onko Venäjä ohittanut

"Velat ja vahingonkorvaukset suomalaisille on vielä maksamatta ja varastetut alueet on palauttamatta. "

Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat. Mitään vahingonkorvauksia ei ole määrätty eikä sovittu, eikä alueita tuomittu varastetuksi.

vastausta kirjoitti:

"Velat ja vahingonkorvaukset suomalaisille on vielä maksamatta ja varastetut alueet on palauttamatta. "

Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat. Mitään vahingonkorvauksia ei ole määrätty eikä sovittu, eikä alueita tuomittu varastetuksi.

"Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat."

Neuvostoliitto jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa), jonka Venäjä sitoutui maksamaan pois vuosina 2001-2020. Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea.

Viime vuosikymmenellä Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historian peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostettua Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi teki myöhemmin päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, joiden perusteella velkaa hoidetaan tavaroin ja palveluin eikä rahalla. Sovitussa ekokonversiossa Suomi sai lyhentää Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan.

Näyttää ihan siltä, että YYA-Suomi noudatti 70-luvun jälkeen liiankin tarkasti Kimmo Rentolan Vallankumouksen aave –kirjassa (Keuruu 2005) kertomaa 70-luvun Neuvostoliiton suurlähettiläs Beljakovin suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialismiin ”rauhanomaisin keinoin”, kun se ei ollut vallankumouksen keinoin toteutunut. Rentola kertoo kirjassa yhden kansanedustajan todenneen noina ”keittiövallankumouksen” vuosina, että sidos Moskovaan oli jälleen yhtä tiukka kuin Stalinin aikana ja että ”ajatuksena oli vähitellen sitoa maamme taloudellisesti ja poliittisesti Neuvostoliiton vanaveteen niin tiiviisti, ettei minkäänlaista paluuta aikaisemman laatuiseen poliittiseen harhailuun sisäpolitiikankaan alalla enää ole. Suomen metalliteollisuus, voimatalous ja liikenne tullaan asteettain sitomaan Neuvostoliiton intresseihin niin tiukasti, että minkäänlainen poikkeaminen, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa, ei tule mahdolliseksi.”

Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat."

Neuvostoliitto jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa), jonka Venäjä sitoutui maksamaan pois vuosina 2001-2020. Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea.

Viime vuosikymmenellä Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historian peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostettua Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi teki myöhemmin päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, joiden perusteella velkaa hoidetaan tavaroin ja palveluin eikä rahalla. Sovitussa ekokonversiossa Suomi sai lyhentää Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan.

Näyttää ihan siltä, että YYA-Suomi noudatti 70-luvun jälkeen liiankin tarkasti Kimmo Rentolan Vallankumouksen aave –kirjassa (Keuruu 2005) kertomaa 70-luvun Neuvostoliiton suurlähettiläs Beljakovin suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialismiin ”rauhanomaisin keinoin”, kun se ei ollut vallankumouksen keinoin toteutunut. Rentola kertoo kirjassa yhden kansanedustajan todenneen noina ”keittiövallankumouksen” vuosina, että sidos Moskovaan oli jälleen yhtä tiukka kuin Stalinin aikana ja että ”ajatuksena oli vähitellen sitoa maamme taloudellisesti ja poliittisesti Neuvostoliiton vanaveteen niin tiiviisti, ettei minkäänlaista paluuta aikaisemman laatuiseen poliittiseen harhailuun sisäpolitiikankaan alalla enää ole. Suomen metalliteollisuus, voimatalous ja liikenne tullaan asteettain sitomaan Neuvostoliiton intresseihin niin tiukasti, että minkäänlainen poikkeaminen, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa, ei tule mahdolliseksi.”

Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista.

"Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa "

Vastikkeetontahan lähialuetuki ei ole. Sillä on saatu mm. ympäristöuhkia pienemmäksi.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat."

Neuvostoliitto jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa), jonka Venäjä sitoutui maksamaan pois vuosina 2001-2020. Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea.

Viime vuosikymmenellä Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historian peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostettua Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi teki myöhemmin päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, joiden perusteella velkaa hoidetaan tavaroin ja palveluin eikä rahalla. Sovitussa ekokonversiossa Suomi sai lyhentää Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan.

Näyttää ihan siltä, että YYA-Suomi noudatti 70-luvun jälkeen liiankin tarkasti Kimmo Rentolan Vallankumouksen aave –kirjassa (Keuruu 2005) kertomaa 70-luvun Neuvostoliiton suurlähettiläs Beljakovin suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialismiin ”rauhanomaisin keinoin”, kun se ei ollut vallankumouksen keinoin toteutunut. Rentola kertoo kirjassa yhden kansanedustajan todenneen noina ”keittiövallankumouksen” vuosina, että sidos Moskovaan oli jälleen yhtä tiukka kuin Stalinin aikana ja että ”ajatuksena oli vähitellen sitoa maamme taloudellisesti ja poliittisesti Neuvostoliiton vanaveteen niin tiiviisti, ettei minkäänlaista paluuta aikaisemman laatuiseen poliittiseen harhailuun sisäpolitiikankaan alalla enää ole. Suomen metalliteollisuus, voimatalous ja liikenne tullaan asteettain sitomaan Neuvostoliiton intresseihin niin tiukasti, että minkäänlainen poikkeaminen, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa, ei tule mahdolliseksi.”

Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista.

"Venäjä antoi anteeksi 4,5 miljardin neuvostoaikaisen
velkansa anteeksi Libyalle Putinin vieraillessa maassa
viikko sitten",

...kirjoittavat Herald Tribune ...
http://iht.com/articles/ap/2008/04/17/news/Libya-Russia.php

ja BBC..
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7353997.stm

HUOM!

Erikseen Prokarelian ja muiden "palauttelijoiden" vaippakansalle
ja kansallissosialisteille kerrottakoon, että 4,5 miljardia dollaria
on 4.500.000.000 dollaria, so. 26.734.500.000 markkaa, elikkä
26,7 miljardia mummon markkaa.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat."

Neuvostoliitto jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa), jonka Venäjä sitoutui maksamaan pois vuosina 2001-2020. Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea.

Viime vuosikymmenellä Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historian peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostettua Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi teki myöhemmin päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, joiden perusteella velkaa hoidetaan tavaroin ja palveluin eikä rahalla. Sovitussa ekokonversiossa Suomi sai lyhentää Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan.

Näyttää ihan siltä, että YYA-Suomi noudatti 70-luvun jälkeen liiankin tarkasti Kimmo Rentolan Vallankumouksen aave –kirjassa (Keuruu 2005) kertomaa 70-luvun Neuvostoliiton suurlähettiläs Beljakovin suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialismiin ”rauhanomaisin keinoin”, kun se ei ollut vallankumouksen keinoin toteutunut. Rentola kertoo kirjassa yhden kansanedustajan todenneen noina ”keittiövallankumouksen” vuosina, että sidos Moskovaan oli jälleen yhtä tiukka kuin Stalinin aikana ja että ”ajatuksena oli vähitellen sitoa maamme taloudellisesti ja poliittisesti Neuvostoliiton vanaveteen niin tiiviisti, ettei minkäänlaista paluuta aikaisemman laatuiseen poliittiseen harhailuun sisäpolitiikankaan alalla enää ole. Suomen metalliteollisuus, voimatalous ja liikenne tullaan asteettain sitomaan Neuvostoliiton intresseihin niin tiukasti, että minkäänlainen poikkeaminen, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa, ei tule mahdolliseksi.”

Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista.

"Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea. "

Eli siis Neuvostoliiton romahtaminen 90-luvulla olikin todellisuudessa pankkikriisin syy?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

"esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan."

Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että mistä moiseen johtopäätökseen olet päässyt?

"Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla..."

Ihan oikeastiko "pakkokerätyillä veroilla"? Mikäs vero on vastaavasti vapaahetoinen?

"...vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista. "

Lähialuetukea maksettaan kyllä ihan vain siksi, että lähialueyhteistyön avulla suomalaiset saavat avattua markkinoita itselleen Venäjällä (tästä on monella pk-yrityksellä hyvät kokemukset) ja siksi, että sillä saadaan torjuttua Venäjältä Suomea uhkaavia ympäristöuhkia.

"Suomen lähialueyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tukea lähialueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä edistää viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä lähialueilla. Yhteistyön avulla tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Lisäksi pyritään vähentämään ympäristö- ja ydinturvariskejä ja ehkäisemään huumeiden ja tartuntatautien leviämistä."

Kyllä taitaa olla vaikeata evakoitten hyväksyä Venäjää hyvinvointivaltiona ? Johtuu siitä samasta kateudesta mikä ensinmäiseksi tulee tsuhnalla mieleen, eihän "se" siedä sitäkään kun näkee sitä loputonta määrää Mersua ja Ferraria matkalla Venäläisille duunareille.
Mitäs siinä sotasaalista itkemään takaisin, olisivat miettineet sitä ennen idän retkeä mitä valloitettiin ? Vanha Viipurilainenkin puhuu velvoitteista, ei sun tarvitse sitä pelätä että eivät niitä hoida. Mutta sinä et kuulu Venäjän velvotteisiin, van rasitteisiin jos Karjalan palautusta mietit !

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Itse asiassa Venäjä on jo maksanut Suomelle Neuvostoliiton velat."

Neuvostoliitto jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa), jonka Venäjä sitoutui maksamaan pois vuosina 2001-2020. Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea.

Viime vuosikymmenellä Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historian peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostettua Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi teki myöhemmin päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, joiden perusteella velkaa hoidetaan tavaroin ja palveluin eikä rahalla. Sovitussa ekokonversiossa Suomi sai lyhentää Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan.

Näyttää ihan siltä, että YYA-Suomi noudatti 70-luvun jälkeen liiankin tarkasti Kimmo Rentolan Vallankumouksen aave –kirjassa (Keuruu 2005) kertomaa 70-luvun Neuvostoliiton suurlähettiläs Beljakovin suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialismiin ”rauhanomaisin keinoin”, kun se ei ollut vallankumouksen keinoin toteutunut. Rentola kertoo kirjassa yhden kansanedustajan todenneen noina ”keittiövallankumouksen” vuosina, että sidos Moskovaan oli jälleen yhtä tiukka kuin Stalinin aikana ja että ”ajatuksena oli vähitellen sitoa maamme taloudellisesti ja poliittisesti Neuvostoliiton vanaveteen niin tiiviisti, ettei minkäänlaista paluuta aikaisemman laatuiseen poliittiseen harhailuun sisäpolitiikankaan alalla enää ole. Suomen metalliteollisuus, voimatalous ja liikenne tullaan asteettain sitomaan Neuvostoliiton intresseihin niin tiukasti, että minkäänlainen poikkeaminen, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa, ei tule mahdolliseksi.”

Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista.

Miksi te sosialistit, v---miehet ja kansallissosialistit
haluatte kiirehtiä Venäjän muutaman pahaisen velka-
miljoonan takaisinmaksua?

Korkotuottoihin ja sen johdannaisiin korkofutuureihin
me kapitalistitkin olemme rahamme osakkeista ja kiinteistöistä
siirtäneet aikoja päiviä sitten.

- On se hyvä, että Erkkikin on jo eläkkeellä!

Moammar Gadhafi kirjoitti:

"Venäjä antoi anteeksi 4,5 miljardin neuvostoaikaisen
velkansa anteeksi Libyalle Putinin vieraillessa maassa
viikko sitten",

...kirjoittavat Herald Tribune ...
http://iht.com/articles/ap/2008/04/17/news/Libya-Russia.php

ja BBC..
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7353997.stm

HUOM!

Erikseen Prokarelian ja muiden "palauttelijoiden" vaippakansalle
ja kansallissosialisteille kerrottakoon, että 4,5 miljardia dollaria
on 4.500.000.000 dollaria, so. 26.734.500.000 markkaa, elikkä
26,7 miljardia mummon markkaa.

Kyllä se Putin on reilu toveri. Antoi Kadahville ja Lipyalle velat anteeksi.Varmaankin Moammar on ollut reilu NL:lle aikoinaan. Eikä koskaan ole rutissut mistään kuinka heitä on kohdeltu ennen. Samatenhan Ebygti sai aikoinaan kaikki velat anteeksi Nasserin aikaisia Suezirahoja, mitään vastaavanlaistahan ei ole odotettavissa rutiseville evakoille. Jotka jatkuvasti jaksaa solvata Venäläisiä.

Venäläistä hyvinvointia ? kirjoitti:

Kyllä taitaa olla vaikeata evakoitten hyväksyä Venäjää hyvinvointivaltiona ? Johtuu siitä samasta kateudesta mikä ensinmäiseksi tulee tsuhnalla mieleen, eihän "se" siedä sitäkään kun näkee sitä loputonta määrää Mersua ja Ferraria matkalla Venäläisille duunareille.
Mitäs siinä sotasaalista itkemään takaisin, olisivat miettineet sitä ennen idän retkeä mitä valloitettiin ? Vanha Viipurilainenkin puhuu velvoitteista, ei sun tarvitse sitä pelätä että eivät niitä hoida. Mutta sinä et kuulu Venäjän velvotteisiin, van rasitteisiin jos Karjalan palautusta mietit !

Evakoilla joilla ei ole ollut kun se tutuksi käynyt "tuulenhuuhtoma pe..se", heitä varmaan tarkoitat ? Jos eivät osaa hyväksyä että naapurinpojalla on polkupyörä, miten voisivat sitten Venäläisten kapitalismia ja harppomista markkinataloudessa hyväksyä ? Ja vielä kaiken kukkuraksi Venäläisillä on aikomus listauttaa Karjalan kokonaan Moskovan pörssissä ? Evakot kuulemma jos on aikomus saada ostaa palanen Karjalaa, saisivat nöyrästi anomalla Venäjän kansalaisuutta otta osaa osakekauppaan. Muuten joutuvat tyytymään maakunnan eri toreilta ostettuun purkitettuun "Karjalan maa" nimellä myytävään multaan flyygelinsä päälle, ja Äänisen aaltoja pullossa jota kaupitellaan "terveys juomana" ainakin Petroskojssa.

Nimierkki kirjoitti:

"Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu jäi kansantalouden tappioiksi, ja myös tämän tappion kattamiseen tarvittiin veronmaksajilta kerättyä pankkitukea. "

Eli siis Neuvostoliiton romahtaminen 90-luvulla olikin todellisuudessa pankkikriisin syy?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

"esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla saataviaan."

Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että mistä moiseen johtopäätökseen olet päässyt?

"Nyt me sitten makselemme pakkokerätyillä veroilla..."

Ihan oikeastiko "pakkokerätyillä veroilla"? Mikäs vero on vastaavasti vapaahetoinen?

"...vastikkeettoman lähialuetuen muodossa noita poliittisia sidonnaisuuksia vain siksi, etteivät kaikki noiden sidonnaisuuksien varaan rakennetut työpaikat lopahtaisi ja jättäisi ihmisiä samalla tavalla tuuliajolle, kuin Neuvostoliiton hajoaminen jätti suuren osan neuvostoliittolaisista. "

Lähialuetukea maksettaan kyllä ihan vain siksi, että lähialueyhteistyön avulla suomalaiset saavat avattua markkinoita itselleen Venäjällä (tästä on monella pk-yrityksellä hyvät kokemukset) ja siksi, että sillä saadaan torjuttua Venäjältä Suomea uhkaavia ympäristöuhkia.

"Suomen lähialueyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tukea lähialueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä edistää viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä lähialueilla. Yhteistyön avulla tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Lisäksi pyritään vähentämään ympäristö- ja ydinturvariskejä ja ehkäisemään huumeiden ja tartuntatautien leviämistä."

"Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että mistä moiseen johtopäätökseen olet päässyt?"

Kun Venäjän velanmaksu päätettiin ”konvertoida” Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein, niin eikö Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ole juuri sellainen?

Tässä vielä malliksi muutama sitaatti Helsingin Sanomien arkistosta v. 2005:

HS-Kotimaa 22.9.05:
Vuosia vatvottu jättihanke toteutui ilman Venäjän valtion rahoitusta:

"Aluksi luultiin, että Venäjän valtio tulee mukaan, mutta ei se tullut. Sitten odotettiin Pietarin kaupungin takuita, mutta niitäkään ei tullut. Se oli kansainvälisen yhteistyön alku", muistelee ympäristöasioista vastaava konsuli Jaakko Henttonen Suomen Pietarin-konsulaatista.

HS - Pääkirjoitus - 24.9.2005:
Kymen Sanomissa kirjoittava Antero Ala-Kiiskilä havaitsi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon vihkiäisissä kuokkavieraan.

"Venäjän valtio ei osallistunut lähes 200 miljoonaa euroa maksaneen rakennushankkeen rahoitukseen. Kun tiedetään, kuinka kovan työn takana rahoituksen kerääminen hankkeen toteuttamiseksi oli, voi presidentti Vladimir Putinia pitää kuokkavieraana puhdistamon vihkiäisissä. Öljytuloja kahmivalta valtiolta olisi kohtuullista odottaa haluja myös ympäristöinvestointeihin."

Kalevan mukaan muiden maiden olisi säädettävä lahjarahahanansa tiukemmalle.

"Voi hyvin kysyä, onko Suomen ja EU:n järkeä antaa lahjarahaa naapurilleen, joka öljyn hinnannousun ansiosta kerää tätä nykyä valtavia tuloja ja käy samaan aikaan paljon rahaa vievää sotaa Tšetšeniassa", lehti toteaa. "Tavoitteena on oltava, että Suomen, Ruotsin ja EU:n ei enää tarvitse antaa ainakaan lahjarahaa Venäjän ympäristöhankkeisiin. Saastuttaja maksaa -periaatteen tulisi päteä myös kansainvälisesti."

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että mistä moiseen johtopäätökseen olet päässyt?"

Kun Venäjän velanmaksu päätettiin ”konvertoida” Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein, niin eikö Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ole juuri sellainen?

Tässä vielä malliksi muutama sitaatti Helsingin Sanomien arkistosta v. 2005:

HS-Kotimaa 22.9.05:
Vuosia vatvottu jättihanke toteutui ilman Venäjän valtion rahoitusta:

"Aluksi luultiin, että Venäjän valtio tulee mukaan, mutta ei se tullut. Sitten odotettiin Pietarin kaupungin takuita, mutta niitäkään ei tullut. Se oli kansainvälisen yhteistyön alku", muistelee ympäristöasioista vastaava konsuli Jaakko Henttonen Suomen Pietarin-konsulaatista.

HS - Pääkirjoitus - 24.9.2005:
Kymen Sanomissa kirjoittava Antero Ala-Kiiskilä havaitsi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon vihkiäisissä kuokkavieraan.

"Venäjän valtio ei osallistunut lähes 200 miljoonaa euroa maksaneen rakennushankkeen rahoitukseen. Kun tiedetään, kuinka kovan työn takana rahoituksen kerääminen hankkeen toteuttamiseksi oli, voi presidentti Vladimir Putinia pitää kuokkavieraana puhdistamon vihkiäisissä. Öljytuloja kahmivalta valtiolta olisi kohtuullista odottaa haluja myös ympäristöinvestointeihin."

Kalevan mukaan muiden maiden olisi säädettävä lahjarahahanansa tiukemmalle.

"Voi hyvin kysyä, onko Suomen ja EU:n järkeä antaa lahjarahaa naapurilleen, joka öljyn hinnannousun ansiosta kerää tätä nykyä valtavia tuloja ja käy samaan aikaan paljon rahaa vievää sotaa Tšetšeniassa", lehti toteaa. "Tavoitteena on oltava, että Suomen, Ruotsin ja EU:n ei enää tarvitse antaa ainakaan lahjarahaa Venäjän ympäristöhankkeisiin. Saastuttaja maksaa -periaatteen tulisi päteä myös kansainvälisesti."

