siinä mielessä, mitä hän kuvittelee olevansa. Toki varmasti ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka vapaita he ovat omassa elämässään, mutta tässä liikutaan todellisuudessa lähinnä jossain 1 -10 % prosentin välimaastossa, jos tuo "huippu on niinkään korkea.
Ihmisten "vapaus" on enemmän kuin pitkälti illuusiota. Sinä voit kokea olevasi "vapaa ideologioista ja uskonnoista" jne., ja vapaa valitsemaan kaupan kassalla luomuporkkanan einespizzan sijasta. Lopulta vapautesi on kuitenkin pelkkää lumetta. Uskomuksiisi/ei-uskomuksiisi ja valintoihisi on vaikuttanut joku ulkopuolinen tekijä nykyisyydessö tai menneisyydessä.
Kun sanot: "Oletko valmis siirtymään vapauden tilassasi estottomasti paikasta toiseen, löytääksesi jotain uutta, kokeaksesi ennen kokematonta? Vai oletko olosuhteittesi ja ideologiasi vanki."
Et todellisuudessa ole itse missään "vapauden tilassa", tai kutsu muita siihen. Elät uskoen olevasi vapaa, ja tämän "vapauden" olevan oma valintasi. Ja jos ja kun joku tarttuu tuohon kutsuusi, ei hänkään tee sitä "vapaasti tai saavuta "vapautta". Hän voi toki saavuttaa näennäisen olon siitä, että on vapaa, ja tehnyt itse vapaita ratkaisuja. Ihminen on entisen ja nykyisen elämänsä vanki.
Ja mansikkana kakun päälle: Kun kutsut ihmisiä vanhoista ideologioistaan omaan "vapauttavaan" oppiisi, niin miten tämä oma "vapaus"-oppisi eroaa ideologiasta/ei ole vaan yksi ideologian lisää? Ei mitenkään.
Vapaus täydellinenkin on todellista, mahdollisuus jota harvat hyväkseen käyttävät. Rajoittuneet ihmiset, rajoittuneine maailmankatsomuksineen, ideologioineen ovat valitsemiensa rajoitteisten katsantojensa vankeja. He eivät voi yksinkertaisesti ymmärtää täydellistä vapauden mashdollisuutta oman rajoitteisen olettamuksensa tilassa. Heidän vapautensa on kuvitteellista vapautta hyvinkin rajoittuneessa muka vapassa tilassa. Heitä kahlitsee oma vapaudenuskonsa, joka heistä sen uskon kriteerit määriteltynä tekeekin itse sisällön orjat. Emme ole olosuhteitten orjat. Emme viettiemme viemiä. Emme kohtalomme omat. Unohda kaikki mitä sinulle on tuputettu. Kiellä kaikki se, mitä viisaaksi väitetty. Sukella tuntemattomaan, anna vapauden sinua viedä. Siltä matkalta et tyhjin käsin kotiin palaa.
vapauden huumassasi astu toisten varpaille. Silloin ei ole enää vapautta. Onko koskaan niin kauan kun et ole ainoa maan päällä.
vaihtoehtoa.
uskonnollisesti malttamattomien kanssa keskustellessa vapaus kokee inflaation; sitä on alettava käsittelemään filosofian lähtökohdista.
Totaalista, absoluuttista vapautta ei ole olemassa. Olen toki vapaa olemaan hengittämättä koko loppuikäni, mutta jos teen niin, loppuiästä tulee kovin lyhyt. Olen vapaa olemaan syömättä, mutta samoin siinäkin tapauksessa loppu tulee pian. Minulla on siis fyysisiä rajoitteita jotka kahlehtivat minut tiettyihin elämää ylläpitäviin olosuhteisiin, jos haluan elää. Siinä mielessä kivi on esimerkiksi minua vapaampi. Sen ei tarvitse rajoittaa olemistaan hengittämiseen ja syömiseen, mutta silti painovoima sitoo sen tiettyyn pisteeseen, eikä sillä ole jalkoja joilla kävellä.
Siis voidaan päätellä että absoluuttista vapautta ei ole olemassa, vaan fyysinen olomuotomme ja fysiikan lait määräävät tietyt perusrajat olemiselle.
No sitten voidaan ruveta kiistelemään siitä että olenko vapaa tabuista. No yksi tabu voisi olla esimerkiksi että lapsen kanssa ei saa olla seksuaalisessa kanssakäynnissä. Vaikka henkilö itse ei asettaisi itselleen sellaista rajoitusta, yhteiskunta asettaisi henkilön vankeuteen mikäli asia kävisi ilmi. Vaikka henkilö ei siis itse kokisi tabua rajoituksena, käytännössä jälleen ympäröivät olosuhteet, yhteiskunta siis, asettavat sopivan ja sopimattoman käytöksen rajat, rangaisten rajojen rikkojaa vapaudenriistolla. Eli yksilön oma näkemys vapaudesta ei ole merkityksellinen, vaan yhteiskunnan näkemys yksilön vapauksista ja oikeuksista. Yksilön ympäristö määrittelee sen, mitä oikeuksia ja vapauksia yksilöllä on, ei yksilö itse. On siis turhanpäivästiä kysyä, onko joku omasta mielestään vapaa, koska sillä ei ole merkitystä. Ympäröivä maailma määrittelee kuitenkin tiettyjä rajoituksia.
Ilman yhteiskuntaa, erakkona elävä ihminen on vapaa. Minä valitsen yhteiskunnan, koska olen tottunut elämisen helppouteen. Jos erakko saa sydänkohtauksen keskellä ei-mitään, niin se on tervemenoa. Ei ambulanssia, ei sairaalaa, ei lääkäri. On vain raudan maku suussa, puutunut vasen käsi ja sitten heippa-hei. Jos haluat vapaa olla, niin muuta metsään. Ei kai kukaan sitä estä. Sinenmaan naapuriksi vaan.
en ole vapaa kaikesta, eikä kukaan kukaan meistä ole, eikä tule koskaan olemaankaan. vaikka Siddharta Gautaman lopullisesta olotilasta en väitä tietäväni, ainoat täysin ajattelultaan vapaat yksilöt luokittelemme "hulluiksi" ja sen seurauksena he menettävät fyysisen vapautensa. tai syntyä, elää ja kuolla yksin.
vapaudella ymmärränkin enemmän mahdollisuuden valita orjuuttajansa; materia, muut ihmiset, uskonnot, ideologiat jne.
"freedom is just another word for nothing left to lose"
osaat kirjoittaa ja lukea. Ihmisellä ei ole vapautta, ei edes mielen vapautta koska aivotoiminta estää täysmääräisen vapauden.
Ajattelen nyt valinnan vapauttani. Jos osaan lukea ja kirjoittaa ei se ole este valinnanvapauteni kannalta. Missä määrin olen vapausrajoitteinen, jonkun ideologisen byrokratian rattaanpyörä, siinä määrin olen estynyt poimimasta vapauden hedelmiä. Siinä olet täysin oikeassa, että aivotoiminta (so. järkeily) estää täysimääräisen vapauden.