Aiheesta on puhuttu jo varmasti usein, mutta koskaan ei liikaa.
5 vuotta sitten en käyttänyt mitään lääkkeitä. Sitten sairastuin masennukseen ja työuupumukseen, koska työni oli stressaavaa, eikä sopinut minulle. En kuitenkaan voinut sitä mukamas taloudellisiin syihin vedoten lopettaa, joten jouduin siellä väkisin vuositolkulla sinnitteleen.
No, lääkäri määräsi masennuslääkettä ja olin jo hieman aiemmin aloittanut nukahtamislääkkeen käytön. Kärsin myös huonosti nukutuista öistä ja säryistä, joihin aloin käyttämään ensin Panacodia, sitten Tramalia ja sen jälkeen molempia yhdessä. Vielä minulle määrättiin toista mielentilaan vaikuttavaa lääkettä. Rauhoittaviakin löytyi kaapista, niitä en tosin paljonkaan käyttänyt. Mitäs vielä löytyi? Mahalääkettä kipulääkkeiden vuoksi. Vatsan toiminnan parantamiseksi Aciocur- rakeita. Paria muuta nukahtamislääkettä mm. Tenox. Sitten muitakin kipulääkkeitä kuten Neurontin ja Lyrica.
Nyt yritän päästä lääkkeistä eroon ja se on todella vaikeata, koska osa lääkkeistä on todella koukuttavia.
Aiemmin olen pitänyt itseäni melko järkevänä kaverina, enkä näin jälkikäteen ymmärrä, miten ajauduin tällaiseen tilanteeseen. Siksi haluan kirjoituksellani varoittaa kaikkia lääkkeiden liiallisen käytön vaarallisuudesta.
Nykyään nautin jokaisesta ihan tavallisesta 'normaalista' olosta...
5 vuotta sitten en käyttänyt mitään lääkkeitä. Sitten sairastuin masennukseen ja työuupumukseen, koska työni oli stressaavaa, eikä sopinut minulle. En kuitenkaan voinut sitä mukamas taloudellisiin syihin vedoten lopettaa, joten jouduin siellä väkisin vuositolkulla sinnitteleen.
No, lääkäri määräsi masennuslääkettä ja olin jo hieman aiemmin aloittanut nukahtamislääkkeen käytön. Kärsin myös huonosti nukutuista öistä ja säryistä, joihin aloin käyttämään ensin Panacodia, sitten Tramalia ja sen jälkeen molempia yhdessä. Vielä minulle määrättiin toista mielentilaan vaikuttavaa lääkettä. Rauhoittaviakin löytyi kaapista, niitä en tosin paljonkaan käyttänyt. Mitäs vielä löytyi? Mahalääkettä kipulääkkeiden vuoksi. Vatsan toiminnan parantamiseksi Aciocur- rakeita. Paria muuta nukahtamislääkettä mm. Tenox. Sitten muitakin kipulääkkeitä kuten Neurontin ja Lyrica.
Nyt yritän päästä lääkkeistä eroon ja se on todella vaikeata, koska osa lääkkeistä on todella koukuttavia.
Aiemmin olen pitänyt itseäni melko järkevänä kaverina, enkä näin jälkikäteen ymmärrä, miten ajauduin tällaiseen tilanteeseen. Siksi haluan kirjoituksellani varoittaa kaikkia lääkkeiden liiallisen käytön vaarallisuudesta.
Nykyään nautin jokaisesta ihan tavallisesta 'normaalista' olosta...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Syy on vain ja ainoastaan sinun itsesi.
Olisit tehnyt jotain muuta asioiden hyväksi, kuin mennyt kerjäämään lääkkeitä lääkäriltä ja turruttanut pääsi niillä.
Esimies on ensimmäinen, jonka puoleen tulee kääntyä, jos työssä on ongelmia.
Miksi särkee?
Säryllä on aina syynsä.
> Syy on vain ja ainoastaan sinun itsesi.
Olisit tehnyt jotain muuta asioiden hyväksi, kuin mennyt kerjäämään lääkkeitä lääkäriltä....
Eikö lääkäri ole juuri se osoite jonne mennään, jos, kun tulee ongelmia terveyden kanssa, ja pitäisi saada apua asiantuntijalta.
Jos olet näitäkin sivuja lueskellut, ohjeet ovat kovin yksiselitteisesti mennä lääkärille.
Perustelepa hieman esitystäsi.
