Ajelin 10 vuotta sitten Diesel autollani jossa oli "vääntöä" vaikka muille jakaa.
Nykyään olen huomannut, että nykydieseleistä puuttuu tämä "vääntö" kokonaan.
Bensa-autolla on paljon hempompi lähteä esim risteyksestä vaikka kuinka pienellä moottorilla kun taas isokin diesel ei suostu lähtemään reippaasti ellei paina kaasua pohjaan.
Olen huomannut tämän väännön puuttumisen useassa erimerkkisessä autossa ja aina dieseleissä.
Nykyään ajelen jopa 1,ol bensa-autolla ja se lähtee kevyesti vaikka ylämäkeen kun taas isokin diesel meinaa tukehtua.
Tämä ei ole mikään provo vaan fakta
10-20 vuotta sitten tilanne oli täysin päinvastainen.
Nykyään olen huomannut, että nykydieseleistä puuttuu tämä "vääntö" kokonaan.
Bensa-autolla on paljon hempompi lähteä esim risteyksestä vaikka kuinka pienellä moottorilla kun taas isokin diesel ei suostu lähtemään reippaasti ellei paina kaasua pohjaan.
Olen huomannut tämän väännön puuttumisen useassa erimerkkisessä autossa ja aina dieseleissä.
Nykyään ajelen jopa 1,ol bensa-autolla ja se lähtee kevyesti vaikka ylämäkeen kun taas isokin diesel meinaa tukehtua.
Tämä ei ole mikään provo vaan fakta
10-20 vuotta sitten tilanne oli täysin päinvastainen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vanhoissa dieselissä oli mekaaninen syöttöpumppu. Se toimi keskipakovoimalla. Sillä ei säädetty suoraan syöttöä vaan lähinnä määrättiin millä nopeudella moottorin pyörisi. Tällä tapaa toimiessaan se antoi hyvän väännön tunteen. Pienkin kaasun painanminen liikkelle lähtiessä sai aikaan suuren syötön, kun moottori koitti nopeasti saavuttaa halutun pyörimisnopeuden. Sama homma ylämäissä. Kun vauhti hiipui ja painoi vähän kaasua, syöttö kasvoi tarvittaessa maksimiksi, kun moottori koitti epätoivoisesti saavuttaa haluttuja kierroksia. Vanhojen dieselien vääntö oli valheellista. Ne antoivat vain tunteen hyvin vääntävästä moottorista.
Uusissa dieselissä sitävastoin on ihan oikeasti väätöä. Jos sitä ei ole liikkeelle lähtiessä, on kyseessä huono moottorinohjainsofta. Jos softa on hyvä, osaa se toimia kuten vanhan ajan keskipakosyteemi ja säätää syötön tarvittaessa riittävän suureksi.
Mun HDI dieselin softa toimii. Sitä ei saa sammumaan liikkeele lähtiessä kun pahasti tumpuloimalla. Lähden aina liikkeelle kaasua painamatta. Nostan vain kytkimen. Lähtee tuolla tapaa vaikka kakkosella parkkitalon ylämäkeen.
Kiitos viestistäsi. Kaipaan itse myös noita menneen maailman dieseleitä. Ei hevosvoimia niin paljoa ollut, mutta väännöntuntoa oli kunnolla alhaalta asti. Tämä auttoi ymmärtämään ja vaatimaan. Asia on tosiaan niinkuin sanoit.
Savutus oli aivan mahdotonta, kun itse säädin dieselpumpun toimintaa nopeampaan vauhtiin.
Auto kulki ja kulutti ja savutti. Vrt. Volvo ja Volkswagen kuusisylinteriset.
tsekkaa vaikka manuskasta. nykydiisselit ovat vain niin "hienoja", että melkein tuntuvat lähdöissä bensakoneelta mutta väännön huomaa kun ajaa kuorma päällä.
On kyllä todella masentavaa ajella kaupunkissa kun alakierroksilla ei ole ketään kotona. Maantiellä asia on aivan toinen kun ollaan ahtimen toiminta-alueella. Korkeapuristeiset imudieselit ovat pikkukierroksilla ylivoimaisia.
jatkuvasti , ei se ole koskaan lepotilassa ?
