Kiitos Jeesus tästä aurinkoisesta päivästä. Murtukoon vihollisen linnakkeet meidän sydämistämme!
Paul Anderson, Helsingin Kulttuuritalo 31.3.2007
Rukous:
Pyhä Henki, menisitkö Sinä syvälle, menisitkö ohi meidän vastustuksemme, ohi meidän apatiamme? Mene meidän sydämeemme asti! Mene täällä olevien miesten sydämeen sisälle, jotka eivät ole tottuneet siihen, että he tuntevat sydämellään. Mene niiden ihmisten sydämeen sisälle, jotka epäilevät sitä, oletko Sinä todellinen. Tule Pyhä Henki, puhalla tämän paikan läpi. Ja kun Sinä tulet, niin siellä syntyy elämää. Toimi voimallisesti, tuo toivoa ja parantumista! Paranna! Paranna ihmisten henkiä, murtuneita sydämiä ja ruumiita. Ole hyvä ja tee se! Tee se Herra! Amen.
Heikossa tilassamme joskus uskomme paholaisen valheita
Minä vihaan paholaista, enkä ollenkaan tykkää siitä, mitä hän tekee ihmisille. Tulee sellainen olo, että haluaisin toivottaa hänet helvettiin, koska sinne hän on menossa. Kun hän muistuttaa minua menneisyydestäni, niin mielellään muistutan häntä hänen tulevaisuudestaan.
Mutta kunnes se tapahtuu, niin hän on vielä täällä ympärillä. Häntä kutsutaan ilmavallan hallitsijaksi. Ja hän vain on sitä ja kertoo valheita ihmisille ja heikossa tilassamme me joskus uskomme niitä valheita. Niin kuin se valhe, "ettei sinusta kuule ole siihen!" Onko kukaan kuullut sen valheen viime aikoina?
Millaisia mielen linnakkeita olemme omaksuneet?
Eräs pastoriystäväni uskoo sen, ja hän ajattelee, että hän lopettaa koko pastorina olemisen. Hän vähän pelkää ihmisiä ja sunnuntaikokouksen jälkeen hän haluaa lähteä nopeasti kotiin. Hänen vaimonsa tekee samoin, koska hänkään ei halua jäädä sinne juttelemaan ihmisten kanssa. Ja on aika mielenkiintoista, että heidän lapsensakin toimivat samalla tavalla. Olimme lounaalla heidän kanssaan. He eivät halunneet puhua meille. Kysyin ystäväni pojalta, mitä hän haluaisi tehdä ja poika sanoi, että haluan istua tietokoneella. Ehkä siksi, ettei se tietokone puhu takaisin. Kun kerroin isälle, että hän voisi motivoitua itse parantumaan niin, että lapsetkin saavat sen kokea. Hän sanoi, että "vähän aikaa sitten oli sellainen nuorten viikonloppu ja näin siellä oman poikani seisomassa nurkassa pois toisten nuorten joukosta. Se teki minut hyvin surulliseksi".
Jotkut teistä olette oppineet tämän saman tavan, vai mitä? Onko täällä ketään sellaisia?
Ja sitten on eräs toinen ihminen. Tämä on mies, joka on oikeastaan hengellinen. Ainakin silloin, kun hän tuntee olevansa paineen alla tai jotenkin uhattu. Hänen puolustusmekanisminsa on se, että hän sanoo jotakin uskonnollista ja sellainen uskonnollinen sumu leviää ilmapiiriin, kun hän puhuu. Hän varmaankin oppi sen monta vuotta sitten. Ja se on tullut hänen puolustuksekseen. Ja hän toivoo, että sinä ajattelet, että hän on oikea pyhimys - tai ainakin, että hän on arvokas mies. Ja jos puhut hänen kanssaan, hän saattaa sanoa sinulle jotain sellaista että: "minä vain haluan palvella Herraa koko sydämestäni." Ja hän toivoo, että sinä uskot häneen.
Ja vielä yksi. Tällä ihmisellä on johtajuuslahjoja, hän pitää siitä, mitä hän tekee. Mutta joskus hän on joutunut ihan pelon halvaannuttamaksi. Ja hän voi käyttää pelkoa tekosyynä siihen, ettei mene mukaan taisteluun. Hän vain juoksee. Minä tunnen sen kolmannen ihmisen oikein hyvin: se olen minä.
Voi olla vaikea murtaa sellainen mielessä oleva linnake, koska joskus me opimme ne hyvin varhain elämässämme ja niistä tulee keinoja, jolla puolustamme itseämme.
Juokset linnakkeeseen hätätilassa
Raamattu puhuu linnakkeista kahdessa eri merkityksessä: sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Paavali puhuu siitä, että me hajotamme maahan linnoituksia. Ja me haluamme tehdä sitä tänä iltana.
Mutta kun Daavid oli Saulin uhkaama, hän sanoi, että hädässäni minä huusin Herraa! Ja sitten hän ylisti Herraa, koska Herra oli hänen vapauttajansa, hänen kallionsa, hänen linnansa.
Mikä on tällainen linnake? Linnake on sellainen paikka, johon sinä juokset sen sijaan, että juoksisit Jumalan luo. Ensin se näyttää turvalliselta paikalta, mutta lopulta siitä tulee vankila.
Lapseni pelkäsi isoja koiria. Muistan kerran, kun tyttäreni Erika oli kauhuissaan, kun vastaan tuli iso, haukkuva koira. Hän juoksi luokseni ja nostin hänet hartioilleni istumaan. Hän katsoi koiraa ja sanoi: "Hei koira!" Hän oli löytänyt turvapaikan.
Mikä on sinun linnakkeesi?
Kun meihin kohdistuu paine, kun meille tulee paniikki, haluamme löytää turvallisen paikan. Se voi olla uskonto, ruoka, juoma, pelko, vetäytyminen. "Kyllä minä selviän kun vain pääsen tästä, jos kukaan ei näe minua." Mikä on sinun linnakkeesi?
Saisimmeko vähän tutkia niitä linnakkeita tänä iltana? Haluaisitko vähän hajottaa linnakkeita tänä iltana? Sinun todellinen vapautesi löytyy siitä, kun ne linnakkeet tuhotaan. Ne, jotka nousevat sinun mielessäsi Jumalan tuntemista vastaan.
Miten linnakkeet syntyvät elämäämme?
Minulla on kuusi lasta. Nuorin on Karis. Me kävimme yhdessä ostoksilla, ja minusta on todella kiva mennä ostoksille hänen kanssaan. Toiset lapset aina lähtivät, katosivat jonnekin ja minä sanoin, että tavataan tässä puoli kahdelta. Mutta Karis ei lähtenyt minnekään, koska ei hän tiennyt minne mennä. Häntä pelotti eksyä jonnekin isoon paikkaan. En minä häntä käskenyt tekemään näin, mutta hän piti minua kädestä kiinni ja me menimme yhdessä. Minusta se oli ihanaa ja uskon, että hänkin tykkäsi siitä. Mutta kerran hän eksyi. En tiedä, miten me jouduimme eroon toisistamme. Kenen vastuulla se sitten on, jos joudumme eroon näin? Onko se hänen vai minun vastuullani? Minun vastuullani on oikea vastaus.
Jos minä olisin kuullut hänen itkevän, en olisi sanonut: "Odota vähän aikaa, nostan ensin sukat ja tulen sitten hakemaan sinua." Kun hän on hädissään, minä menen heti häntä auttamaan. Jos sinä tulet minun tielleni, niin minä lyön sinut syrjään! Minä teen mitä tahansa tarvitaan! Koska minä rakastan Karista, olen hulluna häneen. Ja kun hän eksyy, minä menen etsimään hänet. Kun minä lopulta löysin hänet, hän itki. Mitä minä tein? Otin syliin ja lohdutin.
