Eräs kirjaston idean kannalta tärkeä asia on muuttunut viime vuosikymmeninä.
Nykyään voi lääketiedehyllyltä löytää homeopatiaa, etäparannusta ja delfiiniterapiaa.
"Kiinalaista lääketiedettä" ei oikeasti ole olemassa sen enempää kuin vaihtoehtoista "kiinalaista sähkötekniikkaa" tai vaihtoehtoista "kiinalaista algebraakaan".
Psykologiahyllyllä voi olla jos jonkinlaista vainajien kanssa keskustelua.
Poliittisen historian hyllyllä on esim. fiktiiviset "paljastukset" USA:n paravoimien sotilaallisesta hyödyntämisestä. Todellisuudessa he todella polttivat moiseen rahaa kahteen otteeseen, mutta masentuivat nollatuloksista.
Jälkimmäisestä kerrasta on jopa asiallinen kirjakin.
Kristinuskohyllyllä on steinerilaisuutta kaksine Jeesuksineen ja muuta vastaavaa. Juutalaisuudessa on uus/pop -kabbalaa. (Myönnetään, rajanveto on vaikeaa, mutta krist. , islam ja juutalaisuus tarjoavat selkeästi määritellyt äärirajat.)
Kirjastolaitos ei pyynnöistäni huolimatta poista "Pilatuksen kirjeitä" historiahyllystä.
Kyseessä on uskonnollinen pseudokirjekokoelma.
Ikävä kyllä meillä ei ole aitoja P:n kirjeitä, ei keisarille eikä muillekaan.
Historiahyllyissä on edelleen paksu kirja, oliko "1413" vai mikä... Ostin sen hölmö itsellenikin, ja pian totesin että kiinalaisten itä- Afrikan matkasta oli tehty kirjaimellisesti kaikki maailman kolkat kartoittanut paisutus, jossa "silkkipurjeisissa" laivoissa kuljeteltiin norsun kokoisia laiskiaisia ympäri planeettaa yms. Kirjaa lukematta meni meikäläisellekin läpi...
Evoluutiokirjojen joukossa saakin olla oppineimpia vastaväittäjiä, jos argumentointi kestää alkeellisen tarkastelun. Mutta nyt siellä on evoluution puoltajan pähkähullu teos, jossa esitellään käsittämättömän järjettömiä hatusta vedettyjä "tulevaisuuden eläimiä." Ei sellainen ole tiedettä eikä edes siitä kommentointia.
Mielestäni huuhaa kuuluu omalle hyllylleen.
Vaikka yksi uskomuslääkinnälle, yksi historian mysteereille ja kolmas ihan yleisesti "teorioille".
Esim. UFOja, akupunktuuria, hypnoosia, historian mysteerejä ja outoja ilmiöitä voi tutkia aivan asiallisestikin. Silloin se tulisi pitää asiakirjojen hyllyllä.
Jos rajanveto ei ole tiukempaa, saavat lapset tietoa etsiessään poleemisia mutu -tietokirjoja. Osa on osin rikastuttavaa luettavaa, kunhan on ensin luettu alan "varma" perustieto.
Joskus hyllyn vaihto olisi paikallaan jälkikäteenkin. Nyt historiahyllyissä elää edelleen "huhtiniemen mysteeri", eli kertomus jatkosodan teloitetuista, jotka tutkimuksissa paljastuivatkin vuosisadan alun vainajiksi.
Luokittelijoiden tulisi osata perustiedot alaltaan ja netin alkeellinen käyttö.
Netistä löytyy kritiikkiä ilmestyneistä teoksista, ja huuhaa -suodatin on usein jo siinä. Esim "1413" ja Pilatuksen kirjeet keisarille, joissa kerrotaan Jeesuksen tuomiosta, ovat helppoja tapauksia.
On takuulla kinkkisiä rajatapauksia, ja joissain asioissa tutkimus muuttaa tilanteen myöhemmin.
Mutta helpoista pitäisi päästä.
Huuhaata tiedehyllyissä, miksi?
9
1312
Vastaukset
- k-hoitsu
"Eräs kirjaston idean kannalta tärkeä asia on muuttunut viime vuosikymmeninä. "
Maailma muuttuu, eikä se miten kirjasto lajittelee kirjansa.