Kattelin just käyriä volkkarin perus 1.9 TDI ja vapari SDI moottoreiden välillä ni TDI moottorin vääntömomentti oli käyrän mukaan samalla tasolla 900 kiesin tyhjäkäynnillä kuin SDI moottorissa maksimissaan ?
Itte ajelen 1.9 TDI jakajapumpullisella ja mun konees ainakin ahdin viheltää tyhjäkäynnillä jo ihan kiitettävästi . Valoista lhdetään vaan kytkin nostamalla , tästä hameväkikin on tykännyt kun ei tahdo saada sammumaan millään ns. vahingossa
Mutta yhdyn sinuun kyllä varauksella koska parissa hieman vanhemmassa FORDin ja Pösön turbotiiselissä meno on kyl todella ponnetonta alle 2000 kierroksen , ero VAG konsernin koneisiin on todella suuri tässä . Tosin , pumppusuutin koneissa myös alavääntö on hieman ailahtelevaa , niinku perstuntumalla vert. jakajapumpullisiin mutta sit kun saa kiesejä tonne 1500 pintaan ni kyl hyökkää
TSI tupla-turbo-bensakone on loistava peli ajella , myönnän , mutta n. 40% suurempi kaupunkiajokulutus pakottaa pysymään dieseleiden parissa edelleen
Yleensä täällä saa lukea perusteluita miksi diesel... Ainoa perustelu on ajamisen EDULLISUUS. Harva sitä tunnustaa, arvostan tunnustustasi. Itsekkin ajan pääasialliset ajoni diesel kiesillä, mutta varsinkin kesäaikaan ajan enimmät ajoni bensalla, twinturbo v-kutvosella. Onhan se aivan jotain muuta kuin nuhaiset dieselit, se tietää joka on ajanut(omistanut) ja vertaillut!
Pakkaskeleillä kun on pari kertaa lähtenyt tuolla Helsingin Kalliossa yön jälkeen ylämäkeen liikkeelle, on meinannut usko loppua. Ykkösellä saa pedaalia polkea ihan tosissaan ja kytkintä varovasti nostaa että pääsee keskijyrkässä mäessä liikkeelle. Meteli on korvia huumaava...
Lämpimänä tai liikkeelle lähdettyä tuo onkin sitten todella vaivaton peli. Noin tuhannesta rpm:stä alkaa löytymään ihan kiitettävästi tehoa, liikennevaloista lähdöt onnistuvat yhtään polkematta ripeämmin kuin 90% muista kuskeista, jne. Vielä en ole isompaa lastia tuolla hinannut, mutta pitäisi siihenkin olla sitä vääntöä tarjolla (tosin kun viikonloppuna pitäisi hinata 700 kiloa venettä veteen, taidan lainata isompaa autoa, ihan vain siksi, kun en noita ole pahemmin hinaillut, niin automaatti veekasi saa toimittaa nupin virkaa).
Minulla siis volsun 1.9 TDI... Turbon mukaantulon huomaa vain täyskaasukiihdytyksissä, mutta niitä on harvoin tarpeen tehdä. Ehkä parissa moottoritieliittymässä on näillä keleillä haasteellista saada 120 km/h lasiin ennen liitäntäkaistan alkua (että on hyvin aikaa hakea vielä paikkaa jonosta jos siellä temppuillaan), mutta muuten kiihtyy riittävän rivakasti.
Vanhempien dieseleiden hyvä alakierrosvääntö on lähinnä näennäistä, ja perustui vanhan dieseltekniikan vaatimaan raskaaseen vauhtipyörään. Dieselin vauhtipyörän massa oli joissakin tapauksissa jopa moninkertainen vastaavatehoiseen bensiinimoottoriin verrattuna. Raskaasta vauhtipyörästä johtuen liikkeelle lähtö saattoi tapahtua joutokäynnillä ja moottori ei pysähtynyt vaikka vähän tumpuloikin.
Nykyaikaisen dieselin vauhtipyörä on noin sama massainen kuin vastaavan tehoisen bensiinimoottorin vauhtipyörä, ja tästä johtuen alakierrosten liike-energiaan perustuva näennäisvääntö puuttuu.