Tiedättekö mitä joskus tapahtuu, kun lapset eksyvät? Vanhemmat voivat sanoa: "Mikä sinua vaivaa, miksi sinä lähdit? Älä ikinä tee enää niin. Olipa tyhmä asia, sinusta ei ikinä tule mitään!" Näissä tilanteissa jotakin menee lapsen sydämeen: sinä olet tyhmä, sinä olet tuhma tai sinusta ei ikinä tule mitään. Nosta kätesi, jos sinä kuulit sellaisia sanoja, ja vielä tänäkin päivänä kamppailet niiden kanssa. Paljon ihmisiä. Ei me olla täällä nyt vanhempia potkimassa. Mutta sanon vaan, että me opimme jo varhain elämässämme näitä linnakkeita, jotka voivat sitten sitoa meitä ja estää meitä tulemasta vapaiksi.
Totuus vapauttaa meidät, valheet sitovat
Ystäväni Steve on pappisseminaarimme opiskelijajärjestön johtaja, ja hän sanoi minulle kaksi päivää sitten: "Olen todella kamppaillut sen kanssa, että olenko minä tyhmä, kun minulle sanottiin että olen tyhmä. Ja se asia tulee mieleen. Ja kun tulee paineita, ja saatana kuiskaa: ’Muista, että sinä olet vähän tyhmä, sinusta ei koskaan tule mitään.’” Ja koska sinä olet näissä hetkissä heikko, niin hyväksyt sen. Toiset ihmisetkin tuntuvat uskovan asian: kai minun on sitten hyväksyttävä se, että minä olen tyhmä.
Jos totuus vapauttaa meidät, niin mitä valheet sitten tekevät? Ne sitovat meidät. Me huomaamme uskovamme valheen. Ja kun olemme uskoneet yhden valheen, niin saatana voi jatkaa vain laukomistaan, ja pian uskomme viisi tai kuusi valhetta. Surullinen asia siinä on se, että tällaisiin linnakkeisiin saattaa joskus liittyä tällaisia demonisia hyökkäyksiä meitä vastaan. Ja nyt sanon ehkä jotain, mitä et ole kuullut koskaan pastorin sanovan: älä turhaan rukoile tätä asiaa, sillä ei siinä rukoilu auta. Koska silloin, kun alat rukoilla tätä asiaa, sinä vain valitat sitä asiaa - koska uskot, ettei asia voi koskaan muuttua. Vai mitä?
Kun joku sanoo sinulle, että luota vaan Jumalaan, sinä voit luottaa Jumalaan monilla alueilla ja monissa asioissa, mutta juuri sillä alueella tai niissä asioissa, on sama kuin joku löisi lekalla päähän. Koska totta kai sinä luottaisit, jos voisit, mutta et voi ja niin sinä et luota. Ja sinä haluat sanoa, että ole hiljaa siinä! Koska et ymmärrä ja ajattelet: en pääse ikinä tästä - ja saatana sanoo: tietenkään et pääse. Ja sitten sinä vaan jäät siihen. Ja joskus sinä kuulet saarnan, jossa käsitellään juuri sitä sinun linnakettasi, ja se vaan hakkaa sinua vielä syvemmälle siihen. Mainitaan muutama linnake, niitä on monenlaisia.
Vihan ja suuttumisen linnake
Joidenkin teistä linnake on viha, vihastuminen, sellainen suuttuminen. Psalmissa 18 Daavid sanoi: "Hädässäni minä huusin Herraa." Siinä olisi voinut lukea, että hädässäni minä jouduin paniikkiin tai hädässäni vetäisin miekan tupesta. Sillä israelilaiset heidän hädässään halusivat Egyptiin, kun he halusivat suojaa assyrialaisilta. Useinkaan he eivät katsoneet Jumalaan, vaan he katsoivat siihen mikä oli tuttua. Ja kun se kerran toimi, niin yritetään uudestaan, ja näin linnakkeesta tulee turvallisen oloinen paikka. Mutta jonkin ajan kuluttua se onkin vankila ja siitä tulee minun identiteettini. Ja linnake on se, kuka minä olen. "Minä olen se eronnut ihminen, jotka kaksi eri miestä hylkäsivät. Minä olen se tyhmä ihminen, eikä minusta ikinä tule mitään. Minä selviydyn, jos minä saan vain vetäytyä, jos sinä et näe minua, niin kyllä minä selviän. Hädässäni minä suutun - ei se ole minun vikani - sinähän teit minut vihaiseksi!" Sinä vaan räjähdät - ja sitten ikään kuin pöytä puhdistuu. Sinä ehkä opit sen tavan isältäsi, se toimi hänen kohdallaan. Ja nyt se toimii sinun elämässä. Onko teistä kellään tällainen suuttumisen linnake? Aika monilla.
Minä rukoilin eräänä päivänä alttarin edessä. Eräs pastorin vaimo tuli eteen. Minä tunsin hänet hyvin. Hän sanoi, että haluan rukoilla meidän kodissa olevan suuttumuksen takia. En tiedä miksi, mutta tulen niin vihaiseksi lapsilleni. Kysyin häneltä, missä sinä opit sen? Tunsin hänen vanhempansa, jotka olivat upeita lähetystyöntekijöitä. Opitko sinä sen äidiltäsi? Ei, vaan isältäni. Tunsin hänet hyvin ja olin järkyttynyt. Hän oli poiminut sen tavan isältään.
Itsesäälin linnake
Ehkä jonkun linnake on itsesääli. "Kukaan ei ymmärrä minua." Sinä vetäydyt, olet uhri. Ja sinä haavoitut lisää ja lisää, koska ihmiset eivät ymmärrä sitä, miten pahasti sinun asiasi ovat ja kuinka sinuun sattuu. Onko kenelläkään täällä itsesäälin kanssa ongelmaa? Ok, mehän edetään hyvin tässä.
Himon linnake
Ja tässä on miesten keskuudessa yleinen: himon linnake. "Minä selviän kyllä, jos saan vain hetken mielihyvää, en tarvitse pitkää aikaa, en minä ole paha mies tai saastainen. Olen aika hyvin elänyt, mutta minä ansaitsen vähän helpotusta tai rentoutumista." Ja jonkun ajan kuluttua en enää pysty edes päättämään sitä, että olisin tekemättä tai menemättä sinne. Mikä alkoi pienestä mielihyvän hetkestä, siitä tulikin vankila. "Enkä minä pääsisi sieltä ulos vaikka haluaisinkin." Jos pyytäisin nyt nostamaan käsiä, jos olisit rehellinen, varmaan ainakin 40 % nostaisi kätensä.
Kun rukoilimme Suomen puolesta, vaimoni sai kuvan miehestä, jonka jalka oli juuttunut mutaan. Ja hän sanoi, että varoita heitä, että se vaan pahenee, jos jalkaa ei saa vedettyä sieltä pois. Ja lähde siitä kamalasta paikasta! Joillakin teistä täällä tänä iltana on menossa sellainen luvaton suhde, ja sinä löydät sille tekosyitä - koska kotona ei mene oikein hyvin. Ja jotkut teistä miettivät sellaista suhdetta, koska sinä menit väärän naisen tai miehen kanssa naimisiin. Jos minun vaimoni olisi täällä, niin hän varoittaisi sinua: "Vedä jalkasi sieltä mudasta!" Ei se ole se, kuka sinä olet. Jos sinä olet vakavissasi tänä iltana, kuuntele minua: Jumala voi vapauttaa sinut ja sinä voit jättää sen taakse ja sinä voit tietää olevasi puhdas.
Miten päästä vapaaksi?
