suomalaiset ovat kansainvälisesti ottaen korkeakoulutetuimpia kansakuntia. hyvän koulutuksen takaa tasokas peruskoulu, -pisa -mittareilla suomi on aina menestynyt ja ollut huippumaiden joukossa.
korkean koulutuksen eräs haittapuoli on sen aikaavievyys, korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaminen vaatii vähintään 16-17 vuoden tiiviin panostuksen opiskeluun, mikä on pois muusta elämänkokemuksesta ja etenkin yhteiskunnan hyväksi koituvasta konkreettisesta työstä. tuloillaan oleva työvoimapula koskettaa nimenomaan suorittavaa tasoa, pahiten ehkä hoitoalaa. on laskettu, että kymmenen vuoden sisällä tarvitaan uusia suorittavan tason työntekijöitä ainakin 400 000 lisää. akateeminen tutkinto on sinänsä ihan kiva juttu, mutta maisterin papereilla ei ole oikeastaan mitään kompetenssia oikeissa töissä.
sähköasentaja tai muu vastaava sairaanhoitaja hyödyttää yhteisöä huomattavasti enemmän, kuin armeijallinen kirjallisuuden tutkijoita ja sanakirjanselittäjiä, nipistelytieteen dosenteista puhumattakaan. koulutustarpeet on siis mielestäni harkittava uudelleen ja akateemisessa koulutuksessa siirryttävä mitä pikimmin innovaatioyliopistoon, josta turhat turhakkeet karsitaan armotta pois. kansanopistoissa ja iltakouluissa voi sitten itse kukin harrastaa omalla ajallaan lukupiirejä ja poliittisissa järjestöissä agiteerausta.
korkean koulutuksen eräs haittapuoli on sen aikaavievyys, korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaminen vaatii vähintään 16-17 vuoden tiiviin panostuksen opiskeluun, mikä on pois muusta elämänkokemuksesta ja etenkin yhteiskunnan hyväksi koituvasta konkreettisesta työstä. tuloillaan oleva työvoimapula koskettaa nimenomaan suorittavaa tasoa, pahiten ehkä hoitoalaa. on laskettu, että kymmenen vuoden sisällä tarvitaan uusia suorittavan tason työntekijöitä ainakin 400 000 lisää. akateeminen tutkinto on sinänsä ihan kiva juttu, mutta maisterin papereilla ei ole oikeastaan mitään kompetenssia oikeissa töissä.
sähköasentaja tai muu vastaava sairaanhoitaja hyödyttää yhteisöä huomattavasti enemmän, kuin armeijallinen kirjallisuuden tutkijoita ja sanakirjanselittäjiä, nipistelytieteen dosenteista puhumattakaan. koulutustarpeet on siis mielestäni harkittava uudelleen ja akateemisessa koulutuksessa siirryttävä mitä pikimmin innovaatioyliopistoon, josta turhat turhakkeet karsitaan armotta pois. kansanopistoissa ja iltakouluissa voi sitten itse kukin harrastaa omalla ajallaan lukupiirejä ja poliittisissa järjestöissä agiteerausta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin. Onko ihmisellä mitään muuta olemassaolon tarkoitusta, kuin tehdä ansiotyötä lapsuudesta hautaan. Varmaan pitäisi kehittää vuosittainen EK:n tutkintobarometri, joka määrittelee, paljonko ja keitä saa Suomessa kouluttaa, ja mihin tehtäviin. Yhteiskunnan kerman pikkukermat saisivat korkeakoululisenssit jo geneettisten ansioiden perusteella, muut joutuisivat kovaan harakiri-karsintaan paikasta auringossa.
Ehkä ylimpiä tutkintoja ei kuitenkaan edes meillä suoriteta ihan maanvaivaksi asti. Voisi sitä nuoriso olla pahempaakin tekemässä? Vähän väliä on vilauteltu suunnitelmia jopa 25.000 ulkomaalaisen korkeakouluttamisesta täällä, osan mielestä kokonaan meikäläisten veronmaksajien kustannuksella, osan mielestä pitäisi ottaa edes kustannuksia vastaava korvaus. Voisi olla vaikea perustella kantaväestön syrjimistä sillä, että on kaunista uhrautua muun maailman hyväksi.
En usko hyvän koulutuksen pahemmin haittaavan työntekoa, varsinkin, kun raskas teollisuus ja pitkien sarjojen bulkkituotanto näyttää siirtyvän halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähelle potentiaalista asiakaskuntaa. Tulevaisuus ja duunit ovat erikoistuneissa tuotteissa (palvelut, tavarat) ja laadukkaassa jäljessä. Koulutettu työvoima oppii nopeasti, pärjää muuttuvissa työnkuvissa, vaihtaa ammattia ja työpaikkaa muita notkeammin.
Aloille, joissa on niukkuutta työvoimasta, löytyy kyllä hakijoita, kun palkat ja työolosuhteet tehdään riittävän houkutteleviksi. Annetaan niiden markkinavoimien näyttää tehonsa kerran näinkin päin. Esim. julkisessa terveydenhoidossa on tavattoman paljon tehtävissä myös turhan byrokratian karsinnassa ja lukuisien toimintojen automatisoinnissa. Yksityisellä puolella ollaan pitemmällä.
400.000 uuden työntekijän tarve vaikuttaa samanlaiselta viisaudelta, kuin mitä kailotettiin 80-luvulla. Kuinkas kävi? En usko myöskään, että 100.000 uutta ulkomaalaista tarvitaan suorittaviin töihin kyseisessä aikataulussa, kunhan ensin ne nykyisetkin ja heidän jälkeläisensä saataisiin pystyviksi/päteviksi työntekoon. Työvoimareservit, piilossa olevat (mm. kotiäideiksi työttömyyden tähden vetäytyneet) ja kortistoissa lojuvat työkykyiset on valmennettava työvoimaksi.