Ihan hyvä ajatus sinänsä, mutta nyt kyllä aika pahasti menet toteutuksessa harakoille. Ei netti ole mikään luotettava lähde siitä, mikä kirja on huuhaata ja mikä ei. Kuka tahansa voi kritisoida mitä tahansa, on vain omasta maailmankatsomuksesta ja ajatusmaailmasta kiinni. Ja toiseksi ajattelet läpitunkevan länsimaisesti. Ei meidän opit ole niitä ainoita oikeita. Jos kerran suuret ihmisryhmät (toiset aivan verenperintönä) käyttävät jotain hoitokeinoja esimerkiksi, niin miten joku toinen voi tulla ja sanoa, että ei tuo oikeasti paranna ketään. Se on lääketiedettä heille.
On järjetöntä perustella sillä, että lapset saavat "väärää" tietoa. Niitä kirjoja lukee kaikki iästä riippumatta ja se, että uskooko niihin ei ole kiinni pelkästään hyllystä, vaan edelleenkin siitä, mikä tuntuu järkevältä. Voisin aivan hyvin sanoa, että kaikki kirjat, jotka viittaavat Jeesukseen todellisena olentona, ovat puppua, mutta tiedettävästi on aika suuri joukko, jotka pitävät näitä kirjoja totena. Ei "oikean tiedon" opetus ole kiinni vain kirjoista, vaan pohja siihen tulee kotoa ja koulusta.
Ja kirjastonhoitajienko pitäisi sitten vetää raja, mikä on huuhaata ja mikä ei. Kuvitellaanpa, että menet kirjastoon etsimään tietokirjaa ja kirjastonhoitaja sanookin, että ei sitä kannata lukea, koska se ei nyt satu olemaan uskottava. Haetko silti kirjan vai et? Haluatko, että joku toinen päättää puolestasi, mihin saat uskoa?- Vanha Proffa
"Ei netti ole mikään luotettava lähde siitä, mikä kirja on huuhaata ja mikä ei."
Ei sinällään, mutta alkeellisimmat huijaustarinat se auttaa tehokkaasti erottamaan.
Minulla on nyt esimerkiksi pöydällä kirja, joka kertoo ns. "Siinain vuoren" (se kymmenen käskyn vuori) löytymisestä Saudeista. Kirja on hyvin vakuuttava kuvineen ja viitteineen. Kun tein sen nimellä haun, löysin heti kritiikkiä (muistaakseni Amazonista) jossa ilmeni että eräässä tiedelehdessä oli arvosteltu ko. kirja epäluotettavaksi. Uusi haku sinne, ja tiedelehdessäpä luki että historiaväite oli siksi kiinnostava että historioitsijat tarkistivat taustat.
He olivat soittaneet kirjassa mainitun yliopiston mainitulle historian professorille, ja kävi ilmi ettei miestä ollut olemassakaan. Mies oli keskeinen kirjassa ja sen väitteille: oli muka innostanut koko tutkimusretken alkuun!
Siis roskaa historiatieteen kaavussa. Näin se nettihomma toimii.
Pitäisikö olemattoman professorin seikkailujen olla historiatiedehyllyssä? Ei.
----------------------------------------
Jos jokin aine parantaa kaksoissokkokokeissa kerran toisensa jälkeen, useissa kokeissa ympäri maailmaa, se toimii luotettavasti ja on silloin tieteen periaatteiden mukaan todistettu.
Kaikki muu on uskomusta ja parhaimmillaan teoriaa, joka voidaan ehkä myöhemmin todistaa oikeaksi. Osa todella toimii.
Lääketieteen hyllyongelma voitaisiin ehkä poistaa laittamalla hyllynimeksi "lääkintä".
Siellähän olisi sitten hyllyssä teos, joka suosittelee hoitamaan haavoja poppamiehen siunaamalla lehmänlannalla. Hyvin yleistä siellä missä suuret ihmisryhmät käyttävät sitä hoitokeinona ajattelematta ahtaan länsimaisesti. Eikö meillä ole oikeutta sanoa ettei se ole tiedettä.
Äh, on.
No tiede on tiedettä ja uskomus uskomusta Afrikassakin. Jos jokin lääkejuuri tms. todella toimii, sitä pian tutkitaan, muodostetaan teoria siitä mikä aine siinä pelaa, ja kaksoissokkokokeiden jälkeen tehdään siitä lääke, joka toimii yleensä paljon tehokkaammin kuin alkuperäinen. Jopa hämähäkinseittiä haavaan -juttu toimi ja johti sovellukseen.