Kuinka me sitten yritämme päästä vapaaksi? Jotkut yrittävät tehdä sitä päättämällä ja lupaamalla. Niin kuin alkoholisti, joka sanoo, etten ikinä enää juo. Kaveri sanoo, voin kyllä lopettaa, olen lopettanut 200 kertaa. Tai toiset yrittävät rukousta - ja rukouskaan ei toimi. Jotkut saavat lohdutusta siitä, että löytävät toisia, joilla menee vielä huonommin. Siitä tulee jonkunlainen mielihyvän tunne. Minä kirjoitin tästä kirjan: jos haluatte lukea tästä asiasta vielä, niin voitte ostaa muutamalla eurolla kirjasen.
Anna ihmisille, joilla ei ole ollut toivoa, toivo ja ymmärrys siitä, että tämä voi olla uusi ilta. He voivat lähteä täältä vapaina niistä linnakkeista, jotka ovat ryöstäneet heiltä ilon, koska sinä, Jeesus, voit toimia ja parantaa voimallisella tavalla. Oletteko yhtä mieltä, suostutteko tähän?
Seitsemän askelta vapauteen
Annan teille seitsemän askelta, jotka teemme yhdessä.
1. Tunnistan oman linnakkeeni
Käytä hetki siihen. Se voi olla yksi asia tai kolme eri asiaa.
2. Tunnistan sen, missä olen liittoutunut tämän linnakkeen kanssa ja tunnustan sen
Tunnustan sen, että siitä on tullut Jumalan korvike minulle. Sen sijaan, että luottaisin Jumalaan sillä alueella, luotan omaan suuttumukseeni, pelkooni, vetäytymiseeni, ruokaan, uneen tai hurskauteeni. Sen sijaan, että luottaisin elävään Jumalaan. Se on tehnyt minusta vangin. Toivoin, että se olisi tuonut vapauden - mutta huomaan olevani valheiden vankilassa ja on vaikea päästää siitä eroon.
Pysähdytään tässä kohtaa ja rukoillaan. Me pyydämme Jumalalta anteeksi.
Isä, olen todella pahoillani, kun minä olisin voinut juosta Sinun luoksesi, koska Sinä olet aina ollut turvallinen paikka. Sinä olet ihana piilopaikka, sinä olet ihana linna ja sinä olet minun puolustajani. Sinä olet minun auttajani, ja silti minä olen juossut usein ihan muihin asioihin. Olen juossut pelkoon, vihaan, ruokaan, juomaan, himoon, uskontoon, täydellisyyden tavoitteluun tai työhön. Halusin, että ihmiset arvostavat minua, kun teen kovasti töitä. Tai kun olin uskonnollinen. Olen pahoillani siitä. Anteeksi. Herra Jeesus, anna veresi puhdistaa minut. Ja kun veresi puhdistaa minut, antaisitko myös veresi antaa minulle voiman, niin että voin kehittää uusia malleja, ja löytää uusia ajattelutapoja?
3. Sanoudumme irti niistä valheista, joita olemme kuulleet
Mieti nyt joitain niitä valheita, joita olet kuullut saatanan suusta. "Sinusta ei ole mihinkään. Et ikinä saa voittoa siinä asiassa. Ihmisetkin näkevät, että olet vähän kummallinen. Olet tulossa hulluksi. Jumala tykkää ihmisistä, mutta sinä et ole kovin kummoinen, olet liian tavallinen. Et ole kaunis, olet tyhmä, olet keskinkertainen. Ei sinusta ole siihen! Miksi edes yrittäisit, ei sinulla koskaan tule olemaan toivoa. Sinä et mene naimisiin, sinulla ei ole tulevaisuutta!"
Mutta nyt me haluamme tunnistaa nämä valheiksi, jotka tulevat valehtelijalta, valheiden isältä, ne eivät ole totta ja me sanoudumme irti niistä Jeesuksen nimessä. Minä teen sen nyt joidenkin näiden valheiden kohdalla, ja kun minä teen sen täällä, jos ne ovat valheita, joihin sinä olet erityisesti uskonut, sanoudu sinäkin irti niistä ja sano, että olen uskonut valheen, mutta en usko enää. Jeesuksen nimessä. Me sanoudumme irti vihollisesta ja kaikista hänen teoistaan ja hänen teistään. Minä sanoudun irti hänen valheistaan; erityisesti niistä, jotka ovat pitäneet minua vankinaan. Se valhe, joka sanoi, että voin tehdä syntiä, ja selvitä siitä. Se valhe, joka sanoi, ettei se loukkaa ketään muuta. Se valhe, joka sanoi, etten ikinä saa voittoa tästä.
Sanoudun irti siitä Jeesuksen nimessä ja kieltäydyn uskomasta siihen. Laitan päälleni totuuden vyön, niin että voin olla tietoinen niistä valheista ja vastustaa niitä Jeesuksen nimessä.
4. Annamme anteeksi toisille ihmisille
Kun meihin sattuu tällaisen valheen takia, jonka me olemme hyväksyneet, niin me olemme niin valmiita puolustamaan itseämme, että on tosi helppoa silloin loukkaantua ja suuttua ihmisille.
En edes tajunnut, että minä olin joillekin vihainen kolmekymmentä vuotta. Kuvittelin, että olin antanut anteeksi tälle pastorille. Tämä haavoitti minua sellaisena aikana, jolloin olin hyvin epävarma itsestäni. Olin Minnesotassa Luterilaisessa pappisseminaarissa. Tiesin, että olin erilainen kuin toiset opiskelijat. Olin intohimoinen Jumalan suhteen ja minä halusin, että toisetkin olisivat. Yritin lähestyä ihmisiä. Olimme yksissä juhlissa ja siellä oli sellainen nuori pastori, joka oli tosi cool tyyppi. Kaikki nämä opiskelijat ihailivat häntä.
Minä tulin tervehtimään häntä. Ja hän sanoi, että "hei kyllähän minä sut tunnen, sinä olet se kaveri, joka on tosi hyvä koripallon pelaaja ja vähän outo." Jos minulla olisi ollut hyvä itsetunto, olisin voinut hymyillä ja sanoa, että sinä et tiedäkään, kuinka outo olen. Olisin voinut kääntää sen koko jutun ympäri. Mutta koska minulla oli vähän sellainen tunne, että olen vähän outo. Siinä miekan pistossa oli pikkaisen totuutta mukana, niin minä oikein kuolin sisälläni. Enkä edes tajunnut kun muutama vuosi sitten, etten ollut koskaan antanut anteeksi hänelle.
Otetaan pieni hetki nyt, että sinä voit muistaa niin, että se myrkky saa tulla sinusta ulos. Jos muistat ihmisiä, jotka ovat sanoneet jotakin tai joiden olisi pitänyt sanoa jotakin, mutta eivät sanoneet. Tai tekivät jotain, tai eivät tehneet, vaikka olisi pitänyt. Hetken päästä voimme valita antaa heille anteeksi. Totuuden Henki, näytä minulle, mitä minun pitää antaa anteeksi.
Minä alan nyt rukoilla. Kun minä rukoilen, sinä voit vain sanoa niiden ihmisten nimet, joille sinä haluat antaa anteeksi. Ei sinun tarvitse huutaa sitä, mutta sano niin kovaa, että itse sen kuulet. Ja kun minä alan rukoilla, niin sinä voit alkaa sanoa nimiä: se ottaa sen myrkyn, joka on sinun sydämessäsi ja antaa sen valua pois. Kun me rukoilemme vapautusta, niin ei ole mitään jalansijaa saatanalla. Kun me käsittelemme sen moskan mitä sielussamme on, niin silloin rottienkin täytyy lähteä. Kun minä alan rukoilla, sanokaa vain niiden ihmisten nimiä, joille te haluatte antaa anteeksi. Minä haluan täältä lavalta myös kuulla nimiä. Jeesuksen nimessä.