Saastuttajat maksavat pääasiallisesti ? Niin luulisi mutta ei päde ns.sivistysvaltioissa johon lasketaan saastuttajavaltio USA mm:ssa !Nyt arvoisa Tuula,lopettaisit tuon Erkon kirjoitusten lainaamista ainakin näissä Karjalaa ja Venäjää koskevissa sitaateissasi. Mitä lahjarahaa Suomi on antanut ja EU Venäjälle mitä ei anna muille itämeren valtioille esim ? Jos antaa yhtikäs mitään ? Suurimpana itämeren paskojana on maatalous, ja lannoitus lannoitus jota pelloille ollaan työnnetty Kemiran tehtaalta vuosikaudet. Koko saastuminen on saatu siirtymään jollakin ihmeen tavalla teollisuudelle ? Kirjoitat paljon hienoja sitaatteja mutta et sinä niitä laadi vaan MTK:n lahjoma Hesari, ruokamainosten toivossa !!

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että mistä moiseen johtopäätökseen olet päässyt?"

Kun Venäjän velanmaksu päätettiin ”konvertoida” Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein, niin eikö Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ole juuri sellainen?

Tässä vielä malliksi muutama sitaatti Helsingin Sanomien arkistosta v. 2005:

HS-Kotimaa 22.9.05:
Vuosia vatvottu jättihanke toteutui ilman Venäjän valtion rahoitusta:

"Aluksi luultiin, että Venäjän valtio tulee mukaan, mutta ei se tullut. Sitten odotettiin Pietarin kaupungin takuita, mutta niitäkään ei tullut. Se oli kansainvälisen yhteistyön alku", muistelee ympäristöasioista vastaava konsuli Jaakko Henttonen Suomen Pietarin-konsulaatista.

HS - Pääkirjoitus - 24.9.2005:
Kymen Sanomissa kirjoittava Antero Ala-Kiiskilä havaitsi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon vihkiäisissä kuokkavieraan.

"Venäjän valtio ei osallistunut lähes 200 miljoonaa euroa maksaneen rakennushankkeen rahoitukseen. Kun tiedetään, kuinka kovan työn takana rahoituksen kerääminen hankkeen toteuttamiseksi oli, voi presidentti Vladimir Putinia pitää kuokkavieraana puhdistamon vihkiäisissä. Öljytuloja kahmivalta valtiolta olisi kohtuullista odottaa haluja myös ympäristöinvestointeihin."

Kalevan mukaan muiden maiden olisi säädettävä lahjarahahanansa tiukemmalle.

"Voi hyvin kysyä, onko Suomen ja EU:n järkeä antaa lahjarahaa naapurilleen, joka öljyn hinnannousun ansiosta kerää tätä nykyä valtavia tuloja ja käy samaan aikaan paljon rahaa vievää sotaa Tšetšeniassa", lehti toteaa. "Tavoitteena on oltava, että Suomen, Ruotsin ja EU:n ei enää tarvitse antaa ainakaan lahjarahaa Venäjän ympäristöhankkeisiin. Saastuttaja maksaa -periaatteen tulisi päteä myös kansainvälisesti."

"Kun Venäjän velanmaksu päätettiin ”konvertoida” Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein, niin eikö Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ole juuri sellainen? "

Ei ole. Mistä löytyy tuollainen päätös ”konvertoida” Venäjän velanmaksu Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein?

"Lähes 200 miljoonan euron hanke toteutui kansainvälisellä ja paikallisella rahoituksella

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 197 milj. euroa, josta varsinaisen puhdistamourakan kustannusarvio oli 128 milj. euroa. Hanke on rahoitettu kansainvälisillä lainoilla, avustuksilla, pääomasijoituksilla sekä paikallisella rahoituksella. Yhteensä rahoittajia oli 14. Hankkeen lainoittajat ovat Pohjoismaiden investointipankki (NIB, 41 milj. euroa), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD, 33 milj. euroa) ja Euroopan investointipankki (EIB, 15 milj. euroa) sekä kehitysrahoitusyhtiöt Finnfund ja Swedfund kumpikin 3,2 milj. euron osuudella. Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE). Hanke sai lahjarahoitusta myös Ruotsista 11 milj. euroa ja Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuusrahastosta (NDEP 5,8 milj. euroa) sekä EU komissiolta (25 milj. euroa).

Hankkeen toteutus perustuu Venäjällä uuteen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalliin (ns. PPP). Rakennuttajana toimii Pietarin vesi- ja viemärilaitoksen, urakoitsijakonsortion ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön NEFCO:n Venäjälle yhdessä perustama yhtiö LLC Nordvod. Samalla omistuspohjalla perustettu käyttöyhtiö Ekovod tulee operoimaan laitosta sen valmistuttua 12 vuoden ajan, jona aikana investointilainat maksetaan takaisin.

Puhdistamon rakennustyöt käynnistyivät jo 1987 ja joidenkin katkosten jälkeen päättyivät kokonaan 1995 federaation rahoituksen loputtua. Rakentamisen valmiusaste oli tuolloin 30-45 %. Vuonna 1999 hankkeen valmistelu käynnistyi uudelleen Suomen ympäristöministeriön, Ruotsin ja Pietarin vesilaitoksen yhteistyönä. Puhdistamon rakensi SWTP Construction Oy, joka on YIT Rakennus Oy:n, Skanska East Europe Oy:n ja NCC International Ab:n muodostaman urakoitsijakonsortion perustama suomalainen projektiyhtiö."

http://www.environment.fi/default.asp?contentid=152894&lan=fi

Nimierkki kirjoitti:

"Kun Venäjän velanmaksu päätettiin ”konvertoida” Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein, niin eikö Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ole juuri sellainen? "

Ei ole. Mistä löytyy tuollainen päätös ”konvertoida” Venäjän velanmaksu Suomen valtion Venäjän maaperällä kustantamin ekologisin hankkein?

"Lähes 200 miljoonan euron hanke toteutui kansainvälisellä ja paikallisella rahoituksella

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 197 milj. euroa, josta varsinaisen puhdistamourakan kustannusarvio oli 128 milj. euroa. Hanke on rahoitettu kansainvälisillä lainoilla, avustuksilla, pääomasijoituksilla sekä paikallisella rahoituksella. Yhteensä rahoittajia oli 14. Hankkeen lainoittajat ovat Pohjoismaiden investointipankki (NIB, 41 milj. euroa), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD, 33 milj. euroa) ja Euroopan investointipankki (EIB, 15 milj. euroa) sekä kehitysrahoitusyhtiöt Finnfund ja Swedfund kumpikin 3,2 milj. euron osuudella. Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE). Hanke sai lahjarahoitusta myös Ruotsista 11 milj. euroa ja Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuusrahastosta (NDEP 5,8 milj. euroa) sekä EU komissiolta (25 milj. euroa).

Hankkeen toteutus perustuu Venäjällä uuteen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalliin (ns. PPP). Rakennuttajana toimii Pietarin vesi- ja viemärilaitoksen, urakoitsijakonsortion ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön NEFCO:n Venäjälle yhdessä perustama yhtiö LLC Nordvod. Samalla omistuspohjalla perustettu käyttöyhtiö Ekovod tulee operoimaan laitosta sen valmistuttua 12 vuoden ajan, jona aikana investointilainat maksetaan takaisin.

Puhdistamon rakennustyöt käynnistyivät jo 1987 ja joidenkin katkosten jälkeen päättyivät kokonaan 1995 federaation rahoituksen loputtua. Rakentamisen valmiusaste oli tuolloin 30-45 %. Vuonna 1999 hankkeen valmistelu käynnistyi uudelleen Suomen ympäristöministeriön, Ruotsin ja Pietarin vesilaitoksen yhteistyönä. Puhdistamon rakensi SWTP Construction Oy, joka on YIT Rakennus Oy:n, Skanska East Europe Oy:n ja NCC International Ab:n muodostaman urakoitsijakonsortion perustama suomalainen projektiyhtiö."

http://www.environment.fi/default.asp?contentid=152894&lan=fi

"Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE)."

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen TSL:n ja SDP:n Ympäristöseminaarissa Paasitornissa Helsingissä 22.9.2001:

”Keskusteluissani pääministeri Kasjanovin kanssa on noussut esiin myös kysymys ekokonversiosta eli Venäjän velkojen konvertoinnista ympäristöhankkeisiin. Kyseessä voisi olla noin 350 miljoonan markan suuruisen velan konvertointi. Ekokonversiossaei ole kyse Venäjän velkojen anteeksiantamisesta vaan investointien lisäämisestä ympäristöprojekteihin Venäjällä.”

Asiakastiedon Luottolistasta 17/2003:sta olen tallentanut tiedon, jonka mukaan ”Suomi on aloittanut Venäjän viranomaisten kanssa neuvottelut noin 35 miljoonan dollarin suuruisesta ekokonversiosta. Järjestelyssä velkaa voitaisiin kuitata sellaisilla Venäjällä toteutettavilla ympäristöhankkeilla, jotka parantaisivat myös Suomen ympäristön tilaa. Tarkoitus on saada hankkeisiin merkittävässä määrin suomalaisia toimituksia.”

Kun kirjoitat, että ”Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE).”, niin mitä muuta se käytännössä tarkoittaa kuin sitä, että Suomen valtio maksoi verovaroistaan Venäjän maaperällä Venäjän infraan tehdystä investoinnista Venäjän puolesta suomalaisille yrityksille jotakin sellaista, joka federaation olisi kuulunut maksaa suomalaisille tavarantoimittajille omista budjettivaroistaan.

Entä missä on se numeerinen laskelma tuonkaan investoinnin kannattavuudesta: mikä oli tilanne ennen investointia, mitä tavoitteita investoinnille asetettiin ja kuinka tavoitteet ovat toteutuneet? Tähän astihan kansalaiset ovat saanet ainoastaan mutu-tietoa tästä(kin) asiasta.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE)."

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen TSL:n ja SDP:n Ympäristöseminaarissa Paasitornissa Helsingissä 22.9.2001:

”Keskusteluissani pääministeri Kasjanovin kanssa on noussut esiin myös kysymys ekokonversiosta eli Venäjän velkojen konvertoinnista ympäristöhankkeisiin. Kyseessä voisi olla noin 350 miljoonan markan suuruisen velan konvertointi. Ekokonversiossaei ole kyse Venäjän velkojen anteeksiantamisesta vaan investointien lisäämisestä ympäristöprojekteihin Venäjällä.”