---------------------------------------------
Ihmisruumiiden monimutkaista biokemiaa eksaktimmassa tapauksessa on erottelu helpompaa.
Erotella tulisi nimenomaan siksi, että lapset tai tietämättömimmät eivät joudu heti ihan hakoteille. Jos eläintiedehyllyssä on kirja, jossa suoraan kerrotaan, että on myös lentäviä hevosia, se kuuluu jonnekin muualle kuin eläintiedehyllyyn.
Jos se on kirjastossa jollain "omalla" hyllyllään, se löytyy haluttaessa (ehkä eläintiedehyllyllä voisi olla laminoitu A4, jossa olisi tarroina "linkit" näihin huuhaahevoskirjoihin, siis sijainti).
Kirjastonhoitajan ei tietenkään tarvitse kiellellä eikä suositella mitään sen kummemmin kuin ennenkään.
-----------------------------------------
"Voisin aivan hyvin sanoa, että kaikki kirjat, jotka viittaavat Jeesukseen todellisena olentona, ovat puppua..."
Tähän on todettava, että tieteen (antiikin historia, eksegetiikka, kirkkohistoria,uskontotiede) mielestä ko. herra oli oikeasti olemassa. Mitkä olivat hänen vaikuttimensa ja sanomansa, jää erilaisten argumenttien varaan. Tarinoiden vaikutukset ovatkin jo huomattavia; voidaan mainita brittien sallineen juutalaisten massamuuton Israeliin. Tuli lähi-idän pysyvä kriisi.
Ja kuten aina, viime kädessä jokainen muodostaa oman mielipiteensä joka asiassa. Mutta kirjaston tulisi antaa mahdollisimman neutraali ja vankka asiapohja mielipiteen muodostukseen. - Ei ennakkosensuuria
Vanha Proffa kirjoitti:
"Ei netti ole mikään luotettava lähde siitä, mikä kirja on huuhaata ja mikä ei."
Ei sinällään, mutta alkeellisimmat huijaustarinat se auttaa tehokkaasti erottamaan.
Minulla on nyt esimerkiksi pöydällä kirja, joka kertoo ns. "Siinain vuoren" (se kymmenen käskyn vuori) löytymisestä Saudeista. Kirja on hyvin vakuuttava kuvineen ja viitteineen. Kun tein sen nimellä haun, löysin heti kritiikkiä (muistaakseni Amazonista) jossa ilmeni että eräässä tiedelehdessä oli arvosteltu ko. kirja epäluotettavaksi. Uusi haku sinne, ja tiedelehdessäpä luki että historiaväite oli siksi kiinnostava että historioitsijat tarkistivat taustat.
He olivat soittaneet kirjassa mainitun yliopiston mainitulle historian professorille, ja kävi ilmi ettei miestä ollut olemassakaan. Mies oli keskeinen kirjassa ja sen väitteille: oli muka innostanut koko tutkimusretken alkuun!
Siis roskaa historiatieteen kaavussa. Näin se nettihomma toimii.
Pitäisikö olemattoman professorin seikkailujen olla historiatiedehyllyssä? Ei.
----------------------------------------
Jos jokin aine parantaa kaksoissokkokokeissa kerran toisensa jälkeen, useissa kokeissa ympäri maailmaa, se toimii luotettavasti ja on silloin tieteen periaatteiden mukaan todistettu.
Kaikki muu on uskomusta ja parhaimmillaan teoriaa, joka voidaan ehkä myöhemmin todistaa oikeaksi. Osa todella toimii.
Lääketieteen hyllyongelma voitaisiin ehkä poistaa laittamalla hyllynimeksi "lääkintä".
Siellähän olisi sitten hyllyssä teos, joka suosittelee hoitamaan haavoja poppamiehen siunaamalla lehmänlannalla. Hyvin yleistä siellä missä suuret ihmisryhmät käyttävät sitä hoitokeinona ajattelematta ahtaan länsimaisesti. Eikö meillä ole oikeutta sanoa ettei se ole tiedettä.
Äh, on.
No tiede on tiedettä ja uskomus uskomusta Afrikassakin. Jos jokin lääkejuuri tms. todella toimii, sitä pian tutkitaan, muodostetaan teoria siitä mikä aine siinä pelaa, ja kaksoissokkokokeiden jälkeen tehdään siitä lääke, joka toimii yleensä paljon tehokkaammin kuin alkuperäinen. Jopa hämähäkinseittiä haavaan -juttu toimi ja johti sovellukseen.