Kiitos Jeesus siitä, että sinun veresi puhdistaa. Me haluamme, että sinun veresi puhdistaa myös muita. Ja sen takia me annamme anteeksi näille ihmisille. (Sanokaa heidän nimensä, avatkaa suunne, sanokaa niiden ihmisten nimet. Nyt ei ole aikaa olla passiivinen tai hiljaa. Olkaa rohkeita ja sanokaa ne nimet, sanokaa että minä annan sinulle anteeksi.) Jeesus, anna nyt sen myrkyn valua meistä ulos. Paranna meidät syvällä sydämessämme. Me päästämme irti siitä katkeruudesta, me päästämme irti siitä anteeksiantamattomuudesta. Me annamme sen vihan ja suuttumuksen valua pois päältämme ja sisältämme. Annamme sydämestämme anteeksi näille ihmisille. Se sama veri, joka pesee meidät puhtaaksi. Uskomme, että se voi myös heidät puhdistaa.
5. Puhu totuutta
Me vahvistamme nyt totuuden, kun totuus meidät vapauttaa, niin me puhumme niitä asioita, joiden uskomme olevan totta.
Jeesus, minä uskon, että Sinä olet totuus ja sinun totuutesi vapauttaa minut. Kiitos, että Sinä annat minulle toivon, kiitos että kun Sinä puhdistat minut, niin Sinä annat minulle voiman. Kiitos, että voin olla erilainen sen takia mitä Sinä teet. Kiitos, että olen yhtä puhdas kuin Jeesus, kun Sinun veresi pesee minut puhtaaksi. Kiitos, että olen voittaja ja enemmän kuin voittaja. Pelko on menettänyt otteensa, ja viha on menettänyt otteensa, ja huolehtiminen menettää otteensa elämästäni ja himo menettää otteensa elämästäni. Koska pidän kiinni Jeesuksesta, joka pelastaa ja vapauttaa minut. Minä kieltäydyn uskomasta niihin valheisiin, jotka ovat pitäneet minua vankilassa. Minä sidon sydämeni totuuteen, joka sanoo: "Sinä vapautat minut" ja minä kävelen siihen vapauteen. Minä kävelen ulos masennuksesta ja ulos epätoivosta toivoon ja uuteen vapauteen. Totuuden Henki, muistuta minua, pitämään kiinni totuudesta eikä uskomaan enää valheisiin.
6. Vapautusrukous
Sitten minä nimeän joitakin asioita, joista Herra vapauttaa teidät, rukoilemme kaikki yhdessä. Jos me uskomme, että täällä on joitakin henkivaltoja, joista Herra haluaa vapauttaa ihmiset, niin me nimeämme ne.
Jeesuksen vahvassa nimessä. Siinä nimessä, joka saa demonit vapisemaan, siinä nimessä, joka on kaikkien muiden nimien yläpuolella, siinä nimessä, jossa kaikki kerran polvistuvat, taivaassa ja maan päällä ja maan alla. Siinä nimessä, jonka Jumala korkealle korotti, Jeesuksen nimessä. Joka ristiinnaulittiin meidän puolestamme, joka vuodatti verensä, ei ainoastaan antaakseen meille anteeksi, vaan vapauttaakseen meidät synnin vallasta ja voimasta, siinä nimessä me rukoilemme, Jeesuksen nimessä.
Me murramme synnin ja saatanan voiman, Jeesuksen nimessä. Me murramme himon vallan. Pyhä Henki on Henki niin kuin hengitys ja tuuli on myös sama sana hepreassa ja kreikassa. Joskus on hyvä hengittää ulos ja vapauttaa. Sinä teet yhteistyötä silloin Hengen kanssa. Tai ehkä sinun täytyy tehdä vielä enemmän.
Jeesuksen nimessä, me murramme masennuksen voiman, me murramme masennuksen otteen Jeesuksen nimessä, masennus lähde Jeesuksen nimessä! Nosta pilvi pois heidän elämästänsä, nosta painostus, vapauta heidät, anna heille toivo, vapauta heidät uuteen toivoon. Loistakoon valo heidän sieluunsa. Minä murran vihollisen voiman. Ja me teemme sen Jeesuksen nimessä, koska Jeesus on meidän parantajamme ja hän antaa meille iloöljyä masennuksen ja epätoivon tilalle. Herra Jeesus, Sinä teet sen, lähetä Henkesi, tuomaan parantuminen meidän sydämiimme. Raamatussa sanotaan, että Sinä parannat särkyneet sydämet ja Sinä sidot haavat. Sinä sidot haavat Herra, sido ne, paranna murtuneet sydämet!
Me murramme hylkäämisen vallan Jeesuksen nimessä, me murramme sen vallan Jeesuksen nimessä! Hylkäämisen täytyy irrottaa otteensa, sinua ei ole hylätty. Jeesus hylättiin, niin että sinä saat olla Hänen ystävänsä ja Hän ottaa sinut syliinsä ja Hän ottaa sinut perheeseensä. Sinä et ole se, joka hylättiin - Jeesus hylättiin ja Hän puhuu vapautta sinun elämääsi.
Jeesuksen nimessä, me murramme pelon voiman sinun elämässäsi, pelon otteen sinun elämässäsi, Jeesuksen nimessä. Sinun ei tarvitse olla pelon hallitsema, pelko pois! Jumala ei ole antanut meille pelon henkeä. Me sanomme ei pelolle, Jeesuksen nimessä!
Me murramme vetäytymisen ja itsesäälin vallan Jeesuksen nimessä, ei enää, ulos Jeesuksen nimessä.
Joillekin teille tämä on sellainen prosessi, te saatte mennä eteenpäin tässä, mutta monille se alkaa sellaisena tapahtumana. Yhtäkkiä oletkin uudessa paikassa, on uusi vapaus ja se antaa sinulle toivon, niin että sinulla on voimaa, sinä voit voittaa ne valheet!
Minä murran epätoivon vallan, niin että sinä saat elää toivossa. Herra Jeesus, anna heidän mennä nukkumaan toivon kanssa. Me nostetaan se painostus pois ihmisten hartioilta, anna Herra heille toivo. Me murramme sen masennuksen hengen Suomen yltä. Jeesuksen nimessä me taistelemme sitä vastaan! Tuo ilo Herra, tuo ilon henki kansallesi. Tuo ilo seurakuntaan Suomessa!
7. Olet sitä, mitä Jeesus sanoo sinun olevan
Sinä et ole, mitä sinä kuvittelet olevasi, vaan sinä olet sitä, mitä Jeesus sanoo sinun olevan. Sinä olet puhdas, hänen verensä on puhdistanut sinut. Ei sinun tarvitse mennä sinne enää. Sinä voit nostaa jalkasi sieltä mudasta. Nosta se jalka pois sieltä mudasta! Lähde siitä paikasta! Olet vapaa Jeesuksessa. Ei sinua se himo hallitse, minä murran sen vallan sinun elämässäsi, Jeesuksen nimessä. Niin, että saat uuden vapauden. Sinä olet vanhurskas Jeesuksessa, se on totta, se on totuus! Jeesuksen veren tähden olet vanhurskas Hänessä. Ei sinun tarvitse mennä takaisin Egyptiin, ei sinun tarvitse saada iloasi niistä asioista.
Minä haluan, että te ylistätte minun kanssani Herraa. Me jatketaan rukousta kuitenkin, on ehkä joitakin asioita vielä, joista Herra haluaa vapauttaa. Sinä olet vapaa, sinä voit rukoilla myös ja nimetä niitä asioita. Jos on jotakin, mitä sinä tiedät olevan sisälläsi. Jos tunnet, että on jotakin, minkä tarvitsee tulla ulos - niin sano. Me alamme laulaa hengessä ja palvoa Häntä.