Harva työnantaja ymmärtää työntekiänsä vaikeuksista. Aivan oikein että olet hakeutunut lääkäriin. Totta on, että että meille määrätään liian helposti vahvoja kipulääkkeitä/psyykelääkkeitä. Ensin pitäisi tutkia ja sitten vasta lääkitä. Nykyisin ensin lääkitään ja kun potilas menee niin huonoon kuntoon ettei pysy jaloillaan niin tutkitaan, kun se on liian myöhäistä. Potilas ajautuu ennenaikaiselle eläkkeelle
ap kirjoittaa:
"""Sitten sairastuin masennukseen ja työuupumukseen, koska työni oli stressaavaa, eikä sopinut minulle. En kuitenkaan voinut sitä mukamas taloudellisiin syihin vedoten lopettaa, joten jouduin siellä väkisin vuositolkulla sinnitteleen."""
Kyllä tuossa vaiheessa mennään ensin esimiehen juttusille ja sen jälkeen työsuojeluvaltuutetulle, jos pomo ei välitä.
Ei lääkäri pysty työtaakkaa ja mulkkuja työkavereita vaihtaan.
Ja ainahan voi lähteä, jos kantti riittää. ap:llä ei kantti riittänyt.
Ei lääkäri ole mikään Jumala (jokainen kuulemma johonkin uskoo ja täysillä), joka kaiken tietää ja hoita kuntoon ja kaikesta joutuu ottaan vastuun.
Vastuu aikuisella on itsellään.
Mutta menehän tuonne vaihtoehtopuolelle vänkään. Siellä uskotaan, jotta kaikki hoituu luontaistuotteilla ja synteettiset lääkkeet tappaa.
Siellä on rohto joka vaivaan.
Älähän yleistä, koska et totuutta tiedä.
Kyllä töissä ymmärretään ja lääkärillä tutkitaan kivun syyt ja tarkkaan tutkitaankin, koska sairaslomat ja turhien lääkkeiden syönti tulee järjettömän kalliiksi niin potilaalle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnallekkin.
En todella yleistä, koska suurin osa työikäisistä käy työssä. Minulle on nyt vaan käymmään huono tuuri, kun söin kipu/psyykelääkkeitä väärällä dieknoosilla. Anteeksi jos astuin varpaillesi. "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"
syyllistäminen ei paljon lämmitä ja on se vann kumma että ne lääkärit antaa melkein kaikille nuo samat tropit.Ensin kirjottavat ja sitten kun ei hetimiten kipu helpota voidaan jo vihjailla että syötkö niitä hyvän olon takia tai että jos syy onkin mentaalipuolella?varmasti kun kauan kivun kanssa taistelee niin myös psyyke kärsii mutta siinä vaiheessa sitä tukea oikein tarvitsee eikä syyttelyä ja vähättelyä.
Lääkärin ammatti on varmaan yksi maailman vaikeimpia. Ei kipuilevaa potilasta siitä huolimatta saisi heittää psykiatrian armoille. Tutkimus yleensä loppuu, vaikka potilas olisi kuinka kipeä. Kaikki viat ja vaivat laitetaan psyykkeen piikkiin ja voi vain arvailla miten siinä käy. Pidempänaikaa vahvoja lääkkeitä syövän potilaan aivoihin syntyy muutoksia. Käyttäytyminen muuttuu ja toiminnat hidastuu. Vertailukohteena voi pitää esim. huumehörhöjä, joidenka ajatuksenjuoksu on nollassa ja liikkuminen melko huonoa. Koko potilasjärjestelmä pitäisi muuttaa ja lääkärin palkaus olisi tulosvastuullisuutta ja potilaasta tehtäisiin asiakas, koska hän sen lääkärin elättää.
Näinhän se valitettavasti näyttäisi olevan.
Pillereitä määrätään, ja jos potilas ei niistä rupea tokenemaan, niin sieltä "korvien välistähän" niitä vaivoja ja ongelmia sitten ruvetaan etsimään.
Outoa sinänsä, että psyykkinen ja fyysinen puoli erotellaan aivan eri alueiksi?
Olisikohan kysymys siitä, että ongelmat voidaan siirtää psyykkiselle puolelle, jos fyysisen puolen hoidot eivät tehoa?
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/vaihtoehto.htm
mutta mitä löydetään?
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1202149191
Haittana olivat mielen turtumus ja flekmaattisuus. Riippuvuus lääkkeisiin. Mahavaivat. Väsymys ja huonosti nukutut yöt. Hikoilu ja hajuhaitat. Hammashaitat. Taloudelliset kustannukset. Lääkkeiden saanti. Asioiden hallinta. Yleinen piittaamattomuus/harkitsemattomuus omista sekä muiden asioista. Velat saatavia, luottokorttiongelmat.
Muuta ei tu ny mieleen.
19 päivä menossa....