---------------------------------------------
Ihmisruumiiden monimutkaista biokemiaa eksaktimmassa tapauksessa on erottelu helpompaa.
Erotella tulisi nimenomaan siksi, että lapset tai tietämättömimmät eivät joudu heti ihan hakoteille. Jos eläintiedehyllyssä on kirja, jossa suoraan kerrotaan, että on myös lentäviä hevosia, se kuuluu jonnekin muualle kuin eläintiedehyllyyn.
Jos se on kirjastossa jollain "omalla" hyllyllään, se löytyy haluttaessa (ehkä eläintiedehyllyllä voisi olla laminoitu A4, jossa olisi tarroina "linkit" näihin huuhaahevoskirjoihin, siis sijainti).
Kirjastonhoitajan ei tietenkään tarvitse kiellellä eikä suositella mitään sen kummemmin kuin ennenkään.
-----------------------------------------
"Voisin aivan hyvin sanoa, että kaikki kirjat, jotka viittaavat Jeesukseen todellisena olentona, ovat puppua..."
Tähän on todettava, että tieteen (antiikin historia, eksegetiikka, kirkkohistoria,uskontotiede) mielestä ko. herra oli oikeasti olemassa. Mitkä olivat hänen vaikuttimensa ja sanomansa, jää erilaisten argumenttien varaan. Tarinoiden vaikutukset ovatkin jo huomattavia; voidaan mainita brittien sallineen juutalaisten massamuuton Israeliin. Tuli lähi-idän pysyvä kriisi.
Ja kuten aina, viime kädessä jokainen muodostaa oman mielipiteensä joka asiassa. Mutta kirjaston tulisi antaa mahdollisimman neutraali ja vankka asiapohja mielipiteen muodostukseen.Kiinassa on ainakin yritetty estää ihmisiä pääsemästä internettiin, jotta nämä eivät saisi "väärää" tietoa.
Vanha Proffa yrittäisi estää ihmisiä hankkimasta tietoa kirjastosta. Jos minä en löytäisi tietoa kirjastosta, joutuisin etsimään sitä netistä ja tilaamaan kirjoja ulkomailta (tosin saatan tehdä näin nytkin, vaikka käyn kirjastossa). Miten vanha proffa suojelisi minua tältä tiedolta? Ottaisi pois tietokoneeni, jota tarvitsen työssäni? Estäisi pääsyn väärille sivuille? Ottaisi vastuun siitä, että en ymmärrä englantia, saksaa tai jotain muuta vierasta kieltä yhtä hyvin kuin Suomea?
Miten minun kykyni erottaa oikea ja väärä tieto voisi kehittyä, jos en koskaan törmäisi väärään tietoon ja epätieteellisiin selvityksiin? Olisiko ainoa oikea tapa hankkia tietoa, lukea tohtorinväitöskirjoja? Kovasti tylsää. - Vanha Proffa
Ei ennakkosensuuria kirjoitti:
Kiinassa on ainakin yritetty estää ihmisiä pääsemästä internettiin, jotta nämä eivät saisi "väärää" tietoa.
Vanha Proffa yrittäisi estää ihmisiä hankkimasta tietoa kirjastosta. Jos minä en löytäisi tietoa kirjastosta, joutuisin etsimään sitä netistä ja tilaamaan kirjoja ulkomailta (tosin saatan tehdä näin nytkin, vaikka käyn kirjastossa). Miten vanha proffa suojelisi minua tältä tiedolta? Ottaisi pois tietokoneeni, jota tarvitsen työssäni? Estäisi pääsyn väärille sivuille? Ottaisi vastuun siitä, että en ymmärrä englantia, saksaa tai jotain muuta vierasta kieltä yhtä hyvin kuin Suomea?
Miten minun kykyni erottaa oikea ja väärä tieto voisi kehittyä, jos en koskaan törmäisi väärään tietoon ja epätieteellisiin selvityksiin? Olisiko ainoa oikea tapa hankkia tietoa, lukea tohtorinväitöskirjoja? Kovasti tylsää.En ole kertaakaan sanonut että poistaisin kirjoja kirjastosta.
Pitäisin vain luokittelun voimassa.
Jos kirja kertoo satueläimistä, se ei kuulu eläintiedehyllylle.