Paul Anderson, Helsingin Kulttuuritalo 31.3.2007
Rukous:
Pyhä Henki, menisitkö Sinä syvälle, menisitkö ohi meidän vastustuksemme, ohi meidän apatiamme? Mene meidän sydämeemme asti! Mene täällä olevien miesten sydämeen sisälle, jotka eivät ole tottuneet siihen, että he tuntevat sydämellään. Mene niiden ihmisten sydämeen sisälle, jotka epäilevät sitä, oletko Sinä todellinen. Tule Pyhä Henki, puhalla tämän paikan läpi. Ja kun Sinä tulet, niin siellä syntyy elämää. Toimi voimallisesti, tuo toivoa ja parantumista! Paranna! Paranna ihmisten henkiä, murtuneita sydämiä ja ruumiita. Ole hyvä ja tee se! Tee se Herra! Amen.
Heikossa tilassamme joskus uskomme paholaisen valheita
Minä vihaan paholaista, enkä ollenkaan tykkää siitä, mitä hän tekee ihmisille. Tulee sellainen olo, että haluaisin toivottaa hänet helvettiin, koska sinne hän on menossa. Kun hän muistuttaa minua menneisyydestäni, niin mielellään muistutan häntä hänen tulevaisuudestaan.
Mutta kunnes se tapahtuu, niin hän on vielä täällä ympärillä. Häntä kutsutaan ilmavallan hallitsijaksi. Ja hän vain on sitä ja kertoo valheita ihmisille ja heikossa tilassamme me joskus uskomme niitä valheita. Niin kuin se valhe, "ettei sinusta kuule ole siihen!" Onko kukaan kuullut sen valheen viime aikoina?
Millaisia mielen linnakkeita olemme omaksuneet?
Eräs pastoriystäväni uskoo sen, ja hän ajattelee, että hän lopettaa koko pastorina olemisen. Hän vähän pelkää ihmisiä ja sunnuntaikokouksen jälkeen hän haluaa lähteä nopeasti kotiin. Hänen vaimonsa tekee samoin, koska hänkään ei halua jäädä sinne juttelemaan ihmisten kanssa. Ja on aika mielenkiintoista, että heidän lapsensakin toimivat samalla tavalla. Olimme lounaalla heidän kanssaan. He eivät halunneet puhua meille. Kysyin ystäväni pojalta, mitä hän haluaisi tehdä ja poika sanoi, että haluan istua tietokoneella. Ehkä siksi, ettei se tietokone puhu takaisin. Kun kerroin isälle, että hän voisi motivoitua itse parantumaan niin, että lapsetkin saavat sen kokea. Hän sanoi, että "vähän aikaa sitten oli sellainen nuorten viikonloppu ja näin siellä oman poikani seisomassa nurkassa pois toisten nuorten joukosta. Se teki minut hyvin surulliseksi".
Jotkut teistä olette oppineet tämän saman tavan, vai mitä? Onko täällä ketään sellaisia?
Ja sitten on eräs toinen ihminen. Tämä on mies, joka on oikeastaan hengellinen. Ainakin silloin, kun hän tuntee olevansa paineen alla tai jotenkin uhattu. Hänen puolustusmekanisminsa on se, että hän sanoo jotakin uskonnollista ja sellainen uskonnollinen sumu leviää ilmapiiriin, kun hän puhuu. Hän varmaankin oppi sen monta vuotta sitten. Ja se on tullut hänen puolustuksekseen. Ja hän toivoo, että sinä ajattelet, että hän on oikea pyhimys - tai ainakin, että hän on arvokas mies. Ja jos puhut hänen kanssaan, hän saattaa sanoa sinulle jotain sellaista että: "minä vain haluan palvella Herraa koko sydämestäni." Ja hän toivoo, että sinä uskot häneen.
Ja vielä yksi. Tällä ihmisellä on johtajuuslahjoja, hän pitää siitä, mitä hän tekee. Mutta joskus hän on joutunut ihan pelon halvaannuttamaksi. Ja hän voi käyttää pelkoa tekosyynä siihen, ettei mene mukaan taisteluun. Hän vain juoksee. Minä tunnen sen kolmannen ihmisen oikein hyvin: se olen minä.
Voi olla vaikea murtaa sellainen mielessä oleva linnake, koska joskus me opimme ne hyvin varhain elämässämme ja niistä tulee keinoja, jolla puolustamme itseämme.
Juokset linnakkeeseen hätätilassa
Raamattu puhuu linnakkeista kahdessa eri merkityksessä: sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Paavali puhuu siitä, että me hajotamme maahan linnoituksia. Ja me haluamme tehdä sitä tänä iltana.
Mutta kun Daavid oli Saulin uhkaama, hän sanoi, että hädässäni minä huusin Herraa! Ja sitten hän ylisti Herraa, koska Herra oli hänen vapauttajansa, hänen kallionsa, hänen linnansa.
Mikä on tällainen linnake? Linnake on sellainen paikka, johon sinä juokset sen sijaan, että juoksisit Jumalan luo. Ensin se näyttää turvalliselta paikalta, mutta lopulta siitä tulee vankila.
Lapseni pelkäsi isoja koiria. Muistan kerran, kun tyttäreni Erika oli kauhuissaan, kun vastaan tuli iso, haukkuva koira. Hän juoksi luokseni ja nostin hänet hartioilleni istumaan. Hän katsoi koiraa ja sanoi: "Hei koira!" Hän oli löytänyt turvapaikan.
Mikä on sinun linnakkeesi?
Kun meihin kohdistuu paine, kun meille tulee paniikki, haluamme löytää turvallisen paikan. Se voi olla uskonto, ruoka, juoma, pelko, vetäytyminen. "Kyllä minä selviän kun vain pääsen tästä, jos kukaan ei näe minua." Mikä on sinun linnakkeesi?
Saisimmeko vähän tutkia niitä linnakkeita tänä iltana? Haluaisitko vähän hajottaa linnakkeita tänä iltana? Sinun todellinen vapautesi löytyy siitä, kun ne linnakkeet tuhotaan. Ne, jotka nousevat sinun mielessäsi Jumalan tuntemista vastaan.
Miten linnakkeet syntyvät elämäämme?
Minulla on kuusi lasta. Nuorin on Karis. Me kävimme yhdessä ostoksilla, ja minusta on todella kiva mennä ostoksille hänen kanssaan. Toiset lapset aina lähtivät, katosivat jonnekin ja minä sanoin, että tavataan tässä puoli kahdelta. Mutta Karis ei lähtenyt minnekään, koska ei hän tiennyt minne mennä. Häntä pelotti eksyä jonnekin isoon paikkaan. En minä häntä käskenyt tekemään näin, mutta hän piti minua kädestä kiinni ja me menimme yhdessä. Minusta se oli ihanaa ja uskon, että hänkin tykkäsi siitä. Mutta kerran hän eksyi. En tiedä, miten me jouduimme eroon toisistamme. Kenen vastuulla se sitten on, jos joudumme eroon näin? Onko se hänen vai minun vastuullani? Minun vastuullani on oikea vastaus.
Jos minä olisin kuullut hänen itkevän, en olisi sanonut: "Odota vähän aikaa, nostan ensin sukat ja tulen sitten hakemaan sinua." Kun hän on hädissään, minä menen heti häntä auttamaan. Jos sinä tulet minun tielleni, niin minä lyön sinut syrjään! Minä teen mitä tahansa tarvitaan! Koska minä rakastan Karista, olen hulluna häneen. Ja kun hän eksyy, minä menen etsimään hänet. Kun minä lopulta löysin hänet, hän itki. Mitä minä tein? Otin syliin ja lohdutin.
