Miksi kommunistit ovat aina, kautta historian, vihanneet demareita enemmän kuin porvareita? Selvemmin tämä on tullut ilmi ay-liikkeessä.
Miksi, kom ovat aina
vihanneet sdp
28740
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Siinä tuli kaikki. Kun toinen ( demari) on fiksu ja toinen ( kommari) tyhmä, niin riita tulee. Päämäärä voi olla sama eli sosialimsi jossain muodossa.
Koska demarit ovat kannattaneet Suomen itsenäisyyttä ja demokratiaa, mutta kommunistit eivät. Ristiriita on koko valtioillisen historiamme ajan ollut selvä ja syvä.
Kyse on samasta ristiriidasta kuin äärimmäisen oikeiston ja maltillisen oikeiston välillä on aina ollut.
Demokratian ja totalitarismin ristiriita on vaikuttanut politiikkaan koko 1900-luvun Euroopassa niin oikealla kuin vasemmalla. Suomessa lisämausteen tähän ristiriitaan toi vielä suhde itsenäisyyteen.
Miksi sitten 1918 tapahtumat naamioidaan(?) sdp piikkiin, jos he kerran ovat kannattaneet demokratiaa silloinkin?
Kun Halonen kyykkii punasten muistopaikoilla, niin onko hän demokratian asialla? Miksi näistä asioista ei puhuta koulussa?
Demarithan sen kapinan tekivät. Kun hävisivät, niin sitten Tannerin johdolla sodan jälkeen maltilliset sanoutuivat irti aseellisesta toiminnasta. Jyrkkä siipi jäi kommunisteina tuhoamaan Suomea. Epäonnistuivat,
Demarithan sen kapinan tekivät. Kun hävisivät, niin sitten Tannerin johdolla sodan jälkeen maltilliset sanoutuivat irti aseellisesta toiminnasta. Jyrkkä siipi jäi kommunisteina tuhoamaan Suomea. Epäonnistuivat,
Äärioikeistolaiset sen kapinan tekivät. Kun hävisivät, niin sitten Ståhlbergin johdolla sodan jälkeen maltilliset sanoutuivat irti aseellisesta toiminnasta. Jyrkkä siipi jäi heimoaktivisteina tuhoamaan Suomea. Epäonnistuivat,
SDP:ssä sai 1917 vallan äärivasemmistolaiset voimat, jotka ajoivat puolueen aseellisen kapinan tielle. Sodan päätyttyä valta palautui maltillisille sosiaalidemokraateille, jolloin äärivasemmisto irtautui puolueesta ja perusti kommunistisen puolueen. Sota osoitti maltillisille, ettei koskaan enää saa valtaa päästää äärimmäisyysaatteiden kannattajille.
Ennen kansalaissotaa olivat sekä maltilliset että äärivasemmisto samassa puolueessa. Kansalaissota osoitti sosiaalidemokraateille, että äärimmäisryhmiin on pidettävä selvä pesäero. Puolueiden tien irtaannuttua ne eivät koskaan ole enää lähteneet yhteen. Vaikka kommunistit katosivat viime vuosikymmenen kuluessa eivät demarit ole valmiita sen seuraajankaan, vasemmistoliiton, kanssa läheiseen yhteistoimintaan. Demarit eivät ole ajautuneet, ei Suomessa, eikä muualla maailmassa äärimmäisliikkeiden vanaveteen, vaan pyrkineet puolustamaan demokratiaa totalitarismia ja ääriliikkeitä vastaan.
Lue nyt edes historian alket. Palataan sitten asiaan. Ei hallitus tee kapinaa.
yhtenäinen vuoteen 1918 asti. Siihen asti valtaa SDP:ssä pitivät "demarit", mutta "kommarit" kaappasivat vallan ja alkoivat riehumaan, mikä hajoitti puolueen.
Sama tilanne oli toisen maailmansodan jälkeen ,silloinhan SKDL perustettiin kansanrintamaksi, joka veisi Suomen idän leiriin, mutta SDP:stä lähti vain petollinen vasen laita ja valtaa käytti tämän jälkeen pitkälti sotaveteraanisiipi Unto Varjosen ja Väinö Leskisen ja kumppaneiden johdolla.