Jos kirja kertoo että vesipisara, jossa ei ole yhtään molekyyliä ainetta A, voi parantaa koska se muistaa molekyyli A:n, tämä kirja ei kuulu lääketiedehyllylle. Koska moni kuitenkin näin lääkitsee itseään, se kuuluu vaikka "lääkintään".
Jos kirja kertoo Julius Caesarin ja Johan af Grannin keskusteluista astraalitasolla, sen sisältämä informaatio ei ole riittävän luotettavaa ollakseen historiatiedehyllyllä.
Jne.
3 3= 8 ei yksinkertaisesti ole tiedettä, vaikka se mielenkiintoinen näkökulma onkin.
Mitä hurjemman väitteen esittää, sitä vankemmat todisteet pitää tarjota. "Näin äsken kaupungissa ratsupoliisin/hevosen yksinään/kamelin/norsun/lentävän norsun." Ja todistustaakka on aina väitteen esittäjällä. Ei meidän tarvitse aukottomasti todistaa ettei hän nähnyt lentävää norsua.
Sitä on tieteellisyys. Ja sitä, että teorian esittäjän pitää kertoa, minkälainen todiste kumoaisi löytyessään hänen teoriansa.
Tietyn rajuuden rajan ylittäville toistaiseksi todistamattomille väitteille (siis vain hyvin rajuille) pitää olla oma hylly. Just siellä kirjastossa, ja kaikkien saatavilla.
Kun ja jos väite joskus todistetaan, tai se alkaa siirtyä "edes jotenkin mahdollisten" puolelle edistyvän tutkimuksen myötä, sen voi ottaa tiedehyllylle. Siellä tuleekin olla eriäviä mielipiteitä ja vastakkaisten puolten argumentteja. Tiede on juuri sitä että niitä on, mutta tieteessä vaaditaan todisteita argumentin tueksi.
Hiukkasfysiikka on hyvä esimerkki hurjista teorioista ja historiatiede hyvä esimerkki kilpailevista näkökannoista.
Mitään kirjoja ei saa polttaa eikä edes poistaa kirjastosta.
Pidän itsekin "väärän" tiedon eli hurjien väitteiden ja teorioiden lukemisesta. Useimmiten kirjassa aina jokin kultajyvä on, eli lisätieto tai uusi näkökulma.
Valheellisiin väitteisiin pitääkin törmätä. Mieluummin kuitenkin kun on lapsuuden jälkeen tajunnut, että ne voivat olla todella haitallisen harhaanjohtavia eikä kaikki ole totta mitä kirjoitettu on. Lapsi ja moni nuori uskoo mitä tahansa soopaa.
Ei ole oikein että minä keksisin omasta päästäni vaikkapa niitä "Pilatuksen kirjeitä keisarille", ja teidän lapsenne lukisivat niitä historiatiedehyllystä autenttisina. Tämä on pointtini. (Ennakkosensuurit hiiteen.)
On ikävää ettei kouluissamme opeteta lähdekritiikkiä.
Olen kyllä viimeinen "estämään ihmisiä hankkimaan tietoja kirjastosta" :D LOL! Vanha Proffa kirjoitti:
"Ei netti ole mikään luotettava lähde siitä, mikä kirja on huuhaata ja mikä ei."
Ei sinällään, mutta alkeellisimmat huijaustarinat se auttaa tehokkaasti erottamaan.
Minulla on nyt esimerkiksi pöydällä kirja, joka kertoo ns. "Siinain vuoren" (se kymmenen käskyn vuori) löytymisestä Saudeista. Kirja on hyvin vakuuttava kuvineen ja viitteineen. Kun tein sen nimellä haun, löysin heti kritiikkiä (muistaakseni Amazonista) jossa ilmeni että eräässä tiedelehdessä oli arvosteltu ko. kirja epäluotettavaksi. Uusi haku sinne, ja tiedelehdessäpä luki että historiaväite oli siksi kiinnostava että historioitsijat tarkistivat taustat.
He olivat soittaneet kirjassa mainitun yliopiston mainitulle historian professorille, ja kävi ilmi ettei miestä ollut olemassakaan. Mies oli keskeinen kirjassa ja sen väitteille: oli muka innostanut koko tutkimusretken alkuun!
Siis roskaa historiatieteen kaavussa. Näin se nettihomma toimii.
Pitäisikö olemattoman professorin seikkailujen olla historiatiedehyllyssä? Ei.