Työvoimantarve-ennusteissa ei todennäköisesti ole taaskaan otettu kunnolla huomioon tuotanto- ja palvelurakennemarkkinoiden muutosta (työvoimaa vähennetään Suomessa), automatisoinnin etenemistä (ihmistyön tarve vähenee), ei myöskään seuraavaa talouden laskusuhdannetta, mikä lähes varmasti on edessä.
Emme tarvitse näitä nipistelytieteen dosentteja näin paljon. Kaikki ihmiset täytyy kouluttaa yhteiskuntaa hyödyttävään työhön.
tuo 400 tuhatta uutta työntekijää kymmenen vuoden tähtäimellä tuli viikonvaihteessa esille eri tiedotusvälineissä. sitä ei tosin täsmennetty, että tarkoittaako se ikäänkuin laskennallisesti nuorten työelämään siirtyjien lisäksi? kuulostaa aika suurelta reserviltä suomen oloihin, koska ikäluokastaan ainakin yli puolet siirtyy uusina työntekijöinä vuosittain "palvelukseen", mikä sekin tekee jo 400 000..500 000 uutta työläistä mainittuna ajanjaksona.
suuret ikäluokat tosin eläköityvät ja haurastuessaan tulevat käyttämään hoitopalveluita ennen näkemättömässä mittakaavassa. pelkkä hoitamisalue siis tarvitsee todellakin runsaasti uusia tekijöitä. osa ratkaisuna tähän pulaan on väläytetty kiinalaisten yms. "kolmansien maiden" hoitajien rekrytointia ja kotouttamista suomeen. samoin tietysti hoitoalan yksityistäminen tuo hoitokoti- ja kotipalvelu -tyyppisille yrittäjille lisää ansiomahdollisuuksia. siinäkään ei tietysti korkeakoulutus mene hukkaan, pienyrittäjällä on hyvä olla monialainen näkemys tehtäväkenttäänsä.
korkeakoulutus sanan varsinaisessa merkityksessä on tietenkin kaiken kehittymisen a ja o. suuret linjat ja kehittäminen sekä mainitut visiot täytyy olla osaavissa käsissä. kuten myös muu henkinen sivistys, -filosofejahan pidetään kansankunnan henkisinä tiennäyttäjinä. osittain korkeakoulutuksesta on suomessakin kuitenkin tullut itseisarvo, -ammattikoulutus tosin näyttäisi lievän lamakauden jälkeen kiinnostavan nuoria. kaikistahan ei kuitenkaan tule tutkijoita kovallakaan koulutuksella, ammattitaitoiseksi osaajaksi pystyy sen sijaan lähes jokainen kouliintumaan. riippuu tosin motivaattoreista, joita osin jo mainitsitkin. kuten kotiäidiksi jääminen, koska riittävän ansiotason antavaa työtä ei asuinseudulta löydy, voi antaa puhtia lisäkouluttautumiseen.
eräs nykysuomen piirre on työn, palvelujen ja asumisen keskittyminen taajamiin, mikä voi nopeuttaa maaseudun autioitumista. ekologisessa mielessä tämä voi olla suotuisaa, mutta ei inhimillisesti ajatellen. sen takia ja siitä syystä kaupunkisentrisyydestä pitäisikin vapautua ja alkaa miettimään maaseudun palvelujen kehittämistä. muun muassa postin kilpailun vapauttamisen uskotaan lisäävän eriarvoisuutta maaseutukunnissa ja suuremmissa kaupungeissa elävien kesken. haja-asutusalueille tarvitaan siis jo nyt kiireesti lisää resursseja ja poliittisen tason suunnitelmallisuutta palvelutason ylläpitämiseksi jatkossakin. oikea askel tähän suuntaan on perintöveron uudistus, mitä mielestäni pitäisi laajentaa edelleen siten, että maa- tai metsätilat vapautettaisiin kokonaan perintöveroista, jos jälkeläiset jäävät tilalle asumaan.
Voihan sitä korkeasti kouluttautua johonkin järkevälle alalle, jos rahkeet siihen riittävät. Mitä järkeä Suomen valtion on kouluttaa porukkaa johonkin naistutkimukseen, taitekorkakouluihin, filosofiaan jne. höpöhöpöjuttuihin, joista kenellekkään ei ole mitään hyötyä. Tuntuu, että tänne palstalle on pesiytynyt näitä höpöhöpötieteiden opiskelijoita pätemään hienoilla sanoilla kuten "separoituminen". Tietysti Suomi on vapaa maa ja kaikilla on oikeus kouluttautua siihen mihin haluaa, mutta pitäisi sitten hyväksyä sekin ettei palkkaakaan välttämättä tule yhtä paljon kuin esimerkiksi insinööripuolella.
Jos henkiö kokee hoitajatyön olevan se kutsumusammatti, niin miksi ei laajenna tutkintoaan esimerkiksi lääkäriksi, jos kerta rahkeet riittävät ja tarvitsee enemmän palkkaa. Tai vastaavasti menee kauppiksen, oikikseen tai vaikka tekuun opiskelemaan tuotantotaloutta. Pointin kuitenkin varmaan ymmärtää kaikki, että korkeasti kouluttautua voi myös järkevästi eikä tarvi sitten itkeä että miehet saa enemmän palkkaa kuin naiset. Ei kai siitä mitään lisäpalkkaa pidä saada että on nainen. Mikään ei estä kouluttautumasta miesvaltaiselle alalla, ja edelle mainituista suurin osa on nykyisin naisvaltaisia.