Valmistuuko yliopistosta kääntäjiä?

Edellinen kirjoittaja esittää, että tulkkeja ja kääntäjiä tarvitaan yhä vähemmän. Syyksi hän mainitsee etenkin englannin kielen leviämisen.

Tuossa ajatuksessa on se virheellinen lähtökohta, että kuvitellaan lisääntyvän englannin taidon automaattisesti merkitsevän, että tavallisilla eri ammateissa toimivilla olisi automaattisesti riittävä kielitaito vaativaan kielelliseen viestintään. Tämä ei pidä paikkaansa. Taito riittää usein perustarpeisiin, yhteydenpitoon ja vastaavaan, mutta kun halutaan viestiä - kirjallisesti tai suullisesti - vähänkin vaativammin, on syytä käyttää ja käytetään kääntäjiä ja tulkkeja. Lisäksi eri tasojen ja toimijoiden kansainvälisten kontaktien alati lisääntyessä, kääntämisen ja tulkkauksen tarve ei suinkaan vähene.

Vain kapea-alaisesti maailmaa tarkastelevat teknologispainoitteisesti suuntautuneet henkilöt kuvittelevat englannin olevan vastaus kaikkiin kansainvälisen viestinnän tarpeisiin. Heiltä jää huomaamatta - koska he englannin kielensä vankeja ja siksi muunkielisen maailman ulkopuolella - kaikki muu kuin englanninkielinen viestintä, jota on todella paljon. He sanovat, että siellä ja siellä pärjää englannilla. Totta, mutta he eivät tiedä, mitä kaikkea he eivät koskaan koe, koska ovat tekemisissä vain englantia osaavien kanssa ympäri maailmaa.

Se pitää paikkansa, että käännöstöitä tekevät monet muutkin kuin kääntäminen pääaineena valmistuneet maisterit. Kääntäjän ammatti ei ole suojattu, vaan kuka tahansa voi sanoa olevansa kääntäjä. Eri asia sitten on, minkälaista jälkeä nuo ei ammattilaiset tekevät.

Kääntäminen on monia erityistaitoja,-tietoja ja -käytäntöjä vaativaa viestintää, jonka yliopistotasoinen koulutus on kaikin puolin perusteltua. Kuka tahansa kielitaitoinen henkilö ei välttämättä osaa kääntää tai tulkata. Hyvällä kääntäjällä ja tulkilla täytyy olla joitakin luontaisia edellytyksiä, aivan kuten muidenkin erikoisalojen osaajilla, mutta ilman opiskelua, työtä, ahkeraa harjoittelua, koulutusta ja tutkimusta, jota kaikkea on harjoitettu käännös- ja viestintätieteiden alalla, Suomella ei olisi likikään kaikkia niitä kontakteja ja menestystarinoita, joita nyt on.

Hyvä kääntäjä ja tulkki on henkilö, joka osaa pitää itsensä taka-alalla, hän ei pyri pääosaan, vaikka hänen työpanoksensa usein onkin ratkaiseva. Ehkä tästä syystä niin moni ei välttämättä edes huomaa kääntäjän tärkeää työpanosta ja siksi kuvittelee, että tätä ei tarvita. Sellainen harhaluulo on erittäin vaarallinen.

Tämä ei nyt varsinaisesti liity aloitettuun, mutta en halua kuormittaa keskustelua..

Niin siis "kannattaako" jonkin harvinaisemman kielen opiskelu, eli onko jonkin harvinaisemman kielen tulkille/kääntäjälle töitä? Kun tuntuu, että tuota englantia vaan on kaikkialla...