SDP oli sodan jälkeen soluttanut koko kommunistien organisaation ja näin estettiin tehokkaasti kommunistien yritykset valloittaa mm. ammattiyhdistysliike.
Kyllä se oli nimenomaan se kommunistisiipi Otto Wille Kuusinen ja nää jotka sen kapinan aloitti. Tanneria vihas neukut kun se meni vielä sanomaan Stalinille et sä oot bolshevikki mut mä oon menshevikki. Venäjän vallankumouksessa menshevikit olivat olleet bolshevikkien pahimpia vihollisia vasemmalla, kun halusivat porvarillista demokratiaa Leninin diktatuurin sijaan. Samoin se meni Suomessa. Isoisäni isä oli perustamassa työväen yhdistystä tehdaspaikkakunnalle ja kun kapina alkoi, kieltäytyi ehdottomasti siitä. Meinasivat nämä omat ampua miehen ensin. Sitten tulivat valkoiset ja aikoivat teloittaa "punikkina", mutta tehtaitten omistajat puuttuivat peliin ja vapauttivat miehen, koska tunsivat ja tiesivät ettei ollut koskaan hyväksynyt kapinaa. Ja vihas kommunisteja koko elämänsä, niin kuin poikansa ja pojanpoikansakin. Ja sanoi vuoden 1918 sotaa aina nimenomaan kapinaksi. Ja tämä mies oli demari koko ikänsä.
Meillä on ollut onnea saada porukka viisastumaan niin paljon, että kommarit ovat käytännössä hävinneet näkyvistä. Tuskin niitä enää monikaan kaipaa, minä en ainakaan.
palstoilla joku vielä on
toimintaa rahoitettiin lisäksi ulkomailta 1940-60 -luvuilla. Venäläiset tietenkin rahoittivat kommunisteja ja amerikkalaiset vastapainoksi sosialidemokraatteja. Kommunistit saivat enemmän rahaa, mutta sdp oli tehokkaampi. Mikko Majander on kirjoittanut sdp:n rahoituksesta.
aina työväenliikkeen johtava voima. Vain hetkeksi kommunistit onnistuivat saamaan ylivoiman vuonna 1918 kaappaamalla SDP:n ja nähtiinhän siinä, mitä siitä tuli.
Kommarit on saaneet aikaan tuhoa, demarit hyvinvointivaltion.
Perustuiko demarien kiinnostus rotuoppeihin 20- ja 30-luvulla siihen, että näin saatiin "väärää" mieltä olevat työläiset (SKP) selitettyä rodultaan huonommiksi kuin "oikeaa" mieltä olevat työläiset (SDP)?
rotuoppeihin?
20-30-luvuilla rotuhygienia oli ihan kunniallisen tieteen maineessa. Ei se ollut pelkästään natsien harrastus. Esim. Ruotsin demarit toteuttivat pakkosterilointeja, eikä se loppunut edes sotien jälkeenkään kokonaan. Ei Suomen demarit toimettomia tässä suhteessa olleet.
oli ihan normaalia tiedettä ympäri maailman aina toiseen maailmansotan asti. En kyllä osaa silti vieläkään yhdistää Ruotsin valtion toimia Suomen demareihin.
Voisitko kertoa konkreettisen esimerkin Suomen sosialidemokraattisen puolueen kohdistamasta rotuhygieenisestä toimesta kommunisteja kohtaan!
Tietääkseni Suomessa ei tunnettu erillistä kommunistista rotua.