Tiedättekö mitä joskus tapahtuu, kun lapset eksyvät? Vanhemmat voivat sanoa: "Mikä sinua vaivaa, miksi sinä lähdit? Älä ikinä tee enää niin. Olipa tyhmä asia, sinusta ei ikinä tule mitään!" Näissä tilanteissa jotakin menee lapsen sydämeen: sinä olet tyhmä, sinä olet tuhma tai sinusta ei ikinä tule mitään. Nosta kätesi, jos sinä kuulit sellaisia sanoja, ja vielä tänäkin päivänä kamppailet niiden kanssa. Paljon ihmisiä. Ei me olla täällä nyt vanhempia potkimassa. Mutta sanon vaan, että me opimme jo varhain elämässämme näitä linnakkeita, jotka voivat sitten sitoa meitä ja estää meitä tulemasta vapaiksi.
Totuus vapauttaa meidät, valheet sitovat
Ystäväni Steve on pappisseminaarimme opiskelijajärjestön johtaja, ja hän sanoi minulle kaksi päivää sitten: "Olen todella kamppaillut sen kanssa, että olenko minä tyhmä, kun minulle sanottiin että olen tyhmä. Ja se asia tulee mieleen. Ja kun tulee paineita, ja saatana kuiskaa: ’Muista, että sinä olet vähän tyhmä, sinusta ei koskaan tule mitään.’” Ja koska sinä olet näissä hetkissä heikko, niin hyväksyt sen. Toiset ihmisetkin tuntuvat uskovan asian: kai minun on sitten hyväksyttävä se, että minä olen tyhmä.
Jos totuus vapauttaa meidät, niin mitä valheet sitten tekevät? Ne sitovat meidät. Me huomaamme uskovamme valheen. Ja kun olemme uskoneet yhden valheen, niin saatana voi jatkaa vain laukomistaan, ja pian uskomme viisi tai kuusi valhetta. Surullinen asia siinä on se, että tällaisiin linnakkeisiin saattaa joskus liittyä tällaisia demonisia hyökkäyksiä meitä vastaan. Ja nyt sanon ehkä jotain, mitä et ole kuullut koskaan pastorin sanovan: älä turhaan rukoile tätä asiaa, sillä ei siinä rukoilu auta. Koska silloin, kun alat rukoilla tätä asiaa, sinä vain valitat sitä asiaa - koska uskot, ettei asia voi koskaan muuttua. Vai mitä?
Kun joku sanoo sinulle, että luota vaan Jumalaan, sinä voit luottaa Jumalaan monilla alueilla ja monissa asioissa, mutta juuri sillä alueella tai niissä asioissa, on sama kuin joku löisi lekalla päähän. Koska totta kai sinä luottaisit, jos voisit, mutta et voi ja niin sinä et luota. Ja sinä haluat sanoa, että ole hiljaa siinä! Koska et ymmärrä ja ajattelet: en pääse ikinä tästä - ja saatana sanoo: tietenkään et pääse. Ja sitten sinä vaan jäät siihen. Ja joskus sinä kuulet saarnan, jossa käsitellään juuri sitä sinun linnakettasi, ja se vaan hakkaa sinua vielä syvemmälle siihen. Mainitaan muutama linnake, niitä on monenlaisia.
Vihan ja suuttumisen linnake
Joidenkin teistä linnake on viha, vihastuminen, sellainen suuttuminen. Psalmissa 18 Daavid sanoi: "Hädässäni minä huusin Herraa." Siinä olisi voinut lukea, että hädässäni minä jouduin paniikkiin tai hädässäni vetäisin miekan tupesta. Sillä israelilaiset heidän hädässään halusivat Egyptiin, kun he halusivat suojaa assyrialaisilta. Useinkaan he eivät katsoneet Jumalaan, vaan he katsoivat siihen mikä oli tuttua. Ja kun se kerran toimi, niin yritetään uudestaan, ja näin linnakkeesta tulee turvallisen oloinen paikka. Mutta jonkin ajan kuluttua se onkin vankila ja siitä tulee minun identiteettini. Ja linnake on se, kuka minä olen. "Minä olen se eronnut ihminen, jotka kaksi eri miestä hylkäsivät. Minä olen se tyhmä ihminen, eikä minusta ikinä tule mitään. Minä selviydyn, jos minä saan vain vetäytyä, jos sinä et näe minua, niin kyllä minä selviän. Hädässäni minä suutun - ei se ole minun vikani - sinähän teit minut vihaiseksi!" Sinä vaan räjähdät - ja sitten ikään kuin pöytä puhdistuu. Sinä ehkä opit sen tavan isältäsi, se toimi hänen kohdallaan. Ja nyt se toimii sinun elämässä. Onko teistä kellään tällainen suuttumisen linnake? Aika monilla.
Minä rukoilin eräänä päivänä alttarin edessä. Eräs pastorin vaimo tuli eteen. Minä tunsin hänet hyvin. Hän sanoi, että haluan rukoilla meidän kodissa olevan suuttumuksen takia. En tiedä miksi, mutta tulen niin vihaiseksi lapsilleni. Kysyin häneltä, missä sinä opit sen? Tunsin hänen vanhempansa, jotka olivat upeita lähetystyöntekijöitä. Opitko sinä sen äidiltäsi? Ei, vaan isältäni. Tunsin hänet hyvin ja olin järkyttynyt. Hän oli poiminut sen tavan isältään.
Itsesäälin linnake
Ehkä jonkun linnake on itsesääli. "Kukaan ei ymmärrä minua." Sinä vetäydyt, olet uhri. Ja sinä haavoitut lisää ja lisää, koska ihmiset eivät ymmärrä sitä, miten pahasti sinun asiasi ovat ja kuinka sinuun sattuu. Onko kenelläkään täällä itsesäälin kanssa ongelmaa? Ok, mehän edetään hyvin tässä.
Himon linnake
Ja tässä on miesten keskuudessa yleinen: himon linnake. "Minä selviän kyllä, jos saan vain hetken mielihyvää, en tarvitse pitkää aikaa, en minä ole paha mies tai saastainen. Olen aika hyvin elänyt, mutta minä ansaitsen vähän helpotusta tai rentoutumista." Ja jonkun ajan kuluttua en enää pysty edes päättämään sitä, että olisin tekemättä tai menemättä sinne. Mikä alkoi pienestä mielihyvän hetkestä, siitä tulikin vankila. "Enkä minä pääsisi sieltä ulos vaikka haluaisinkin." Jos pyytäisin nyt nostamaan käsiä, jos olisit rehellinen, varmaan ainakin 40 % nostaisi kätensä.
Kun rukoilimme Suomen puolesta, vaimoni sai kuvan miehestä, jonka jalka oli juuttunut mutaan. Ja hän sanoi, että varoita heitä, että se vaan pahenee, jos jalkaa ei saa vedettyä sieltä pois. Ja lähde siitä kamalasta paikasta! Joillakin teistä täällä tänä iltana on menossa sellainen luvaton suhde, ja sinä löydät sille tekosyitä - koska kotona ei mene oikein hyvin. Ja jotkut teistä miettivät sellaista suhdetta, koska sinä menit väärän naisen tai miehen kanssa naimisiin. Jos minun vaimoni olisi täällä, niin hän varoittaisi sinua: "Vedä jalkasi sieltä mudasta!" Ei se ole se, kuka sinä olet. Jos sinä olet vakavissasi tänä iltana, kuuntele minua: Jumala voi vapauttaa sinut ja sinä voit jättää sen taakse ja sinä voit tietää olevasi puhdas.
Miten päästä vapaaksi?