Asiakastiedon Luottolistasta 17/2003:sta olen tallentanut tiedon, jonka mukaan ”Suomi on aloittanut Venäjän viranomaisten kanssa neuvottelut noin 35 miljoonan dollarin suuruisesta ekokonversiosta. Järjestelyssä velkaa voitaisiin kuitata sellaisilla Venäjällä toteutettavilla ympäristöhankkeilla, jotka parantaisivat myös Suomen ympäristön tilaa. Tarkoitus on saada hankkeisiin merkittävässä määrin suomalaisia toimituksia.”

Kun kirjoitat, että ”Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. AVUSTUS KÄYTETTIIN SUOMALAISIIN TOIMITUKSIIN (eli se 10miljoonaa maksettiin suomalaisille/NE).”, niin mitä muuta se käytännössä tarkoittaa kuin sitä, että Suomen valtio maksoi verovaroistaan Venäjän maaperällä Venäjän infraan tehdystä investoinnista Venäjän puolesta suomalaisille yrityksille jotakin sellaista, joka federaation olisi kuulunut maksaa suomalaisille tavarantoimittajille omista budjettivaroistaan.

Entä missä on se numeerinen laskelma tuonkaan investoinnin kannattavuudesta: mikä oli tilanne ennen investointia, mitä tavoitteita investoinnille asetettiin ja kuinka tavoitteet ovat toteutuneet? Tähän astihan kansalaiset ovat saanet ainoastaan mutu-tietoa tästä(kin) asiasta.

"Vuonna 1994 Suomi sai Pariisin klubilta erikoisluvan neuvotella Venäjän kanssa velan osittaisesta takaisinmaksusta muuntojärjestelyjen eli konvertoinnin kautta. Konversioilla oli mahdollisuus kattaa 30 prosenttia velkamäärästä.

Konversiosopimuksia tehtiin kaikkiaan neljä. Ensimmäisellä, vuonna 1995 solmitulla sopimuksella Suomi teki ensisijaisesti hankintoja puolustusministeriölle vuosina 1997-1999. Toisen sopimuksen kattamat hankinnat tehtiin vuosina 2001-2003. Tuolloin Venäjältä ostettiin muun muassa navigointiin liittyvä simulaattori, avaruusluotaimeen ja geologiseen tutkimukseen liittyviä laitteita ja palveluja sekä laitteita ja kirjallisuutta yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön. Sekä kolmas että neljäs sopimus kattoivat tieteellisteknisten laitteiden ja palvelujen hankintoja puolustusvoimille, yliopistoille ja valtionhallinnolle.

Viime toukokuussa Venäjä teki sopimuksen Pariisin klubin kanssa velkojensa aikaistetusta takaisinmaksusta 15 miljardilla eurolla. Venäjän 31 miljardin euron kokonaisvelasta Saksan osuus oli 44 prosenttia, Italian 13,6, Itävallan 7 sekä USA:n ja Japanin osuudet 5 prosenttia. Suomelle, jolle Venäjän velka oli edelleen 431 miljoonaa euroa, ennenaikainen takaisinmaksu merkitsi 174 miljoonan euron saamisia. Takaisinmaksut tapahtuivat heinäkuussa.

Maksu ohjautui Valtiontakuurahastoon, joka vastaa Finnveraa ja Takuukeskusta edeltäneen Vientitakuulaitoksen aikana syntyneistä sitoumuksista ja takuukorvauksista. Velkansa maksuun Venäjä käyttää öljyrahastoon keräämiään varoja. Syyskuun lopussa Venäjän finanssiministeri Aleksei Kudrin ilmoitti, että Venäjä voisi maksaa koko Pariisin klubin velkansa etuajassa."

http://www.finnvera.fi/index.cfm?id=4543

Vuonna 2005 Venäjä maksoi koko jäljellä olevan velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle ja osan Pariisin klubin puitteissa 1990-luvulla uudelleenjärjestellystä Neuvostoliiton aikaisesta velastaan. Vuoden 2006 elokuussa Venäjä maksoi pois loput eli 22 miljardia dollaria Pariisin klubin velastaan. Suomelle Venäjä maksoi tässä yhteydessä 270 miljoonaa dollaria, jonka lisäksi Suomi saa Venäjältä 30 miljoonan dollarin edestä tavaroita ja palveluita seuraavien kahden vuoden aikana, mm. maksu yliopistoille ja tutkimuslaitoksille erilaisina laitteina ja tutkimuksina, Puolustusvoimat kuittasi venäläisiä ampumatarvikkeita, poliisi voima- ja suojavälineitä, Ilmatieteen laitoksen avaruushanke sai 8 miljoonaa, Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdytin 6 miljoonaa ja Geologisen tutkimuskeskuksen maaperän luotaukset 5 miljoonaa euroa.

Alkuperäisen vakautussopimuksen mukaan Pariisin klubin velan maksu olisi jatkunut vuoteen 2020 asti.


"Suomen valtio maksoi verovaroistaan Venäjän maaperällä Venäjän infraan tehdystä investoinnista Venäjän puolesta suomalaisille yrityksille jotakin sellaista, joka federaation olisi kuulunut maksaa suomalaisille tavarantoimittajille omista budjettivaroistaan."

Tai sitten se jätevedenpuhdistamon rakentaminen olikin pelkkää bisnestä, jossa kaikki voittivat? Jopa ympäristö.

"Entä missä on se numeerinen laskelma tuonkaan investoinnin kannattavuudesta: mikä oli tilanne ennen investointia, mitä tavoitteita investoinnille asetettiin ja kuinka tavoitteet ovat toteutuneet? Tähän astihan kansalaiset ovat saanet ainoastaan mutu-tietoa tästä(kin) asiasta. "

Jahas, pelkän mutun perusteellako se puhdistamo sai EU:n ympäristöpalkinnon? Investoitien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy.

http://www.finnfund.fi/ajankohtaista/uutiset06/fi_FI/pietarinpuhdistamo/

Kansalaisille tietoa on kyllä tarjolla, mutta eipä näytä löytäneen tietään Höltällekään saakka.

http://www.puhdasitameri.fi/fosforinpoistohanke.html

Nimierkki kirjoitti:

"Vuonna 1994 Suomi sai Pariisin klubilta erikoisluvan neuvotella Venäjän kanssa velan osittaisesta takaisinmaksusta muuntojärjestelyjen eli konvertoinnin kautta. Konversioilla oli mahdollisuus kattaa 30 prosenttia velkamäärästä.

Konversiosopimuksia tehtiin kaikkiaan neljä. Ensimmäisellä, vuonna 1995 solmitulla sopimuksella Suomi teki ensisijaisesti hankintoja puolustusministeriölle vuosina 1997-1999. Toisen sopimuksen kattamat hankinnat tehtiin vuosina 2001-2003. Tuolloin Venäjältä ostettiin muun muassa navigointiin liittyvä simulaattori, avaruusluotaimeen ja geologiseen tutkimukseen liittyviä laitteita ja palveluja sekä laitteita ja kirjallisuutta yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön. Sekä kolmas että neljäs sopimus kattoivat tieteellisteknisten laitteiden ja palvelujen hankintoja puolustusvoimille, yliopistoille ja valtionhallinnolle.

Viime toukokuussa Venäjä teki sopimuksen Pariisin klubin kanssa velkojensa aikaistetusta takaisinmaksusta 15 miljardilla eurolla. Venäjän 31 miljardin euron kokonaisvelasta Saksan osuus oli 44 prosenttia, Italian 13,6, Itävallan 7 sekä USA:n ja Japanin osuudet 5 prosenttia. Suomelle, jolle Venäjän velka oli edelleen 431 miljoonaa euroa, ennenaikainen takaisinmaksu merkitsi 174 miljoonan euron saamisia. Takaisinmaksut tapahtuivat heinäkuussa.

Maksu ohjautui Valtiontakuurahastoon, joka vastaa Finnveraa ja Takuukeskusta edeltäneen Vientitakuulaitoksen aikana syntyneistä sitoumuksista ja takuukorvauksista. Velkansa maksuun Venäjä käyttää öljyrahastoon keräämiään varoja. Syyskuun lopussa Venäjän finanssiministeri Aleksei Kudrin ilmoitti, että Venäjä voisi maksaa koko Pariisin klubin velkansa etuajassa."

http://www.finnvera.fi/index.cfm?id=4543

Vuonna 2005 Venäjä maksoi koko jäljellä olevan velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle ja osan Pariisin klubin puitteissa 1990-luvulla uudelleenjärjestellystä Neuvostoliiton aikaisesta velastaan. Vuoden 2006 elokuussa Venäjä maksoi pois loput eli 22 miljardia dollaria Pariisin klubin velastaan. Suomelle Venäjä maksoi tässä yhteydessä 270 miljoonaa dollaria, jonka lisäksi Suomi saa Venäjältä 30 miljoonan dollarin edestä tavaroita ja palveluita seuraavien kahden vuoden aikana, mm. maksu yliopistoille ja tutkimuslaitoksille erilaisina laitteina ja tutkimuksina, Puolustusvoimat kuittasi venäläisiä ampumatarvikkeita, poliisi voima- ja suojavälineitä, Ilmatieteen laitoksen avaruushanke sai 8 miljoonaa, Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdytin 6 miljoonaa ja Geologisen tutkimuskeskuksen maaperän luotaukset 5 miljoonaa euroa.

Alkuperäisen vakautussopimuksen mukaan Pariisin klubin velan maksu olisi jatkunut vuoteen 2020 asti.


"Suomen valtio maksoi verovaroistaan Venäjän maaperällä Venäjän infraan tehdystä investoinnista Venäjän puolesta suomalaisille yrityksille jotakin sellaista, joka federaation olisi kuulunut maksaa suomalaisille tavarantoimittajille omista budjettivaroistaan."

Tai sitten se jätevedenpuhdistamon rakentaminen olikin pelkkää bisnestä, jossa kaikki voittivat? Jopa ympäristö.

"Entä missä on se numeerinen laskelma tuonkaan investoinnin kannattavuudesta: mikä oli tilanne ennen investointia, mitä tavoitteita investoinnille asetettiin ja kuinka tavoitteet ovat toteutuneet? Tähän astihan kansalaiset ovat saanet ainoastaan mutu-tietoa tästä(kin) asiasta. "

Jahas, pelkän mutun perusteellako se puhdistamo sai EU:n ympäristöpalkinnon? Investoitien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy.

http://www.finnfund.fi/ajankohtaista/uutiset06/fi_FI/pietarinpuhdistamo/

Kansalaisille tietoa on kyllä tarjolla, mutta eipä näytä löytäneen tietään Höltällekään saakka.

http://www.puhdasitameri.fi/fosforinpoistohanke.html

"Investointien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy."