Ai et osaa yhdistää Ruotsin demarivaltaisen hallituksen toimia Suomen demarien linjaan? No, ei voi mitään. Vuoden 1935 sterilointilaki on konkreettinen esimerkki rotuhygieniasta Suomessa (Ruotsissa vastaava laki tehtiin 1934, vink vink). Tosin silloin oli Kivimäen hallitus vallassa, joten ehkä rotuopit on sittenkin enemmän porvareitten heiniä.
höpötys oli puuta heinää. Palatkaamme siihen, että kommunistit tuntevat olevansa huonompia työntekijöitä kuin demarit. En muuta eroa näe kuin asenteen. Demarit ovat tehneet työtä kehittääkseen omaa ja Suomen hyvinvointia. Kommunistit ovat lakkoilleet samaan aikaan Moskovan ohjeen mukaan, vaikeuttaakseen Suomen asemaa, ei siksi että duunarin asemaa parannettaisiin. Hyvä esimerkki tästä on, kun Bejakov tuli Venäjän suurlähettilääksi 1969, niin johan oli kommunistit lähdössä lakkoon vain aikaansaadakseen yleistä epäjärjestystä. Sodan jälkeen oli ihan sama juttu.
Vastustiko Suomen demarit Kivimäen hallituksen sterilointilakia? Tai Ruotsin demareiden vastaavaa lakia? Enpä usko. Kaipa sellaisesta olisi jotain mainintoja jäänyt aikakirjoihin. Rotuopit olivat työväenliikkeen sisäisessä taistelussa demareille samanlainen ase kommunisteja vastaan kuin porvareille ylipäänsä köyhien kyykyttämisessä. Eihän ole myöskään olemassa köyhien rotua, yhtä vähän kuin kommunistien rotua, mutta kaikkihan sen tietää, mihin sosiaaliluokkaan rotuopilliset harvennustoimet ensisijaisesti kohdistuvat.
Esität väitteitä, jotka perustuvat vain kuvitelmiin, ilman perusteluja. Enkä ymmärrä miten nämä kaksi puoluetta liittyvät mitenkään rotuun tai rotuhygieniaan. Ei tämä etene mihinkään.
Itselläsikin tuntuu olevan aika vahva kuvitelma siitä että demareilla ei ollut mitään yhteyttä ajassa muutoin niin sakeana virtaavaan rotuajatteluun, vaikket ole lukenut aiheesta mitään suuntaan etkä toiseen. Melko turhaa sellainen vänkäys.
kuin esität. Tunnen kohtuudella kyllä sen argumentoinnin ja myös propagandan, mitä sosialidemokraatit ovat minäkin aikana harjoittaneet. Tuollaisesta en ole kuullut ja olisi ollut hauska kuulla, jos olisi jotain konkreettista ollut mihin tarttua.
Tässä vielä vänkäämistä:
Sosialidemokraatit olivat 1920-30 luvuilla itsekin vaikeassa asemassa. Lisäksi kun kommunistit oli kiellettyjä, heidän äänensä kanavoitui pitkälti sos.dem. -puolueelle, mikä näkyy selvästi vaalitilastoissa. Mitä järkeä sosialidemokraateilla olisi ollut kohdistaa jotain vainoa omaan äänestäjäkuntaansa.
1940 ja 1950 -luvuilla sosialidemokraatit kävivät kovaa propagandasotaa kommunisteja vastaan. Tässä propagandassa painotettiin lähes aina sitä, että kommunistit olivat Moskovan äänitorvi ja heiltä puuttui halu itsenäiseen ajatteluun. Suomen sosialidemokraatin pakinoissa tämä näkyi lähes päivittäin. Toisaalta helppo aiheesta oli tehdä propagandaa, kun monien kommunistien kyseisen päivän puheet sai lukea edellisen päivän Pravdasta. Ei silloin mistään rotuhygieniasta puhuttu.
Rotuhygieniaahan harjoitetaan tänäkin päivänä sitä ei vain kutsuta sillä nimellä. Sellaista on vaikka sikiöseulanta. En suoraansanoen erityisesti sitä vastusta itsekään. Tosin 30-luvun perusteet taisi olla vähän erilaisia.
Et siis ole kuullut esim. Väinö Voionmaan rotukannanotoista 20-luvulla? No nyt ymmärrän.
Voionmaalla rotuoppi yhdistyi raittiusaatteeseen, hän katsoi viinan tuhoavan kansallisia rotuominaisuuksia. Ajan yleisen muotivirtauksen lisäksi on vaikea keksiä tälle demarien kiinnostuneisuudelle muuta selitystä kuin työväenliikkeen sisäinen taistelu. Rotuoppi mahdollisti osaltaan demareiden me/muut -problematiikan suhteessa kommunisteihin.
täsmälleen ottaen Woionmaa vaati rotuhygienia toimenpiteitä kohdistettavan kommunisteihin?