----------------------------------------
Jos jokin aine parantaa kaksoissokkokokeissa kerran toisensa jälkeen, useissa kokeissa ympäri maailmaa, se toimii luotettavasti ja on silloin tieteen periaatteiden mukaan todistettu.
Kaikki muu on uskomusta ja parhaimmillaan teoriaa, joka voidaan ehkä myöhemmin todistaa oikeaksi. Osa todella toimii.
Lääketieteen hyllyongelma voitaisiin ehkä poistaa laittamalla hyllynimeksi "lääkintä".
Siellähän olisi sitten hyllyssä teos, joka suosittelee hoitamaan haavoja poppamiehen siunaamalla lehmänlannalla. Hyvin yleistä siellä missä suuret ihmisryhmät käyttävät sitä hoitokeinona ajattelematta ahtaan länsimaisesti. Eikö meillä ole oikeutta sanoa ettei se ole tiedettä.
Äh, on.
No tiede on tiedettä ja uskomus uskomusta Afrikassakin. Jos jokin lääkejuuri tms. todella toimii, sitä pian tutkitaan, muodostetaan teoria siitä mikä aine siinä pelaa, ja kaksoissokkokokeiden jälkeen tehdään siitä lääke, joka toimii yleensä paljon tehokkaammin kuin alkuperäinen. Jopa hämähäkinseittiä haavaan -juttu toimi ja johti sovellukseen.
---------------------------------------------
Ihmisruumiiden monimutkaista biokemiaa eksaktimmassa tapauksessa on erottelu helpompaa.
Erotella tulisi nimenomaan siksi, että lapset tai tietämättömimmät eivät joudu heti ihan hakoteille. Jos eläintiedehyllyssä on kirja, jossa suoraan kerrotaan, että on myös lentäviä hevosia, se kuuluu jonnekin muualle kuin eläintiedehyllyyn.
Jos se on kirjastossa jollain "omalla" hyllyllään, se löytyy haluttaessa (ehkä eläintiedehyllyllä voisi olla laminoitu A4, jossa olisi tarroina "linkit" näihin huuhaahevoskirjoihin, siis sijainti).
Kirjastonhoitajan ei tietenkään tarvitse kiellellä eikä suositella mitään sen kummemmin kuin ennenkään.
-----------------------------------------
"Voisin aivan hyvin sanoa, että kaikki kirjat, jotka viittaavat Jeesukseen todellisena olentona, ovat puppua..."
Tähän on todettava, että tieteen (antiikin historia, eksegetiikka, kirkkohistoria,uskontotiede) mielestä ko. herra oli oikeasti olemassa. Mitkä olivat hänen vaikuttimensa ja sanomansa, jää erilaisten argumenttien varaan. Tarinoiden vaikutukset ovatkin jo huomattavia; voidaan mainita brittien sallineen juutalaisten massamuuton Israeliin. Tuli lähi-idän pysyvä kriisi.
Ja kuten aina, viime kädessä jokainen muodostaa oman mielipiteensä joka asiassa. Mutta kirjaston tulisi antaa mahdollisimman neutraali ja vankka asiapohja mielipiteen muodostukseen.Vaikak en ole vuosiin ollut yliopiston kirjoissa, minulla on silti tapana käydä yliopiston kirjastossa lainaamassa krijoja. Löysin hakusanasta "Liikenne; Muut liikennevälineet" aivan hurmaavan kirjan, jossa kerrottiin, miten Maapallo on ontto ja UFOt tulevat sen sisältä. Teki mieleni pihistää se. Vahinko, etten pihistänyt; se katosi hyllystä mystisellä tavalla. Joko joku muu varasti kirjan tai kirjastonhoitajat olivat kokeneet äkillisen valaistumisen. Vahinko; maailmaan mahtuu huviakin.
- siis Sinulta
Vanha Proffa kirjoitti:
"Ei netti ole mikään luotettava lähde siitä, mikä kirja on huuhaata ja mikä ei."
Ei sinällään, mutta alkeellisimmat huijaustarinat se auttaa tehokkaasti erottamaan.
Minulla on nyt esimerkiksi pöydällä kirja, joka kertoo ns. "Siinain vuoren" (se kymmenen käskyn vuori) löytymisestä Saudeista. Kirja on hyvin vakuuttava kuvineen ja viitteineen. Kun tein sen nimellä haun, löysin heti kritiikkiä (muistaakseni Amazonista) jossa ilmeni että eräässä tiedelehdessä oli arvosteltu ko. kirja epäluotettavaksi. Uusi haku sinne, ja tiedelehdessäpä luki että historiaväite oli siksi kiinnostava että historioitsijat tarkistivat taustat.
