Camry vs Corolla dsl

Älä sitten ota.
Minä otin. Ihan vain siksi, että 1.9 TDI golffi vääntää ylämäet paljon mukavammin kuin 2.0 laguna... Vai onkohan syy sittenkin jossain muualla?

Ihmeen sitkeässä elää tämä uskomus diesel-moottorin bensamoottoria paremmasta vääntömomentista.

Legenda syntyi joskus autoliun ankeina aikoina, kun tyypillinen diesel-moottori oli kooltaan kaksinkertainen ja liikkuvien massojen painoltaan kolmin-nelinkertainen tyypilliseen bensamoottoriin verrattuna. Käytännössä vääntömomentti seuraa melko hyvin moottorin kokoa, vaikka eri moottoreiden välillä onkin pientä eroa. Tuskinpa saman valmistajan, saman sukupolven moottoreista löytyy montaakaan esimerkkiä siitä, että pienemmässä moottorissa on suurempi vääntömomentti kuin suuremmassa.

Moottorin suuret massat vielä korostavat suuremman moottorin suurempaa vääntömomenttia. Mitä suuremmat liikkuvat massat moottorissa on, sen paremmin moottori vastustaa esim. liian nopean kytkimen noston aiheuttamaa sammumispyrkimystä.

Pisteenä i:n päälle tulee vielä polttoaineen suihkutus/ruiskutus. Ennen, kun bensiinimoottorit olivat lähes kauttaaltaan kaasutinruokinnassa, oli liikkeellelähtö ja tyhjäkäynnillä ajaminen varsinkin kylmällä moottorilla melkoista taitelua. Siinä, missä kaasutinmoottori nyki ja kakisteli, ruiskutuspumppu löi tasaisesti lisää ruokaa ja esti moottoria nyykähtämästä.

Diesel-autoilijat kehuivat siis dieselin vääntöä, kun totesivat 2,4-litraisen nokivasaran olevan vaivattomampi ajettava kuin 1,3-litrainen kaasutinmoottorinen bensapörisijä, vaikka molemmissa oli saman verran hevosvoimia. 1980-luvun alussa vertailupari olisi voinut olla vaikkapa Mercedes 240 D ja Ford Escortin tai Opel Kadettin tapainen pikkuauto.

Mutta kun mainitun Mersun (yhtä hyvin vaikka Opel Rekord 2,5 D tai mikä hyvänsä vastaava) vertailukohdaksi otettiin kooltaan vertailukelpoinen, ruiskutusmoottorinen bensiiniauto (vaikkapa Volvo 240 2,3), kytkettiin vetokoukkuun asuntovaunu ja katsottiin, kumman yhdistelmän vauhti hiipuu enemmän ylämäessä tasakaasulla, niin kas kummaa, siinä dielsel-moottorissa ei vauhti säilynyt yhtään paremmin. Ja kun pyrittiin maksimaaliseen suoritukseen, niin pudottamalla pykälä, pari pienempää, se bensiinimoottorinen Volvo olisi jopa hiukan vielä kiihtynyt, kun taas Mersu... Niin.. mutta sitten puhutaankin jo tehosta, ja tehoa bensiinimoottorit tuottavat enemmän.

Entä sitten tänään. Jo ennen olivat bensiinimoottorit kaasutinmoottoreita ja dieselit suihkukoneita, niin tänä päivänä dieselit ovat ahdettuja ja bensakoneet vapaasti hengittäviä. Moottorin ahtaminen vaikuttaa samalla tavalla kuin moottorin koon kasvattaminen. Suurempaan palotilaan mahtuu enemmän ilman ja polttoaineen seosta, mutta ahtamalla sama määrä saadaan mahtumaan pienempään tilaan. Aikoinaan autourheilussa oli yleistä, että moottorin kokorajoja määriteltäessä ahdetuille autoille annettiin jokin kerroin Siten esimerkiksi Formula Ykkösissä sai ajaa 3-litraisella vaparilla tai 1,5-litraisella turboahdetulla autolla.

Tänä päivänä tuo 1,5-litrainen, turboahdettu diesel voi löytyä yllättävän suurtenkin autojen nokalta (Renault Laguna) ja sen huippuvääntö on todella samaa luokkaa kuin isojen, 6-sylinteristen bensiinimoottoreiden (huipputeo tosin on paljon pienempi.

Pyörä on kuitenkin pyörähtänyt toiseen suuntaan; liikkeellelähtö sillä isolla bensakoneella on vaivattomampaa kuin pienellä dieselmoottorilla, joka tyhjäkäynin tuntumassa on altis sammumaan ja alle 1600 kierroksen melkoisen hengetön laite. Ja jos siihen bensiinimoottoriseen laitettaisiin turbo...!