Minä kun luulen, että lapualaisina aikoina sosialidemokraatit eivät juuri käyneet kovaa taistelua kommunisteja vastaan. Ei tarvinnut, koska kommunistien päämiehet olivat Neuvostoliitossa, tapettuina tai vankilassa. Sosialidemokraattien uhka oli aivan muualla, äärioikealla.
Sosialidemokraatit ja kommunistit ottivat yhteen selvimmin 1917-18 ja toisen maailmansodan jälkeen aina 1970-luvulle asti, varsinkin 1940 ja 50 -luvuilla. Sen jälkeen alkoi kommunismilta vähitellen loppua puhku.
Ketjun alussa EI nimenomaan väitetty, että kommunistien kyykyttäminen oli demarien rotukiinnostuksen motiivina. Siellä vain kysyttiin, että oliko. Siihen sinä vastasit, että mikä ihmeen demarien rotuoppi. No, nyt olet siltä osin viisaampi: esim. Voionmaan rotuoppi.
Se, oliko tämän rotuopin yhtenä motiivina mahdollisesti työväenliikkeen kahtiajako (joka toki oli olemassa lapualaisaikanakin), on tietenkin aivan sallittu kysymys.
Aina välillä on vaikea erottaa onko kysymys aito vai retorinen.
Jos alunpitäenkin tarkoitit Voionnmaata niin turha sitä nyt on demareiksi laventaa, vaikka hän olikin demari. Asiallisempaa olisi puhua Voionmaan kannoista ellei sitten ole jotain laajempaa demaripohjaa vaikka puoluekannanottoja tällä. En silti usko ihan helpolla, että sos.dem. -puolueella olisi ollut jotain erityistä kiinnostusta asiaan yleisen muotivirtauksen yli, Siksi tämä "demarien rotuoppi" vaikutti kysymyksessä hivenen ihmeelliseltä.
Sinänsä kysymys siitä, että alkoholismi heikentää rotuominaisuuksia saattoi olla tuohon aikaan hyvinkin ajankohtainen. Eihän ollut tietoa esim. mistään geeneistä ja muutenkin liikuttiin näissä asioissa tutkimuksessa enemmän empiirisellä tasolla ja johtopäätös saattoi olla, että alkoholi heikentää rotua. Ja totta sekin, että yleisesti ei sterilointi eikä missään muussakaan asiassa ajateltu yksilön oikeusturvaa samassa mielessä kuin nykyään, jolloin eletään yli yksilöllistä aikaa.
Mutta mistä moinen kysymys kommunisteihin kohdistamisesta? Alkoholismiin sairastuu tietääkseni sekä herrat että narrit ja siihen omakin tietämykseni riittää, että 1920-30 luvuilla demarien ja kommunistien konflikti oli enempi taka-alalla.
Voitko kertoa lisää Voionmaan kannoista?
Joo, pitää varmaan paikkansa, että suuri osa demareista ei harrastanut rotuajattelua. Esim. demareiden tavallisilla työläisillä oli varmaankin tärkeämpääkin miettimisen aihetta kuin rotu. Silti en pitäisi ihan poissuljettuna sitäkään vaihtoehtoa, että demareissa oli muitakin Voionmaan näkökulman ottajia. Ruotsin esimerkki todistaa ainakin sen, että sosialidemokraattinen aate oli sinänsä mahdollista sovittaa yhteen lievän rotuideologian kanssa.
Alkoholi varmaan vie sekä herroja että narreja, mutta 1920-luvulla jako meni tässä kysymyksessä nimenomaan niin, että kokoomus (ym. porvarit) eivät olleet niin vahvasti kieltolain kannalla, koska katsottiin että hienompi väki käyttää alkoholia vain kohtuullisesti. Kaikki ongelmat esitettiin ikään kuin ne tapahtuisivat vain työläiskaupunginosissa.