Näennäisen alaväännön puuttumisen huomaa vanhat dieselkuskit. Ensimmäistä kertaa nykydieselillä ajavat eivät alaväännön puuttumistä edes huomaa.
aivan paikkansa kuten sanoit. Minäkin muistan juuri vanhan diesel auton tunteen
Heh! Muistuu mieleen yksi oma kokemus vanhalla Toyota Landcruiserilla, jossa oli 4.0l kuutosdieseli (ei turboa). Kerran ihmettelin kun kone meinas sammua liikkeelle lähtiessä ja vaati
jopa pikkusen kaasua, lähti kuitenkin. Sitten huomasin että
käsijarru oli päällä ja lisäksi vaihde oli vahingossa kolmosella!!! ;)
Kyllä sillä liikkeelle pääsi, mutta maantiellä ei ohi ilman pitkän välin jättämistä edellämenijään ja sitten lusikka pohjaan toivoen että nyppylän jälkeisessä ohituspaikassa ei tule ketään vastaan.
Vaati siis "ennakointia".
Toinen ominaisuus motarilla oli "vakionopeussäädin", lusikka pohjaan motarin alussa ja sai nostaa vasta perillä, masiina ei kulkenut huollon jälkeenkään kuin max 125km/h.
Totta puhut!!
Olihan siinä toinenkin "vakionopeudensäädin" - käsikaasu vaan
täysille!!!
Kyllä se vääntää, mutta vaatii kierroksia enemmän kuin museodiiselit, eli jos yrittää pintakaasulla hieman isolla vaihteella=>ei kiihdy ja pienempi vaihde ja hanaa niin kiihtyy turhankin hyvin, eli jos haluaa nopeaa reagointia, niin kiekat min 2000, mutta alkaa löpökin maistua.
Ennen ei ollut dieseleissä turboa ja nykyään on. Turbo syö tyhjäkäyntiväännön ja siksi pitää painaa paljon kaasua, että jaksaa lähteä.
Mulla on Ford Focus, jossa on 80-luvun tekniikkaan perustuva Zetec-bensamoottori (130 hv). Se vääntää alueella 1 200 - 5 500 rmin ja liikkeelle voi lähteä koskematta kaasupolkimeen. Helpottaa vekslaamista parkkipaikalla.
Uudemmassa Mondeossa ei ole samaa tyhjäkäyntivääntöä.
Turbo ei tietenkään syö tyhjäkäyntivääntöä. Alhaisilla kierroksilla turbokone on kuin turboton. Mutta tietysti samantehoiseen vapaastihengittävään verrattuna pienen turbokoneen alavääntö on ohuempi.
Dieselmoottoreiden koko ja liikkuvienosien massa pienenee kaiken aikaa, kun sama teho saadaan entistä pienemmästä padasta. Juuri liikkeellelähdettäessä massat pitävät isomman moottorin paremmin pyörimässä ja isompi sylinteritilavuus tuo vääntöä siihen vaiheeseen, kun turbo ei vielä ole kunnolla toiminnassa.
Toinen asia on sitten se, että ihan selkeästi suorasuihkutus kaventaa moottorin vetoaluetta alalaidasta. En tiedä miksi, mutta näin on.
Kyllä niissä nykyisissä dieseleissä on jo tyhjäkäynniltä enemmän vääntöä kuin saman tehoisissa bensa prutkuissa on edes huipussaan. Väännön puutteen tunne vain vaivaa kun vääntö kasvaa huippuunsa vasta ahtimen tultua mukaan.
Esim. VA:n T5 pakun 2.5l koneista lähtee 140-180Nm 1000rpm kohdalla, jonka yli kierrokset kuitenkin nostat liikkeelle lähtiessä.
Nykyisissä autoissa vain tuppaa olemaan hieman erilainen rakenne kytkimestä lähtien kuin noissa 20v vanhoissa vapari-dieseleissä, joten ei niitä revitä kolmosella liikkeelle vaikka vääntöä 'piisaakin' :)
2.5 - litraisesta bensakoneesta irtoaa 1000 kierroksella jo päälle 200 Nm ! !
No kummatkin lukemat on mittausten maksimiarvoja joilla ei käytännön kanssa ole mitään tekoa.
Ainakaan minä en tunne yhtään kuskia joka lähtee aina liikkeelle kaasu pohjassa.
Näitä huimia vääntöjuttuja levittelee vain autolehtien käyriä tutkivat todellisuutta ymmärtämättömät wannabe-insinöörit.