vanhemmilta alkoa 16-vuotiaalle?

juu :)

Mä ajattelen jotenkin näin...
Laki on oltava kaikille sama, ja alkoholinkäytön raja on laissa vedetty täysi-ikäisyyteen. Kumminkaan me ihmiset emme kehity samaan tahtiin, joten mieluummin miettisinkin sitä, miten vastuuntuntoinen oma lapseni on, millaisessa seurassa ja minkälaisissa paikoissa hän liikkuu, miten avoimesti puhuu tekemisistään ja menemisistään. Olenko tavannut porukkaa, jonka kanssa hän hengailee, tunnenko mahdollisesti näiden nuorten vanhempia, miten he suhtautuvat nuorten alkoholinkäyttöön jne. Moni 18-vuotias ei ole sen valmiimpi ryypiskelemään kuin 16-vuotiaskaan, saattaa olla jopa paljon lapsellisempikin - kun taas joku 16-vuotias voi olla paljon fiksumpi niissä asioissa. Ylilyönnin vaara on yhtälailla olemassa ja lapsesi on aina lapsesi, vaikka vasta kaksvitosena ekan kerran vetäisi lärvit.

Kun tuo aika meidän perheessä koittaa, tuskin ryhdyn ostamaan kuukausisatsia alkomahooliliikkeestä tahi lähikaupasta, mutta voisin kuvitella katsovani läpi sormien ns. hillittyähallittua alkoholinkäyttöä tutussa porukassa. Mikäli 16-vuotias vastuuntuntoinen nuori on itse rahansa ansainnut ja haluaa vappua juhlistaa parilla lonkerolla, en oikein osaa sitä tuomita - eli varmaan noista sun vaihtoehdoista toi keskimmäinen lähinnä tulisi kysymykseen.

--

Meillä 11-vuotias tyttö sai minulta joululahjaksi toivomansa ripsivärin (kun 'kaikki muutkin', eli parikolme kaveria, meikkaa). Sovimme, että kouluun ei kovasti meikata, mutta jos on 'menoja' discoon tms. vähän voipi ehostautua omilla ja äidin meikeillä. Kumminkin kun viikko oli koulua kevätpuolella käyty, huomasin, että ripsiväriä oli silmissä harva se aamu - oikein siististi laitettu, eikä ollenkaan näyttänyt rumalta tai suttuiselta, hädin tuskin huomasi. Kerroin sitten hänelle, mitä olin huomannut, eli että sopimuksestamme huolimatta hän oli kouluunkin meikannut. Sanoin kuitenkin olevani sitä mieltä, että nätisit oli laitettu, enkä enää kieltänyt. Parin kolmen viikon päästä jokapäiväinen meikkaaminen loppui :) Eli kun ei tarvinnut 'uhmata', homma asettui oikeisiin uomiinsa. Voisin kuvitella jotenkin samalla tapaa käyvän alkoholinkäytön kanssa. Toki tietty riippuu lapsesta ja ympäristöstä. Tärkeintä varmaan olisi pysyä väleissä nuoren kanssa, mutta säilyttää kumminkin auktoriteetti. Siinäpä sitä haastetta meille vanhemmille..
Tsemppiä!

Poikani sai juomia kavereiltaan.
Hän harrasti joukkue-urheilua ja uskomatonta mutta totta huoltojoukot ja joukkueen johtaja hankki heille juomia aina kauden päättäjäisiin.

Eihän siinä auttanut kuin vanhempien pitää pojalleen asiallinen tietoisku alkoholin vaikutuksista. Tiettyyn rajaan se sallittiin. Tehtiin se selväksi että aina on puhuttava rehellisesti ja kotiin on tultava. Ja jos on ongelmia aina pitää soittaa. Sitä ei saa pelätä minkälainen vastaanotto kotona seuraa.
Kerran kuussa kännejä ei voinut ottaa koska pelireissut oli usein viikonloppuisin.

Kohtalaisen hyvin kaikki kuitenkin on mennyt. Nythän hän on jo aikuinen iso poika :). Ensimmäisen kokeilukerran aikana kylläkin oli ongelmia.

Kysymys on outo, sillä alkoholin ostaminen lapsille on paitsi lailla kielletty, niin lapselle sopimatonta päihdettä. Ostaisitko tupakkaa lapsellesi sillä verukkeella, että muuten hän polttaa salaa nurkan takana?

Alkoholin käyttöön ei tarvitse ketään opettaa, sillä aikuisen ihmisen elämässä tilanteet kyllä sitten opettavat. Vanhempien esimerkki on tärkein. Jos kotona käyetetään alkoholia, on vanhempien esimerkki tärkeä. 16-vuotiaalle voi antaa mietoa viiniä tai siideriä esimerkiksi aterialla pienen lasillisen vaikka juhlapäivinä. Väkevät viinat sen sijan eivät ole lasta varten - 16-vuotiashan on lapsi.

tarjonnut koskaan lapselleni alkoholia, luontevaa, koska en itsekään käytä yhtään. Äitinsä on kuitenkin tarjonnut joten sitä kautta makuun on päässyt. On kuitenkin äärimmäinen kohtuukäyttäjä, ja vaikka tässä kohta 18 vuoden rajan täyttääkin, toivottavasti pysyy jatkossakin samalla linjalla. Luotan hänen järkeensä ja omaan esimerkkiini.