Enpä nähnyt sitä investoinneille kuuluvaa kaipaamaani numeerista tietoa tuossakaan tiedotteessa. Pelkkä asioiden kehuminen ilman mitattua näyttöä ei todista yhtään mitään.

By the way, miksi Suomen valtio haluaa lahjoittaa myös pakkoluovutetulta alueelta paenneilta ja heidän perillisiltään veroina kerättyjä rahoja rikkaalle ja asevarusteluun, vaan ei kansalaistensa ihmisoikeuksiin, taloudelliseen perusturvaan ja sosiaalilainsäädäntöön satsaavaa ydinasesuurvaltaa, mutta ei missään tapauksessa hyväksy eikä halua auttaa suomalaisia edes rajan taakse jääneen omaisuuden vastoin ihmisoikeuksia epäselväksi jätetyn omistusoikeuden selvittämisessä?

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Investointien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy."

Enpä nähnyt sitä investoinneille kuuluvaa kaipaamaani numeerista tietoa tuossakaan tiedotteessa. Pelkkä asioiden kehuminen ilman mitattua näyttöä ei todista yhtään mitään.

By the way, miksi Suomen valtio haluaa lahjoittaa myös pakkoluovutetulta alueelta paenneilta ja heidän perillisiltään veroina kerättyjä rahoja rikkaalle ja asevarusteluun, vaan ei kansalaistensa ihmisoikeuksiin, taloudelliseen perusturvaan ja sosiaalilainsäädäntöön satsaavaa ydinasesuurvaltaa, mutta ei missään tapauksessa hyväksy eikä halua auttaa suomalaisia edes rajan taakse jääneen omaisuuden vastoin ihmisoikeuksia epäselväksi jätetyn omistusoikeuden selvittämisessä?

"Enpä nähnyt sitä investoinneille kuuluvaa kaipaamaani numeerista tietoa tuossakaan tiedotteessa."

Millaista "numeerista tietoa" kaipailet? Tuosta löytyi kustannukset ja rahoittajat ja tuossa oli jo sellainenkin "numeerinen tieto", että "Fosforinpoisto aloitettiin suurimmalla jäteveden puhdistamolla 1.10.2007, jolloin saavutettiin EU-normien mukainen puhdistustulos, joka on 1,0 mg fosforia litrassa. "

"Pelkkä asioiden kehuminen ilman mitattua näyttöä ei todista yhtään mitään. "

Mitä sinulle nyt tarkkaan ottaen pitäisi todistaa? Sekö, että puhdistamo ihan oikeasti puhdistaa jätevesiä, vai minkä perään itket?

"miksi Suomen valtio haluaa lahjoittaa..."

Siksi, että Suomenlahti kuolee, jos siihen laskettavia myrkkyjä ei vähennetä.

"...mutta ei missään tapauksessa hyväksy eikä halua auttaa suomalaisia edes rajan taakse jääneen omaisuuden vastoin ihmisoikeuksia epäselväksi jätetyn omistusoikeuden selvittämisessä? "

Ihmisoikeusia Suomi kunnioitti korvaamalla menetetyn omaisuuden ja asuttamalla evakot mm. pakkolunastamalla heille uusia kotitiloja muualta Suomesta. Rauhansopimuksessa Suomi on kuitenkin hyvin selvästi luopunut kaikista Suomen hallituksen tai Suomen kansalaisten taholta esitettävistä vaatimuksista jokaista Yhdistyneiden Kansakuntien maata kohtaan (29 artikla).

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Investointien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy."

Enpä nähnyt sitä investoinneille kuuluvaa kaipaamaani numeerista tietoa tuossakaan tiedotteessa. Pelkkä asioiden kehuminen ilman mitattua näyttöä ei todista yhtään mitään.

By the way, miksi Suomen valtio haluaa lahjoittaa myös pakkoluovutetulta alueelta paenneilta ja heidän perillisiltään veroina kerättyjä rahoja rikkaalle ja asevarusteluun, vaan ei kansalaistensa ihmisoikeuksiin, taloudelliseen perusturvaan ja sosiaalilainsäädäntöön satsaavaa ydinasesuurvaltaa, mutta ei missään tapauksessa hyväksy eikä halua auttaa suomalaisia edes rajan taakse jääneen omaisuuden vastoin ihmisoikeuksia epäselväksi jätetyn omistusoikeuden selvittämisessä?

Hankkeen suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen: "Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen omalta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi."

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi: "Pietarin jätevesien kemiallinen fosforinpoisto on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vähentää Suomenlahden avomeriosan leväkuormitusta."

KTT Anna Kotsalo-Mustonen, lahjoitti vuoden työpanoksensa: "En suostu siihen, että lapsemme eivät voi uida Itämeressä. Meremme tarvitsee konkreettista toimintaa. Suomi ei ole Suomi ilman puhdasta Itämerta."

Suomen puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala: "Puhdas Itämeri –hanke on tärkeä aloite puolustustaistelussa Itämeren rehevöitymistä vastaan. Suomi tarvitsee jokaisen kansalaisen panosta näissä talkoissa."

Seppo Knuuttila, SYKE / Itämeren tutkimusohjelma: "Suomenlahden pohjan happitilanne oli viime kesänä ennätyksellisen huono. Merialueen tilan paraneminen edellyttääkin nyt fosfori- ja typpikuormituksen merkittävää ja nopeaa alentamista, ennen kaikkea Pietarin jätevesihuollon saattamista hyvälle länsimaiselle tasolle. Koko Itämeren pelastamiseksi tarvitaan päästövähennyksiä kaikissa rantavaltioissa, mutta Suomenlahden kohtalo ratkaistaan ensisijaisesti Venäjällä."

Urho Ilmonen, lakimies: "Itämerta sanotaan maailman saastuneimmaksi mereksi. On aika ryhtyä kaikkiin tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi."

Peter Fagernäs: "Ehdimme vielä pelastaa Itämeren. Se on meidän sukupolvemme velvollisuus tulevia kohtaan."

Jukka Härmälä: "Olen syntynyt ja kasvanut Itämeren, Suomenlahden rannoilla. Tulevillakin sukupolvilla pitää olla mahdollisuus saada näillä vesillä oma yhteytensä luonnon kiertokulkuun. Kunnon kalasaalis ja huikea arktika puhtaan Itämeren äärellä ovat joka miehen - ja naisen oikeus"

Rita Kuusakoski-Peltonen: "Ryhdyin tukijaksi, koska olin huolissani Itämeren tilasta. Puhdas Itämeri -hankkeen perusteltu tapa pureutua meren rehevöitymiseen tuntui hyvältä. Aloitetun työn tukeminen viisas sijoitus, tosin tuottoa saatamme joutua odottamaan.

Olemme vastuussa ympäristöstämme, parempiosaiset suuremmassa vastuussa kuin muut. Ei tule jäädä arvuuttelemaan, pystyykö Itämeri itse palauttamaan luonnon tasapainon. Projekti esittää, että asiantuntijoiden avulla pystytään asiaan vaikuttamaan!

Olisi ihanteellista, että kerätyin verovaroin aina voitaisiin hoitaa kaikki tärkeät yhteiset asiat. Se ei onnistu, - joten käytettäköön muita keinoja! Ihmisen hyvinvointi on täysin riippuvainen luonnosta, luonnon häiriöttömästä kiertokulusta. Sitä ei ihminen pysähtynyt ajattelemaan lisätessään hyvinvointiaan maataloudessa, teollisuudessa, merenkulussa. Puhdas meri-hanke pyrkii parantamaan veden laatua, jos se ihmisen toimin on mahdollista. Voisinko nähdä ja kokea Itämeren alennustilan vetäytymällä vastuusta, jättämällä haasteeseen vastaamatta?

Itämeri on meremme, mutta kukapa oikeasti sen omistaisi? Kaikki on lainaa elinajaksemme. Seuraavien sukupolvien tulee saada puhdas merenranta asuttavakseen, eliöiden puhdas vesi siinä kasvaakseen, kehittyäkseen ja lisääntyäkseen.

Historiallisesti Itämeri on kansallisuuksien yhdistäjä, meritie, kansojen ystävyyden symboli. Saastuneena sen mielikuva on epäesteettinen.

Elantoa on saatu Itämerestä monin eri ammatein tervan myynnistä alkaen. Merenkulku, kauppa, kalastus olivat saaristolaisten ja rannikon väen elinkeinoja aikanaan. Nyt kalat voivat huonosti ja sisältävät myrkkyjä, jotka ravintoketjussa siirtyvät muihin eläimiin, lintuihin ja ihmisiin.

Meren kauneusarvoakaan emme kiellä! Sen osoittavat kaikki taiteet, valokuvauskin niin kuin J. Nurmisen työt osoittavat. Emme totisesti halua, että Itämerestä tulee levässä vellova, haiseva, uimakelvoton!

Biologisesti Itämeri on omanlaisensa. Sen ainutlaatuiset eliöt ovat suojelumme arvoisia. Oppia elämästä on kunnioitettava. Kunnioitusta voi osoittaa puhumalla elämän säilyttämisen puolesta. Maapallolla kaiketi ihmiselle tärkeintä on elämän jatkuminen? Biologinen olemassaolomme on luonnosta riippuvainen. Kaikki voitava on tehtävä ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen korjaamiseksi! Aikoinaan on toimittu epäkohdista tietämättä.

Nyt on kyse tahdosta, tieteen tuomista keinoista ja rahasta.

Mitä on se kaikki voitava kohdallani? Kauppiassuvun perillisenä olen kiitollisuudenvelassa tälle merelle, joka kantoi kauppalaivoja, joka antoi isoisilleni kalaa ja työtä jaalalla, valtamerialuksella, ja itselleni lapsuuden kesien kultaiset maisemat. Maksan tätä velkaa iloisena, esi-isiä lämmöllä muistaen, toivoen että projektin ansiosta Itämeressä elämän säilyminen olisi nykyistä
todennäköisempää."

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Investointien tavoite oli laskea Pietarin jätepäästöjä Suomenlahteen ja siihen on päästy."