Kuinka me sitten yritämme päästä vapaaksi? Jotkut yrittävät tehdä sitä päättämällä ja lupaamalla. Niin kuin alkoholisti, joka sanoo, etten ikinä enää juo. Kaveri sanoo, voin kyllä lopettaa, olen lopettanut 200 kertaa. Tai toiset yrittävät rukousta - ja rukouskaan ei toimi. Jotkut saavat lohdutusta siitä, että löytävät toisia, joilla menee vielä huonommin. Siitä tulee jonkunlainen mielihyvän tunne. Minä kirjoitin tästä kirjan: jos haluatte lukea tästä asiasta vielä, niin voitte ostaa muutamalla eurolla kirjasen.
Anna ihmisille, joilla ei ole ollut toivoa, toivo ja ymmärrys siitä, että tämä voi olla uusi ilta. He voivat lähteä täältä vapaina niistä linnakkeista, jotka ovat ryöstäneet heiltä ilon, koska sinä, Jeesus, voit toimia ja parantaa voimallisella tavalla. Oletteko yhtä mieltä, suostutteko tähän?
Seitsemän askelta vapauteen
Annan teille seitsemän askelta, jotka teemme yhdessä.
1. Tunnistan oman linnakkeeni
Käytä hetki siihen. Se voi olla yksi asia tai kolme eri asiaa.
2. Tunnistan sen, missä olen liittoutunut tämän linnakkeen kanssa ja tunnustan sen
Tunnustan sen, että siitä on tullut Jumalan korvike minulle. Sen sijaan, että luottaisin Jumalaan sillä alueella, luotan omaan suuttumukseeni, pelkooni, vetäytymiseeni, ruokaan, uneen tai hurskauteeni. Sen sijaan, että luottaisin elävään Jumalaan. Se on tehnyt minusta vangin. Toivoin, että se olisi tuonut vapauden - mutta huomaan olevani valheiden vankilassa ja on vaikea päästää siitä eroon.
Pysähdytään tässä kohtaa ja rukoillaan. Me pyydämme Jumalalta anteeksi.
Isä, olen todella pahoillani, kun minä olisin voinut juosta Sinun luoksesi, koska Sinä olet aina ollut turvallinen paikka. Sinä olet ihana piilopaikka, sinä olet ihana linna ja sinä olet minun puolustajani. Sinä olet minun auttajani, ja silti minä olen juossut usein ihan muihin asioihin. Olen juossut pelkoon, vihaan, ruokaan, juomaan, himoon, uskontoon, täydellisyyden tavoitteluun tai työhön. Halusin, että ihmiset arvostavat minua, kun teen kovasti töitä. Tai kun olin uskonnollinen. Olen pahoillani siitä. Anteeksi. Herra Jeesus, anna veresi puhdistaa minut. Ja kun veresi puhdistaa minut, antaisitko myös veresi antaa minulle voiman, niin että voin kehittää uusia malleja, ja löytää uusia ajattelutapoja?
3. Sanoudumme irti niistä valheista, joita olemme kuulleet
Mieti nyt joitain niitä valheita, joita olet kuullut saatanan suusta. "Sinusta ei ole mihinkään. Et ikinä saa voittoa siinä asiassa. Ihmisetkin näkevät, että olet vähän kummallinen. Olet tulossa hulluksi. Jumala tykkää ihmisistä, mutta sinä et ole kovin kummoinen, olet liian tavallinen. Et ole kaunis, olet tyhmä, olet keskinkertainen. Ei sinusta ole siihen! Miksi edes yrittäisit, ei sinulla koskaan tule olemaan toivoa. Sinä et mene naimisiin, sinulla ei ole tulevaisuutta!"
Mutta nyt me haluamme tunnistaa nämä valheiksi, jotka tulevat valehtelijalta, valheiden isältä, ne eivät ole totta ja me sanoudumme irti niistä Jeesuksen nimessä. Minä teen sen nyt joidenkin näiden valheiden kohdalla, ja kun minä teen sen täällä, jos ne ovat valheita, joihin sinä olet erityisesti uskonut, sanoudu sinäkin irti niistä ja sano, että olen uskonut valheen, mutta en usko enää. Jeesuksen nimessä. Me sanoudumme irti vihollisesta ja kaikista hänen teoistaan ja hänen teistään. Minä sanoudun irti hänen valheistaan; erityisesti niistä, jotka ovat pitäneet minua vankinaan. Se valhe, joka sanoi, että voin tehdä syntiä, ja selvitä siitä. Se valhe, joka sanoi, ettei se loukkaa ketään muuta. Se valhe, joka sanoi, etten ikinä saa voittoa tästä.
Sanoudun irti siitä Jeesuksen nimessä ja kieltäydyn uskomasta siihen. Laitan päälleni totuuden vyön, niin että voin olla tietoinen niistä valheista ja vastustaa niitä Jeesuksen nimessä.
4. Annamme anteeksi toisille ihmisille
Kun meihin sattuu tällaisen valheen takia, jonka me olemme hyväksyneet, niin me olemme niin valmiita puolustamaan itseämme, että on tosi helppoa silloin loukkaantua ja suuttua ihmisille.
En edes tajunnut, että minä olin joillekin vihainen kolmekymmentä vuotta. Kuvittelin, että olin antanut anteeksi tälle pastorille. Tämä haavoitti minua sellaisena aikana, jolloin olin hyvin epävarma itsestäni. Olin Minnesotassa Luterilaisessa pappisseminaarissa. Tiesin, että olin erilainen kuin toiset opiskelijat. Olin intohimoinen Jumalan suhteen ja minä halusin, että toisetkin olisivat. Yritin lähestyä ihmisiä. Olimme yksissä juhlissa ja siellä oli sellainen nuori pastori, joka oli tosi cool tyyppi. Kaikki nämä opiskelijat ihailivat häntä.
Minä tulin tervehtimään häntä. Ja hän sanoi, että "hei kyllähän minä sut tunnen, sinä olet se kaveri, joka on tosi hyvä koripallon pelaaja ja vähän outo." Jos minulla olisi ollut hyvä itsetunto, olisin voinut hymyillä ja sanoa, että sinä et tiedäkään, kuinka outo olen. Olisin voinut kääntää sen koko jutun ympäri. Mutta koska minulla oli vähän sellainen tunne, että olen vähän outo. Siinä miekan pistossa oli pikkaisen totuutta mukana, niin minä oikein kuolin sisälläni. Enkä edes tajunnut kun muutama vuosi sitten, etten ollut koskaan antanut anteeksi hänelle.
Otetaan pieni hetki nyt, että sinä voit muistaa niin, että se myrkky saa tulla sinusta ulos. Jos muistat ihmisiä, jotka ovat sanoneet jotakin tai joiden olisi pitänyt sanoa jotakin, mutta eivät sanoneet. Tai tekivät jotain, tai eivät tehneet, vaikka olisi pitänyt. Hetken päästä voimme valita antaa heille anteeksi. Totuuden Henki, näytä minulle, mitä minun pitää antaa anteeksi.
Minä alan nyt rukoilla. Kun minä rukoilen, sinä voit vain sanoa niiden ihmisten nimet, joille sinä haluat antaa anteeksi. Ei sinun tarvitse huutaa sitä, mutta sano niin kovaa, että itse sen kuulet. Ja kun minä alan rukoilla, niin sinä voit alkaa sanoa nimiä: se ottaa sen myrkyn, joka on sinun sydämessäsi ja antaa sen valua pois. Kun me rukoilemme vapautusta, niin ei ole mitään jalansijaa saatanalla. Kun me käsittelemme sen moskan mitä sielussamme on, niin silloin rottienkin täytyy lähteä. Kun minä alan rukoilla, sanokaa vain niiden ihmisten nimiä, joille te haluatte antaa anteeksi. Minä haluan täältä lavalta myös kuulla nimiä. Jeesuksen nimessä.
