Saksalaisjoukkojen merkitys

Mikä juttu tämä vasallius on. Ei kansakoulun opettaja meille mitään puhunut historian tunnilla.
Koskapa tiedät siitä. Kerro se nyt sitten tarkaan. Halkean uteliaisuudesta.

kun olet kirjoitti:

Mikä juttu tämä vasallius on. Ei kansakoulun opettaja meille mitään puhunut historian tunnilla.
Koskapa tiedät siitä. Kerro se nyt sitten tarkaan. Halkean uteliaisuudesta.

Saksa asetti avulleen ehdot, jotka sisälsivät käytännössä Suomen muuttumisen Saksan alusmaaksi. Ehdot ladeltiin kahdelle Saksaan päätyneelle senaatin edustjalle ( Edvard Hjelt ja Rafael Erich), joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alustavasti hyväksyä ne. He otivat yhteyttä Vaasan senaattiin, mutta Saksa ilmoittikin lähettävänsä apua Suomeen maan hallituksen pyynnöstä. Senaatti (=hallitus) joutui siis tosiasian eteen. Mannerheim vastusti apujoukkoa, mutta tyytyi siihen, että se olisi hänen alaisensa. Sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan kuului mm. Saksan oikeus perustaa tukikohtia ja valvoa kauppaa. Mm. talouselämän edustajat vastustivat sopimusta, mutta Saksan kannattajat ( mm. Svinhufvud, Setälä ja Paasikivi) painostivat sen läpi. Tämä johti aikanaan mm. saksalaisen kuninkaan valitsemiseen. Se oli tuolloin sinänsä järkevä ajatus, vaikka nyt herättääkin lähinnä irvailua,. Katsottiin, että kun Saksa ainoana maana tarjosi apua, niin se oli otettava, maksoi mitä maksoi. Tämä johti aikanaan mm. Suomen armeijan saksalaiseen määräysvaltaan, jolloin Mannerheim erosi. Saksan häviö marraskuussa 1918 muutti sitten tilanteen täysin. Suomen onneksi meillä oli Mannerheim, joka otti valtionhoitajana ohjat käsiinsä Svinhufvudilta ja Paasikiveltä ja johti maan demokratiaan.

Valkoinen kuolema kirjoitti:

Saksa asetti avulleen ehdot, jotka sisälsivät käytännössä Suomen muuttumisen Saksan alusmaaksi. Ehdot ladeltiin kahdelle Saksaan päätyneelle senaatin edustjalle ( Edvard Hjelt ja Rafael Erich), joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alustavasti hyväksyä ne. He otivat yhteyttä Vaasan senaattiin, mutta Saksa ilmoittikin lähettävänsä apua Suomeen maan hallituksen pyynnöstä. Senaatti (=hallitus) joutui siis tosiasian eteen. Mannerheim vastusti apujoukkoa, mutta tyytyi siihen, että se olisi hänen alaisensa. Sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan kuului mm. Saksan oikeus perustaa tukikohtia ja valvoa kauppaa. Mm. talouselämän edustajat vastustivat sopimusta, mutta Saksan kannattajat ( mm. Svinhufvud, Setälä ja Paasikivi) painostivat sen läpi. Tämä johti aikanaan mm. saksalaisen kuninkaan valitsemiseen. Se oli tuolloin sinänsä järkevä ajatus, vaikka nyt herättääkin lähinnä irvailua,. Katsottiin, että kun Saksa ainoana maana tarjosi apua, niin se oli otettava, maksoi mitä maksoi. Tämä johti aikanaan mm. Suomen armeijan saksalaiseen määräysvaltaan, jolloin Mannerheim erosi. Saksan häviö marraskuussa 1918 muutti sitten tilanteen täysin. Suomen onneksi meillä oli Mannerheim, joka otti valtionhoitajana ohjat käsiinsä Svinhufvudilta ja Paasikiveltä ja johti maan demokratiaan.

parempi. Oli demokraria tukipilari. Ja punikkilan perinne muistot tekee hänestä itsensä belsepubi.
Oi aikoja ja tapoja.
Paasikivi vaikkutais olleen "linkkuveitsi". Milloin Saksaan milloin Neuvostoliittoon.

Valkoinen kuolema kirjoitti:

Saksa asetti avulleen ehdot, jotka sisälsivät käytännössä Suomen muuttumisen Saksan alusmaaksi. Ehdot ladeltiin kahdelle Saksaan päätyneelle senaatin edustjalle ( Edvard Hjelt ja Rafael Erich), joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alustavasti hyväksyä ne. He otivat yhteyttä Vaasan senaattiin, mutta Saksa ilmoittikin lähettävänsä apua Suomeen maan hallituksen pyynnöstä. Senaatti (=hallitus) joutui siis tosiasian eteen. Mannerheim vastusti apujoukkoa, mutta tyytyi siihen, että se olisi hänen alaisensa. Sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan kuului mm. Saksan oikeus perustaa tukikohtia ja valvoa kauppaa. Mm. talouselämän edustajat vastustivat sopimusta, mutta Saksan kannattajat ( mm. Svinhufvud, Setälä ja Paasikivi) painostivat sen läpi. Tämä johti aikanaan mm. saksalaisen kuninkaan valitsemiseen. Se oli tuolloin sinänsä järkevä ajatus, vaikka nyt herättääkin lähinnä irvailua,. Katsottiin, että kun Saksa ainoana maana tarjosi apua, niin se oli otettava, maksoi mitä maksoi. Tämä johti aikanaan mm. Suomen armeijan saksalaiseen määräysvaltaan, jolloin Mannerheim erosi. Saksan häviö marraskuussa 1918 muutti sitten tilanteen täysin. Suomen onneksi meillä oli Mannerheim, joka otti valtionhoitajana ohjat käsiinsä Svinhufvudilta ja Paasikiveltä ja johti maan demokratiaan.

Voisitko panna linkkiä. (jos niitä nyt onkaan)
Sen ajan poliitikot ja ratkaisijat varmaan joutuivat tekemään hatarien näkemysten valossa. Emme voi tuomita kaikkia tekoja. Minäkin toimin monesti hyvässä uskossa. Ja vikaan on mennyt.