Enpä nähnyt sitä investoinneille kuuluvaa kaipaamaani numeerista tietoa tuossakaan tiedotteessa. Pelkkä asioiden kehuminen ilman mitattua näyttöä ei todista yhtään mitään.

By the way, miksi Suomen valtio haluaa lahjoittaa myös pakkoluovutetulta alueelta paenneilta ja heidän perillisiltään veroina kerättyjä rahoja rikkaalle ja asevarusteluun, vaan ei kansalaistensa ihmisoikeuksiin, taloudelliseen perusturvaan ja sosiaalilainsäädäntöön satsaavaa ydinasesuurvaltaa, mutta ei missään tapauksessa hyväksy eikä halua auttaa suomalaisia edes rajan taakse jääneen omaisuuden vastoin ihmisoikeuksia epäselväksi jätetyn omistusoikeuden selvittämisessä?

PUHDAS ITÄMERI -HANKKEESTA USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

1. "Miksi suomalaiset maksaisivat venäläisten jätevesien puhdistuksesta? Venäjä on rikas maa, miksi venäläiset eivät itse rahoita omien vesiensä puhdistusta?"

- Vaikka Venäjä onkin rikastunut viime vuosina, on maan infrastruktuuri kuten jätevedenpuhdistamot vielä kehitysvaiheessa. Ilman Puhdas Itämeri -hanketta fosforinpoisto otettaisiin käyttöön Pietarissa ehkä vasta vuosien kuluttua. Itämeri ja sen asukkaat eivät voi odottaa siihen asti, koska meren ekologinen tilanne pahenee nopeasti.
Projektilla ei makseta jätevesien puhdistusta, vaan nopeutetaan fosforin puhdistamisen aloittamista "starttirahalla". Fosforin poiston käynnistämisen jälkeen venäläiset vastaavat kuluista itse.
Yhteistyö on tarpeellista myös siitä syystä, että venäläisillä ei ole fosforinpoistoon vaadittavaa teknistä osaamista, koska menetelmä ei ole ollut Venäjällä koskaan käytössä.

2. "Miksi venäläiset eivät ole toteuttaneet fosforinpoistoa aiemmin?"

- Neuvostoliitossa jäteveden puhdistamoja alettiin rakentaa myöhemmin kuin muualla. Neuvostoliiton hajoaminen puolestaan aiheutti taloudellista sekasortoa, jonka aikana oli vaikea edistää ympäristönsuojelua.
Venäjällä prioriteettina on pitkään ollut puhdas juomavesi, johon voimat on suunnattu. Nyt ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja venäläiset haluavat saavuttaa eurooppalaiset normit jätevesien käsittelyssä.
Uuden lainsäädännön mukaisten vesimaksujen myötä Vodokanalilla on nykyään myös rahaa toteuttaa ravinteidenpoisto.

3. "Miksi Suomen ympäristöministeriö ei ole puuttunut asiaan aiemmin?"

Pohjatyötä fosforinpoiston aloittamiseksi on tehty vuodesta 1989 lähtien, myös ympäristöhallinnon toimesta. Venäjällä ei ole kemiallista fosforinpoistoa käytössä missään, ja menetelmän sisään ajaminen on vienyt aikaa. Pitkällisen pohjatyön ja rajojen avautumisen myötä aika on nyt kypsä fosforinpoistolle. Ympäristöministeriö tukee John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri –hanketta.

4. "Eikö yhteiskunnan kuuluisi hoitaa tällaiset asiat?"

Kansalaisaktiivisuudesta syntyneillä aloitteilla voi olla nykypäivänä merkittävä rooli myös sellaisilla aloilla, joita julkinen sektori on perinteisesti hoitanut. Yksityisen sektorin toimijoilla voi olla osaamista, tietoa ja lähestymistapoja, jotka täydentävät julkisen sektorin toimia. Säätiö on hyvä toimija tämän tyyppisen hankkeen toteuttajana, sillä se on joustava ja epäbyrokraattinen, voittoa tavoittelematon yhteisö.

5. "Mitä jos fosforinpoistoa ei toteuteta Pietarissa?"

Jos fosforinpoistoa ei toteuteta, kesän sinileväkukinnat voivat lyhyellä aikavälillä lisääntyä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa toteutetaan samalla etenkin typpeä vähentäviä vesiensuojelutoimia (kuten rannikon jätevedenpuhdistamoiden typenpoisto) ja typpi-fosforitasapaino siirtyy siten yhä enemmän sinileviä suosivaan suuntaan.

6. "Mitä haittapuolia tai huonoja ympäristövaikutuksia kemiallisella fosforinpoistolla on?"

Hankkeella ei ole kielteisiä ympäristövaikutuksia. Täsmälleen samalla aineella ja menetelmällä on Suomessa puhdistettu jätevesiä jo 20-30 vuotta.
Rautaa menee vesistöön jätevesien mukana hieman enemmän kuin aiemmin, mutta määrä on edelleen mitättömän pieni. Jätevesilietteen määrä kasvaa hieman ja sen koostumus muuttuu, mutta polttoprosessi on moderni ja valvottu, joten päästöjen määrän ei pitäisi kasvaa.
Kaikki ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan tehtävässä ympäristövaikutusten arvioinnissa.

7. "Onko varmaa, että venäläiset pitävät oman osuutensa ja lupauksensa?"

Venäläiset ovat alusta asti olleet hankkeessa innostuneesti ja päättäväisesti mukana. Heidän kanssaan on allekirjoitettu yhteistyösopimus hankkeen toteuttamisesta.
Venäläiset maksavat puolet hankkeen kuluista, millä taataan heidän sitoutumisensa sen toteuttamiseen.
Venäläiset ovat myös tiedottaneet oma-aloitteisesti hankkeesta maan eri medioissa, mikä sitouttaa heidät hankkeen läpiviemiseen. Lisäksi he ovat esitelleet hanketta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa.

8. "Miten voitte olla varmoja, että lahjoitetut varat käytetään Venäjällä juuri fosforinpoistoon, eivätkä ne katoa vääriin taskuihin?"

Voimme olla asiasta varmoja, koska emme lähetä kerättyjä varoja Venäjälle. Hoidamme oman osuutemme hankkeen rahoituksesta maksamalla fosforinpoiston suunnittelutyöstä sekä investoinneista ja kemikaalihankinnoista aiheutuneita, tarkastettuja laskuja tavaran ja palvelujen tuottajille. Yhteistyö Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa on ollut hyvää ja luottamuksellista.

9. "Miksi säätiö on aloittanut projektin?"

John Nurmisen Säätiön hallitus on pitkään ollut huolestunut Itämeren nykyisestä tilasta. Säätiön hallituksen puheenjohtajan Juha Nurmisen aloitteesta perustettiin rahasto ja hanke, jonka tarkoitus on auttaa Itämerta konkreettisesti, kustannustehokkaasti ja nopeasti.

10. "Ovatko hankkeessa esitetyt mallinnus- ja tutkimustulokset luotettavia?

Säätiö on käyttänyt mallinnuksessa ainoaa Suomessa käytössä olevaa Itämeri-mallia, jota myös Suomen ympäristöhallinto käyttää leväennusteissaan. Malli on YVA Oy:n ja Suomen ympäristökeskuksen omistuksessa, ja sen avulla on tehty useita tieteellisiä julkaisuja. Kaikki muu esitetty materiaali perustuu Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksiin.
Mallinnuksiin liittyy aina epävarmuuksia, jotka juontavat juurensa mm. malleissa tehtäviin pelkistyksiin. Lisäksi Itämeren alueella esimerkiksi eri vuosina vaihtelevat sademäärät vaikuttavat kuormitukseen erittäin paljon.
Mallintaminen on kuitenkin ainoa keino ennustaa edes suuntaa-antavasti jonkin toimen ympäristövaikutus.

11. "Kumman vähentäminen on tärkeämpää, fosforin vai typen? Kumpaa pitäisi vähentää ensiksi?"

Fosfori ja typpi edistävät kumpikin omalla tavallaan rehevöitymistä. Fosfori on avaintekijä avomeren sinileväkukinnoille, kun taas typpi on pääosassa sisäsaariston ja rannikkoalueiden rehevöitymisessä.
Typpi aiheuttaa myös pii- ja panssarilevien kevätkukinnan, joka on määrällisesti suuri, ja siten kiihdyttää Itämeren pohja-alueiden hapettomuutta. Hapettomuus taas vapauttaa sinileviä lisäävää fosforia. Siten typen ja fosforin määrät ovat sidoksissa toisiinsa, eikä voida ajatella, että vähennettäisiin vain toista.
Järkevintä on toteuttaa välittömästi fosforinpoisto jäljellä olevissa suurissa pistemäisissä lähteissä, koska se on halpaa, eikä aiheuta mitään ekologisia sivuvaikutuksia. Samaan aikaan pitää jatkaa typpipäästöjen vähentämistä. Pelkästään typpeä vähentämällä sinilevien määrää avomerellä lisääntyy.

12. "Eikö oma maataloutemme ole Itämeren merkittävin kuormittaja?"

Oman maataloutemme kuormitus vaikuttaa etenkin suljetun vedenvaihdon alueiden eli sisäsaariston ja rannikon tilaan, mutta sen osuus Suomenlahden ja Saaristomeren kokonaiskuormituksesta on melko pieni. Oman hajakuormituksen vähentämistä ja John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -projektia ei tule ajatella joko-tai vaan sekä-että -periaatteella; kaikkia toimia tarvitaan. Avomerellä Pietarin kuormitus on määräävässä asemassa, kun taas sisälahdissa ja rannikolla oma kuormituksemme ratkaisee tilanteen kehittymisen.

13. "Onko hapettomia pohjia jo liikaa, onko Itämeri jo 'ekologisessa takalukossa'?"

Tätä ei tiedetä varmasti, mutta useimmat tiedemiehet ovat toiveikkaita, että näin ei ole vielä käynyt. Onkin syytä toimia nopeasti, koska mitä enemmän hapettomien pohjien määrä kasvaa, sitä enemmän pohjan prosessit alkavat dominoida Itämeren rehevöitymiskehitystä vapauttaessaan vuosikymmenien varrella pohjaan kertynyttä kuormitusta.
Joka tapauksessa on parempi toimia kuin jättää tekemättä mitään. Etenkin, kun suhteellisen helposti toteutettavia toimia on vielä olemassa.

http://www.puhdasitameri.fi/faq.html

sanottua kirjoitti:

Hankkeen suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen: "Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen omalta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi."