Kiitos Jeesus siitä, että sinun veresi puhdistaa. Me haluamme, että sinun veresi puhdistaa myös muita. Ja sen takia me annamme anteeksi näille ihmisille. (Sanokaa heidän nimensä, avatkaa suunne, sanokaa niiden ihmisten nimet. Nyt ei ole aikaa olla passiivinen tai hiljaa. Olkaa rohkeita ja sanokaa ne nimet, sanokaa että minä annan sinulle anteeksi.) Jeesus, anna nyt sen myrkyn valua meistä ulos. Paranna meidät syvällä sydämessämme. Me päästämme irti siitä katkeruudesta, me päästämme irti siitä anteeksiantamattomuudesta. Me annamme sen vihan ja suuttumuksen valua pois päältämme ja sisältämme. Annamme sydämestämme anteeksi näille ihmisille. Se sama veri, joka pesee meidät puhtaaksi. Uskomme, että se voi myös heidät puhdistaa.
5. Puhu totuutta
Me vahvistamme nyt totuuden, kun totuus meidät vapauttaa, niin me puhumme niitä asioita, joiden uskomme olevan totta.
Jeesus, minä uskon, että Sinä olet totuus ja sinun totuutesi vapauttaa minut. Kiitos, että Sinä annat minulle toivon, kiitos että kun Sinä puhdistat minut, niin Sinä annat minulle voiman. Kiitos, että voin olla erilainen sen takia mitä Sinä teet. Kiitos, että olen yhtä puhdas kuin Jeesus, kun Sinun veresi pesee minut puhtaaksi. Kiitos, että olen voittaja ja enemmän kuin voittaja. Pelko on menettänyt otteensa, ja viha on menettänyt otteensa, ja huolehtiminen menettää otteensa elämästäni ja himo menettää otteensa elämästäni. Koska pidän kiinni Jeesuksesta, joka pelastaa ja vapauttaa minut. Minä kieltäydyn uskomasta niihin valheisiin, jotka ovat pitäneet minua vankilassa. Minä sidon sydämeni totuuteen, joka sanoo: "Sinä vapautat minut" ja minä kävelen siihen vapauteen. Minä kävelen ulos masennuksesta ja ulos epätoivosta toivoon ja uuteen vapauteen. Totuuden Henki, muistuta minua, pitämään kiinni totuudesta eikä uskomaan enää valheisiin.
6. Vapautusrukous
Sitten minä nimeän joitakin asioita, joista Herra vapauttaa teidät, rukoilemme kaikki yhdessä. Jos me uskomme, että täällä on joitakin henkivaltoja, joista Herra haluaa vapauttaa ihmiset, niin me nimeämme ne.
Jeesuksen vahvassa nimessä. Siinä nimessä, joka saa demonit vapisemaan, siinä nimessä, joka on kaikkien muiden nimien yläpuolella, siinä nimessä, jossa kaikki kerran polvistuvat, taivaassa ja maan päällä ja maan alla. Siinä nimessä, jonka Jumala korkealle korotti, Jeesuksen nimessä. Joka ristiinnaulittiin meidän puolestamme, joka vuodatti verensä, ei ainoastaan antaakseen meille anteeksi, vaan vapauttaakseen meidät synnin vallasta ja voimasta, siinä nimessä me rukoilemme, Jeesuksen nimessä.
Me murramme synnin ja saatanan voiman, Jeesuksen nimessä. Me murramme himon vallan. Pyhä Henki on Henki niin kuin hengitys ja tuuli on myös sama sana hepreassa ja kreikassa. Joskus on hyvä hengittää ulos ja vapauttaa. Sinä teet yhteistyötä silloin Hengen kanssa. Tai ehkä sinun täytyy tehdä vielä enemmän.
Jeesuksen nimessä, me murramme masennuksen voiman, me murramme masennuksen otteen Jeesuksen nimessä, masennus lähde Jeesuksen nimessä! Nosta pilvi pois heidän elämästänsä, nosta painostus, vapauta heidät, anna heille toivo, vapauta heidät uuteen toivoon. Loistakoon valo heidän sieluunsa. Minä murran vihollisen voiman. Ja me teemme sen Jeesuksen nimessä, koska Jeesus on meidän parantajamme ja hän antaa meille iloöljyä masennuksen ja epätoivon tilalle. Herra Jeesus, Sinä teet sen, lähetä Henkesi, tuomaan parantuminen meidän sydämiimme. Raamatussa sanotaan, että Sinä parannat särkyneet sydämet ja Sinä sidot haavat. Sinä sidot haavat Herra, sido ne, paranna murtuneet sydämet!
Me murramme hylkäämisen vallan Jeesuksen nimessä, me murramme sen vallan Jeesuksen nimessä! Hylkäämisen täytyy irrottaa otteensa, sinua ei ole hylätty. Jeesus hylättiin, niin että sinä saat olla Hänen ystävänsä ja Hän ottaa sinut syliinsä ja Hän ottaa sinut perheeseensä. Sinä et ole se, joka hylättiin - Jeesus hylättiin ja Hän puhuu vapautta sinun elämääsi.
Jeesuksen nimessä, me murramme pelon voiman sinun elämässäsi, pelon otteen sinun elämässäsi, Jeesuksen nimessä. Sinun ei tarvitse olla pelon hallitsema, pelko pois! Jumala ei ole antanut meille pelon henkeä. Me sanomme ei pelolle, Jeesuksen nimessä!
Me murramme vetäytymisen ja itsesäälin vallan Jeesuksen nimessä, ei enää, ulos Jeesuksen nimessä.
Joillekin teille tämä on sellainen prosessi, te saatte mennä eteenpäin tässä, mutta monille se alkaa sellaisena tapahtumana. Yhtäkkiä oletkin uudessa paikassa, on uusi vapaus ja se antaa sinulle toivon, niin että sinulla on voimaa, sinä voit voittaa ne valheet!
Minä murran epätoivon vallan, niin että sinä saat elää toivossa. Herra Jeesus, anna heidän mennä nukkumaan toivon kanssa. Me nostetaan se painostus pois ihmisten hartioilta, anna Herra heille toivo. Me murramme sen masennuksen hengen Suomen yltä. Jeesuksen nimessä me taistelemme sitä vastaan! Tuo ilo Herra, tuo ilon henki kansallesi. Tuo ilo seurakuntaan Suomessa!
7. Olet sitä, mitä Jeesus sanoo sinun olevan
Sinä et ole, mitä sinä kuvittelet olevasi, vaan sinä olet sitä, mitä Jeesus sanoo sinun olevan. Sinä olet puhdas, hänen verensä on puhdistanut sinut. Ei sinun tarvitse mennä sinne enää. Sinä voit nostaa jalkasi sieltä mudasta. Nosta se jalka pois sieltä mudasta! Lähde siitä paikasta! Olet vapaa Jeesuksessa. Ei sinua se himo hallitse, minä murran sen vallan sinun elämässäsi, Jeesuksen nimessä. Niin, että saat uuden vapauden. Sinä olet vanhurskas Jeesuksessa, se on totta, se on totuus! Jeesuksen veren tähden olet vanhurskas Hänessä. Ei sinun tarvitse mennä takaisin Egyptiin, ei sinun tarvitse saada iloasi niistä asioista.
Minä haluan, että te ylistätte minun kanssani Herraa. Me jatketaan rukousta kuitenkin, on ehkä joitakin asioita vielä, joista Herra haluaa vapauttaa. Sinä olet vapaa, sinä voit rukoilla myös ja nimetä niitä asioita. Jos on jotakin, mitä sinä tiedät olevan sisälläsi. Jos tunnet, että on jotakin, minkä tarvitsee tulla ulos - niin sano. Me alamme laulaa hengessä ja palvoa Häntä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://video.google.com/videoplay?docid=-7810993921354002750