He olivat soittaneet kirjassa mainitun yliopiston mainitulle historian professorille, ja kävi ilmi ettei miestä ollut olemassakaan. Mies oli keskeinen kirjassa ja sen väitteille: oli muka innostanut koko tutkimusretken alkuun!
Siis roskaa historiatieteen kaavussa. Näin se nettihomma toimii.
Pitäisikö olemattoman professorin seikkailujen olla historiatiedehyllyssä? Ei.
----------------------------------------
Jos jokin aine parantaa kaksoissokkokokeissa kerran toisensa jälkeen, useissa kokeissa ympäri maailmaa, se toimii luotettavasti ja on silloin tieteen periaatteiden mukaan todistettu.
Kaikki muu on uskomusta ja parhaimmillaan teoriaa, joka voidaan ehkä myöhemmin todistaa oikeaksi. Osa todella toimii.
Lääketieteen hyllyongelma voitaisiin ehkä poistaa laittamalla hyllynimeksi "lääkintä".
Siellähän olisi sitten hyllyssä teos, joka suosittelee hoitamaan haavoja poppamiehen siunaamalla lehmänlannalla. Hyvin yleistä siellä missä suuret ihmisryhmät käyttävät sitä hoitokeinona ajattelematta ahtaan länsimaisesti. Eikö meillä ole oikeutta sanoa ettei se ole tiedettä.
Äh, on.
No tiede on tiedettä ja uskomus uskomusta Afrikassakin. Jos jokin lääkejuuri tms. todella toimii, sitä pian tutkitaan, muodostetaan teoria siitä mikä aine siinä pelaa, ja kaksoissokkokokeiden jälkeen tehdään siitä lääke, joka toimii yleensä paljon tehokkaammin kuin alkuperäinen. Jopa hämähäkinseittiä haavaan -juttu toimi ja johti sovellukseen.
---------------------------------------------
Ihmisruumiiden monimutkaista biokemiaa eksaktimmassa tapauksessa on erottelu helpompaa.
Erotella tulisi nimenomaan siksi, että lapset tai tietämättömimmät eivät joudu heti ihan hakoteille. Jos eläintiedehyllyssä on kirja, jossa suoraan kerrotaan, että on myös lentäviä hevosia, se kuuluu jonnekin muualle kuin eläintiedehyllyyn.
Jos se on kirjastossa jollain "omalla" hyllyllään, se löytyy haluttaessa (ehkä eläintiedehyllyllä voisi olla laminoitu A4, jossa olisi tarroina "linkit" näihin huuhaahevoskirjoihin, siis sijainti).
Kirjastonhoitajan ei tietenkään tarvitse kiellellä eikä suositella mitään sen kummemmin kuin ennenkään.
-----------------------------------------
"Voisin aivan hyvin sanoa, että kaikki kirjat, jotka viittaavat Jeesukseen todellisena olentona, ovat puppua..."
Tähän on todettava, että tieteen (antiikin historia, eksegetiikka, kirkkohistoria,uskontotiede) mielestä ko. herra oli oikeasti olemassa. Mitkä olivat hänen vaikuttimensa ja sanomansa, jää erilaisten argumenttien varaan. Tarinoiden vaikutukset ovatkin jo huomattavia; voidaan mainita brittien sallineen juutalaisten massamuuton Israeliin. Tuli lähi-idän pysyvä kriisi.
Ja kuten aina, viime kädessä jokainen muodostaa oman mielipiteensä joka asiassa. Mutta kirjaston tulisi antaa mahdollisimman neutraali ja vankka asiapohja mielipiteen muodostukseen.pitäisi kuulua mihin hyllyyn mikäkin kirja kuuluu.
- opetetaan
Vanha Proffa kirjoitti:
En ole kertaakaan sanonut että poistaisin kirjoja kirjastosta.
Pitäisin vain luokittelun voimassa.
Jos kirja kertoo satueläimistä, se ei kuulu eläintiedehyllylle.
Jos kirja kertoo että vesipisara, jossa ei ole yhtään molekyyliä ainetta A, voi parantaa koska se muistaa molekyyli A:n, tämä kirja ei kuulu lääketiedehyllylle. Koska moni kuitenkin näin lääkitsee itseään, se kuuluu vaikka "lääkintään".