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi: "Pietarin jätevesien kemiallinen fosforinpoisto on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vähentää Suomenlahden avomeriosan leväkuormitusta."

KTT Anna Kotsalo-Mustonen, lahjoitti vuoden työpanoksensa: "En suostu siihen, että lapsemme eivät voi uida Itämeressä. Meremme tarvitsee konkreettista toimintaa. Suomi ei ole Suomi ilman puhdasta Itämerta."

Suomen puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala: "Puhdas Itämeri –hanke on tärkeä aloite puolustustaistelussa Itämeren rehevöitymistä vastaan. Suomi tarvitsee jokaisen kansalaisen panosta näissä talkoissa."

Seppo Knuuttila, SYKE / Itämeren tutkimusohjelma: "Suomenlahden pohjan happitilanne oli viime kesänä ennätyksellisen huono. Merialueen tilan paraneminen edellyttääkin nyt fosfori- ja typpikuormituksen merkittävää ja nopeaa alentamista, ennen kaikkea Pietarin jätevesihuollon saattamista hyvälle länsimaiselle tasolle. Koko Itämeren pelastamiseksi tarvitaan päästövähennyksiä kaikissa rantavaltioissa, mutta Suomenlahden kohtalo ratkaistaan ensisijaisesti Venäjällä."

Urho Ilmonen, lakimies: "Itämerta sanotaan maailman saastuneimmaksi mereksi. On aika ryhtyä kaikkiin tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi."

Peter Fagernäs: "Ehdimme vielä pelastaa Itämeren. Se on meidän sukupolvemme velvollisuus tulevia kohtaan."

Jukka Härmälä: "Olen syntynyt ja kasvanut Itämeren, Suomenlahden rannoilla. Tulevillakin sukupolvilla pitää olla mahdollisuus saada näillä vesillä oma yhteytensä luonnon kiertokulkuun. Kunnon kalasaalis ja huikea arktika puhtaan Itämeren äärellä ovat joka miehen - ja naisen oikeus"

Rita Kuusakoski-Peltonen: "Ryhdyin tukijaksi, koska olin huolissani Itämeren tilasta. Puhdas Itämeri -hankkeen perusteltu tapa pureutua meren rehevöitymiseen tuntui hyvältä. Aloitetun työn tukeminen viisas sijoitus, tosin tuottoa saatamme joutua odottamaan.

Olemme vastuussa ympäristöstämme, parempiosaiset suuremmassa vastuussa kuin muut. Ei tule jäädä arvuuttelemaan, pystyykö Itämeri itse palauttamaan luonnon tasapainon. Projekti esittää, että asiantuntijoiden avulla pystytään asiaan vaikuttamaan!

Olisi ihanteellista, että kerätyin verovaroin aina voitaisiin hoitaa kaikki tärkeät yhteiset asiat. Se ei onnistu, - joten käytettäköön muita keinoja! Ihmisen hyvinvointi on täysin riippuvainen luonnosta, luonnon häiriöttömästä kiertokulusta. Sitä ei ihminen pysähtynyt ajattelemaan lisätessään hyvinvointiaan maataloudessa, teollisuudessa, merenkulussa. Puhdas meri-hanke pyrkii parantamaan veden laatua, jos se ihmisen toimin on mahdollista. Voisinko nähdä ja kokea Itämeren alennustilan vetäytymällä vastuusta, jättämällä haasteeseen vastaamatta?

Itämeri on meremme, mutta kukapa oikeasti sen omistaisi? Kaikki on lainaa elinajaksemme. Seuraavien sukupolvien tulee saada puhdas merenranta asuttavakseen, eliöiden puhdas vesi siinä kasvaakseen, kehittyäkseen ja lisääntyäkseen.

Historiallisesti Itämeri on kansallisuuksien yhdistäjä, meritie, kansojen ystävyyden symboli. Saastuneena sen mielikuva on epäesteettinen.

Elantoa on saatu Itämerestä monin eri ammatein tervan myynnistä alkaen. Merenkulku, kauppa, kalastus olivat saaristolaisten ja rannikon väen elinkeinoja aikanaan. Nyt kalat voivat huonosti ja sisältävät myrkkyjä, jotka ravintoketjussa siirtyvät muihin eläimiin, lintuihin ja ihmisiin.

Meren kauneusarvoakaan emme kiellä! Sen osoittavat kaikki taiteet, valokuvauskin niin kuin J. Nurmisen työt osoittavat. Emme totisesti halua, että Itämerestä tulee levässä vellova, haiseva, uimakelvoton!

Biologisesti Itämeri on omanlaisensa. Sen ainutlaatuiset eliöt ovat suojelumme arvoisia. Oppia elämästä on kunnioitettava. Kunnioitusta voi osoittaa puhumalla elämän säilyttämisen puolesta. Maapallolla kaiketi ihmiselle tärkeintä on elämän jatkuminen? Biologinen olemassaolomme on luonnosta riippuvainen. Kaikki voitava on tehtävä ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen korjaamiseksi! Aikoinaan on toimittu epäkohdista tietämättä.

Nyt on kyse tahdosta, tieteen tuomista keinoista ja rahasta.

Mitä on se kaikki voitava kohdallani? Kauppiassuvun perillisenä olen kiitollisuudenvelassa tälle merelle, joka kantoi kauppalaivoja, joka antoi isoisilleni kalaa ja työtä jaalalla, valtamerialuksella, ja itselleni lapsuuden kesien kultaiset maisemat. Maksan tätä velkaa iloisena, esi-isiä lämmöllä muistaen, toivoen että projektin ansiosta Itämeressä elämän säilyminen olisi nykyistä
todennäköisempää."

"Hankkeen suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen: "Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen malta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi." jne.

Voi vain kannattaa ja tervehtiä ilolla kaikkea vapaaehtoista kansalaistoimintaa kuten Itämeren suojelua. Varmasti nuo kaikki edellisessä viestissä luetellut henkilöt lahjoittavat säännöllisesti henkilökohtaisista tuloistaan vähintäänkin kymmenyksen Itämeren pelastamiseksi.

Kun on kysymys verovarojen ”lahjoittamisista” maailman rikkaimpiin kuuluvalle ydinasesuurvallalle, joka ei edes itse osallistu infransa parantamiseen, ”lahjoittaisin” yhteiset varat kuitenkin ensisijaisesti sille sdp:n Mönkäreen ”pohjattomaksi kaivoksi” nimeämälle, eli oman maan apua tarvitseville lapsille ja muille köyhyysrajan alapuolelle vajoaville.

NimiErkille tiedoksi, että suomalaiset palasivat Moskovan rauhassa pakkoluovutetulle alueelle, kun Suomen eduskunta liitti yksimielisesti alueet takaisin Suomen valtioon marraskuussa 1941. He joutuivat pakenemaan jälleenrakennetuista kodeistaan 1944, mutta sota ei vaikuttanut heidän omistusoikeuteensa. Rauhansopimuksen 29. artikla puhuu vain suoranaisesti sodan aiheuttamien tuhojen korvauksista, ja niiden kanssa omistusoikeuden selvittämisellä ei ole mitään tekemistä.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Hankkeen suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen: "Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen malta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi." jne.

Voi vain kannattaa ja tervehtiä ilolla kaikkea vapaaehtoista kansalaistoimintaa kuten Itämeren suojelua. Varmasti nuo kaikki edellisessä viestissä luetellut henkilöt lahjoittavat säännöllisesti henkilökohtaisista tuloistaan vähintäänkin kymmenyksen Itämeren pelastamiseksi.

Kun on kysymys verovarojen ”lahjoittamisista” maailman rikkaimpiin kuuluvalle ydinasesuurvallalle, joka ei edes itse osallistu infransa parantamiseen, ”lahjoittaisin” yhteiset varat kuitenkin ensisijaisesti sille sdp:n Mönkäreen ”pohjattomaksi kaivoksi” nimeämälle, eli oman maan apua tarvitseville lapsille ja muille köyhyysrajan alapuolelle vajoaville.

NimiErkille tiedoksi, että suomalaiset palasivat Moskovan rauhassa pakkoluovutetulle alueelle, kun Suomen eduskunta liitti yksimielisesti alueet takaisin Suomen valtioon marraskuussa 1941. He joutuivat pakenemaan jälleenrakennetuista kodeistaan 1944, mutta sota ei vaikuttanut heidän omistusoikeuteensa. Rauhansopimuksen 29. artikla puhuu vain suoranaisesti sodan aiheuttamien tuhojen korvauksista, ja niiden kanssa omistusoikeuden selvittämisellä ei ole mitään tekemistä.

"Kun on kysymys verovarojen ”lahjoittamisista” maailman rikkaimpiin kuuluvalle ydinasesuurvallalle, "

Ruikuta sinä mitä ruikutat, me muut yritetään sillä aikaa pelastaa Suomenlahti ja Itämeri. Ällöttää tuommoiset omaa napaansa kaivelevat omahyväiset sanonko mitkä?

"Rauhansopimuksen 29. artikla puhuu vain suoranaisesti sodan aiheuttamien tuhojen korvauksista,"

Kyllä omaisuudenmenetykset jonkin asteen "tuhoksi" voi laskea nekin. 29.artikla muuten puhuu "kaikista ja kaikenlaatuisista" vaatimuksista.

29 artikla.

1. Suomi luopuu kaikista ja kaikenlaatuisista Liittoutuneita ja Liittyneitä Valtoja vastaan Suomen hallituksen tai Suomen kansalaisten taholta esitettävistä vaatimuksista, jotka aiheutuvat suoranaisesti sodasta tai Euroopassa syyskuun 1 päivän 1939 jälkeen vallinneen sotatilan aiheuttamista toimenpiteistä, olipa Liittoutunut tai Liittynyt Valta silloin sodassa Suomen kanssa tahi ei, mukaanlukien:

a) vaatimukset sellaisten menetysten ja vahinkojen johdosta, jotka ovat aiheutuneet Liittoutuneiden tai Liittyneiden Valtojen sotavoimien tahi viranomaisten toimista;

b) vaatimukset, jotka johtuvat Liittoutuneiden tai Liittyneiden Valtojen sotavoimien tahi viranomaisten oleskelusta, sotatoimista tai teoista Suomen alueella;

c) vaatimukset Liittoutuneiden tai Liittyneiden Valtojen merisotasaalisoikeuksien päätösten ja määräysten johdosta, Suomen tunnustaessa päteviksi ja velvoittaviksi kaikkien tällaisten merisotasaalisoikeuksien 1 päivänä syyskuuta 1939 tai senjälkeen antamat päätökset ja määräykset, jotka koskevat suomalaisia laivoja tai suomalaisia tavaroita tahi kustannusten maksamista;

d) vaatimukset, jotka johtuvat sodankäyntioikeuksien harjoittamisesta tai aiotusta harjoittamisesta.

2. Tämän artiklan määräykset kumotkoot täysin ja lopullisesti kaikki tässä mainitun luontoiset vaatimukset, jotka tästä lukien raukeavat, olipa asiapuoli kuka tahansa.

3. Suomi luopuu niinikään kaikista tämän artiklan 1 kohdan luontoisista Suomen hallituksen tai Suomen kansalaisten taholta esitettävistä vaatimuksista jokaista Yhdistyneiden Kansakuntien maata kohtaan, jonka diplomaattiset suhteet Suomen kanssa olivat katkenneina sodan aikana ja joka oli yhteistoiminnassa Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen kanssa.

4. Suomen luopuminen vaatimuksista tämän artiklan 1 kohdan mukaan käsittää kaikki vaatimukset, jotka johtuvat jokaisen Liittoutuneen ja Liittyneen Vallan toimista suomalaisiin laivoihin nähden syyskuun 1 päivän 1939 ja tämän sopimuksen voimaantulopäivän välisenä aikana, sekä myös kaikki vaatimukset ja velat, jotka perustuvat nyt voimassaoleviin sotavankeja koskeviin yleissopimuksiin.

Tuula Hölttä kirjoitti:

"Hankkeen suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen: "Ympäristöasioissa meillä suomalaisilla on yhdessä naapuriemme kanssa oma erityinen huolemme ja vastuumme Itämeren tulevaisuudesta. Olemme yhteistyössä jo hyvässä alussa ja tulen malta osaltani tekemään parhaani sen vahvistamiseksi." jne.

Voi vain kannattaa ja tervehtiä ilolla kaikkea vapaaehtoista kansalaistoimintaa kuten Itämeren suojelua. Varmasti nuo kaikki edellisessä viestissä luetellut henkilöt lahjoittavat säännöllisesti henkilökohtaisista tuloistaan vähintäänkin kymmenyksen Itämeren pelastamiseksi.

Kun on kysymys verovarojen ”lahjoittamisista” maailman rikkaimpiin kuuluvalle ydinasesuurvallalle, joka ei edes itse osallistu infransa parantamiseen, ”lahjoittaisin” yhteiset varat kuitenkin ensisijaisesti sille sdp:n Mönkäreen ”pohjattomaksi kaivoksi” nimeämälle, eli oman maan apua tarvitseville lapsille ja muille köyhyysrajan alapuolelle vajoaville.

NimiErkille tiedoksi, että suomalaiset palasivat Moskovan rauhassa pakkoluovutetulle alueelle, kun Suomen eduskunta liitti yksimielisesti alueet takaisin Suomen valtioon marraskuussa 1941. He joutuivat pakenemaan jälleenrakennetuista kodeistaan 1944, mutta sota ei vaikuttanut heidän omistusoikeuteensa. Rauhansopimuksen 29. artikla puhuu vain suoranaisesti sodan aiheuttamien tuhojen korvauksista, ja niiden kanssa omistusoikeuden selvittämisellä ei ole mitään tekemistä.

Paljon kyllä luulet ja enemmän toivot.

"Kun on kysymys verovarojen ”lahjoittamisista” maailman rikkaimpiin kuuluvalle...plaa plaa plaa..."

Väärin. Pietarin jäteveden puhdistamoissa on kyse Itämeren pelastamisesta. Sinulle se ei näytä merkitsevän mitään, mikä on yleistä monelle muullekin omahyväiselle ihmiselle, joka antaisi Suomenlahden maatua umpeeen ennen kuin luovuttaisi uskossaan tehdä vielä joskus rahaa isoäidin sammalaoituneesta kivijalasta jossain naapurin periferian korvessa.

"Rauhansopimuksen 29. artikla puhuu vain suoranaisesti sodan aiheuttamien tuhojen korvauksista, ja niiden kanssa omistusoikeuden selvittämisellä ei ole mitään tekemistä. "

Ei niin, sillä omistusoikeus menee jo sopimuksen 1. artiklassa kun omaisuus jää rajansiirrossa maahan, jonka järjestelmä ei yksityistä omistusta tunne. 29. artiklassa taas Suomi sitten sitoutuu olemaan vaatimatta mitään tästäkään johtuvaa.

Jonkun on aina johdettava ja tällä hetkellä Venäjää johtaa Putin hyvä brändi hänkin ? Hymisteelee evakko palstalle ja ajattelee minkä arvoinen Karjala brändi olisi ? Se vauhkoaminen jota pöheikköjen ja huonokuntoisten metsien palautusta toivovat saavat aikaan on vaan brändin arvon nousua ? Ehkä Venäjä tällä tavalla yrittää saada sille jonkunlaisen nimellisarvon, jonka jälkeen myy pois koko paskan osakkeina ? Koko Kurjala osakkeiksi jotka myytäisi Moskovan pörssissä eniten tarjoaville Venäjän kansalaisille. Ei Suomen kansalaisille, olihan meilläkin ennen kansalaisuuspykälä. Mutta osataja joka on evakko esimerkiksi voi anoa Venäjän kansalaisuutta joka oikeuuttaa ostoa?

ja myyntiin . kirjoitti:

Jonkun on aina johdettava ja tällä hetkellä Venäjää johtaa Putin hyvä brändi hänkin ? Hymisteelee evakko palstalle ja ajattelee minkä arvoinen Karjala brändi olisi ? Se vauhkoaminen jota pöheikköjen ja huonokuntoisten metsien palautusta toivovat saavat aikaan on vaan brändin arvon nousua ? Ehkä Venäjä tällä tavalla yrittää saada sille jonkunlaisen nimellisarvon, jonka jälkeen myy pois koko paskan osakkeina ? Koko Kurjala osakkeiksi jotka myytäisi Moskovan pörssissä eniten tarjoaville Venäjän kansalaisille. Ei Suomen kansalaisille, olihan meilläkin ennen kansalaisuuspykälä. Mutta osataja joka on evakko esimerkiksi voi anoa Venäjän kansalaisuutta joka oikeuuttaa ostoa?

Varmaan moni Karjalaisen jälkeläinen olisi valmis ottamaan Venäjän kansallisuuden jotta voisi palata isiensä maille? Olihan kerran suo ja kuokka, miksi ei uus Iivana pystyisi siihen raivaukseen johon niin moni Karjalinen sukupolvi teki ennen häntä. Ei olisi ensinmäinen kerta kun olisi taas äiti Venäjän kansalainen kuokkimassa Kuokkalassa.

- Google maailman arvokkain tuotemerkki!

Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan internetyhtiö Google on maailman arvokkain tuotemerkki jo toista vuotta peräkkäin.

Tutkimusyhtiö Millward Brown mittaa vuosittain 50 000 tuotemerkin eli brändin arvoa dollareissa. Googlen arvo on tänä vuonna 86,1 miljardia dollaria.

Toisena listalle sijoittui teknologiayhtiö General Electric (71,4 miljardia dollaria) ja kolmanneksi tietotekniikkayhtiö Microsoft (70,8 miljardia dollaria). Nokia on listan sijalla yhdeksän 44 miljardilla dollarilla.

Tutkimuksessa otetaan huomioon liikeyrityksen taloudellinen tilanne ja sen brändiarvo, jota mitataan maailmanlaajuisella kuluttajatutkimuksella.

Brändit entistä arvokkaampia

Tutkimuksen mukaan sadan arvokkaimman brändin arvo on noussut viime vuodesta yhteensä 21 prosentilla, ja vahvat tuotemerkit ohjaavat liiketoiminnan kasvua yhä enemmän.

- Tämän vuoden brändilista osoittaa kuinka tärkeää on sijoittaa tuotemerkkiin, erityisesti epävakailla markkinoilla. Vahva brändi takaa hyvän tuoton ja suojelee yritystä riskeiltä, sanoo Millward Brown Optimorin toimitusjohtaja Joanna Seddon.

Eniten brändilistalla on teknologiayritysten tuotemerkkejä. Tutkimuksen mukaan erityisesti kiinalaiset ja ylikansalliset brändit ovat vahvistumassa.

- Lista:

http://blog.wired.com/photos/uncategorized/2007/04/23/rkning.jpg

http://www.brandz.com/output/

"kuten esim. "tekonologiassa". Mitähän sitten lieneekään :D "

Voipi olla, sillä jopa Aeroflot on nykyään luotettavampi lentoyhtiö kuin Finair!

näyttää kirjoitti:

"kuten esim. "tekonologiassa". Mitähän sitten lieneekään :D "

Voipi olla, sillä jopa Aeroflot on nykyään luotettavampi lentoyhtiö kuin Finair!

Aeroflot tuskin sentään on Al Italiaa ostamassa. Mutta tavalla tai toisella se on mahdollisesti sulautumassa tai ainakin liittoutumassa konkurssikypsän Al Italian, ja ehkäpä Air France'nkin kanssa.

Jotain kovaa vipinää asian tiimoilta on kun Air Frace'n kosintaan jo myöntävästi vastannut Prodi joutui vaalien jälkeen väistymään, ja Putinin hyvä 'amico' Berlusconi tuli valtaan.

Hän taas kuiskailee Putinille juttelevansa asiasta tarkemmin myös Ranskan presidentin Nicolas Sarkozy'n kanssa.

http://www.presstv.ir/detail.aspx?id=52176§ionid=351020605

http://www.youtube.com/watch?v=FocdQXj__p8