Jos kirja kertoo Julius Caesarin ja Johan af Grannin keskusteluista astraalitasolla, sen sisältämä informaatio ei ole riittävän luotettavaa ollakseen historiatiedehyllyllä.
Jne.
3 3= 8 ei yksinkertaisesti ole tiedettä, vaikka se mielenkiintoinen näkökulma onkin.
Mitä hurjemman väitteen esittää, sitä vankemmat todisteet pitää tarjota. "Näin äsken kaupungissa ratsupoliisin/hevosen yksinään/kamelin/norsun/lentävän norsun." Ja todistustaakka on aina väitteen esittäjällä. Ei meidän tarvitse aukottomasti todistaa ettei hän nähnyt lentävää norsua.
Sitä on tieteellisyys. Ja sitä, että teorian esittäjän pitää kertoa, minkälainen todiste kumoaisi löytyessään hänen teoriansa.
Tietyn rajuuden rajan ylittäville toistaiseksi todistamattomille väitteille (siis vain hyvin rajuille) pitää olla oma hylly. Just siellä kirjastossa, ja kaikkien saatavilla.
Kun ja jos väite joskus todistetaan, tai se alkaa siirtyä "edes jotenkin mahdollisten" puolelle edistyvän tutkimuksen myötä, sen voi ottaa tiedehyllylle. Siellä tuleekin olla eriäviä mielipiteitä ja vastakkaisten puolten argumentteja. Tiede on juuri sitä että niitä on, mutta tieteessä vaaditaan todisteita argumentin tueksi.
Hiukkasfysiikka on hyvä esimerkki hurjista teorioista ja historiatiede hyvä esimerkki kilpailevista näkökannoista.
Mitään kirjoja ei saa polttaa eikä edes poistaa kirjastosta.
Pidän itsekin "väärän" tiedon eli hurjien väitteiden ja teorioiden lukemisesta. Useimmiten kirjassa aina jokin kultajyvä on, eli lisätieto tai uusi näkökulma.
Valheellisiin väitteisiin pitääkin törmätä. Mieluummin kuitenkin kun on lapsuuden jälkeen tajunnut, että ne voivat olla todella haitallisen harhaanjohtavia eikä kaikki ole totta mitä kirjoitettu on. Lapsi ja moni nuori uskoo mitä tahansa soopaa.
Ei ole oikein että minä keksisin omasta päästäni vaikkapa niitä "Pilatuksen kirjeitä keisarille", ja teidän lapsenne lukisivat niitä historiatiedehyllystä autenttisina. Tämä on pointtini. (Ennakkosensuurit hiiteen.)
On ikävää ettei kouluissamme opeteta lähdekritiikkiä.
Olen kyllä viimeinen "estämään ihmisiä hankkimaan tietoja kirjastosta" :D LOL!lähdekritiikkiä.
- taas on kovasti
sharyn kirjoitti:
Vaikak en ole vuosiin ollut yliopiston kirjoissa, minulla on silti tapana käydä yliopiston kirjastossa lainaamassa krijoja. Löysin hakusanasta "Liikenne; Muut liikennevälineet" aivan hurmaavan kirjan, jossa kerrottiin, miten Maapallo on ontto ja UFOt tulevat sen sisältä. Teki mieleni pihistää se. Vahinko, etten pihistänyt; se katosi hyllystä mystisellä tavalla. Joko joku muu varasti kirjan tai kirjastonhoitajat olivat kokeneet äkillisen valaistumisen. Vahinko; maailmaan mahtuu huviakin.
himottanut lisäillä kirjaston hyllyihin ihan omatekemiä kirjoja, miltä tahansa alalta, tietenkin.
- -virkailijalla ole
aikaa lukea kaikkia kirjastonsa kirjoja, saati sitten selvittää mikä niissä on totta ja mikä ei, ja eritellä näin aineistoa. Lääketiede-nimityksellä hyllyn reunassa ei välttämättä viitata aina tieteellisessä mielessä tieteeseen, vaan se voidaan käsittää kansanomaisempana nimityksenä, niin minä sen käsitän. Pienemmissä kirjastoissa ei lisäksi ole vättämättä hyllytilaa eritellä tarkasti jokaista kirjastoaineiston aihealuetta, vaikka halua joskus olisikin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781805Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161504
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191193En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121184Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61182hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121136Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291131Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71104