Ensiksi pidän tätä nato-keskustelua turhana, natoon liittymisestä kun ei kansanäänestystä järjestetä. Toiseksi suomi kokoajan valmistelee natoon liittymistä, joten keskustelussa pitäisi puhua "entä jos" sijaan "sitten kun".
Huomioni kiinnittyi toiseen seikkaan. Natoa mainostetaan valtavana armeijana ja yhteisönä millä puolustetaan heikkoja. Valitettavasti tämä kuvastaa keskustelijoiden tietämättömyyttä.
NATO on jäsenmaidensa muodostama johtokeskus missä NATO:n jäsenmaiden määrittämät yhteyshenkilöt ja esikuntaupeerit yrittävät tehdä sotilaallista yhteistyötä. NATO:lla ei ole yhtään tankkia, hävittäjää, alusta tai edes divisioonaa vaan kaikki kalusto ja miehet on jokaisen jäsenmaan takana. Tästä pääsemme yhteen epäkohtaan lisää.
5.artikla. Täällä paasataan suu vaahdossa että 5.artikla laittaa kaiken kaluston meidän taaksemme, väärin. NATO:n sopimuksissa 5.artikla velvoittaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta "sopimuksen" mukaan. 4.artikla taas märittää ohjeistuksen sopimuksen teolle. Eli käytännössä toinen jäsenmaa voi kieltäytyä auttamasta hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Esimerkiksi yhdysvallat onkin nyt syyttänyt muutamia jäseniä jättäytymisestä operaatioiden ulkopuolelle. Useat sotilasasiantuntijat ovat esittäneet epäilynsä siitä lähtisikö esimerkiksi saksa baltiaan taistelemaan, ei lähtisi.
Tietysti kritiikki on helppo kumota "kommunisti" ja "putinin kätyri" kommenteilla. Itse olen sotilaalisen liittoutumisen kannalla ja asioista kannattaa ottaa selvää ennen kuin alkaa kirjoittelemaan.
Huomioni kiinnittyi toiseen seikkaan. Natoa mainostetaan valtavana armeijana ja yhteisönä millä puolustetaan heikkoja. Valitettavasti tämä kuvastaa keskustelijoiden tietämättömyyttä.
NATO on jäsenmaidensa muodostama johtokeskus missä NATO:n jäsenmaiden määrittämät yhteyshenkilöt ja esikuntaupeerit yrittävät tehdä sotilaallista yhteistyötä. NATO:lla ei ole yhtään tankkia, hävittäjää, alusta tai edes divisioonaa vaan kaikki kalusto ja miehet on jokaisen jäsenmaan takana. Tästä pääsemme yhteen epäkohtaan lisää.
5.artikla. Täällä paasataan suu vaahdossa että 5.artikla laittaa kaiken kaluston meidän taaksemme, väärin. NATO:n sopimuksissa 5.artikla velvoittaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta "sopimuksen" mukaan. 4.artikla taas märittää ohjeistuksen sopimuksen teolle. Eli käytännössä toinen jäsenmaa voi kieltäytyä auttamasta hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Esimerkiksi yhdysvallat onkin nyt syyttänyt muutamia jäseniä jättäytymisestä operaatioiden ulkopuolelle. Useat sotilasasiantuntijat ovat esittäneet epäilynsä siitä lähtisikö esimerkiksi saksa baltiaan taistelemaan, ei lähtisi.
Tietysti kritiikki on helppo kumota "kommunisti" ja "putinin kätyri" kommenteilla. Itse olen sotilaalisen liittoutumisen kannalla ja asioista kannattaa ottaa selvää ennen kuin alkaa kirjoittelemaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vallitsevan oikeudellisen käsityksen mukaan perheenjäsen saa apua.
NATO:n vertaaminen perheeseen ontuu.
Kaikki perheenjäsenet on lähetetty Irakiin ja Afganistaniin varastamaan. Millainen lie perheen isä?
että kukaan ei halua testata Naton yhtenäisyyttä. Putin, jota monet pitävät rasistina ja äärinationalistisena on kuitenkin pohjimmiltaan reaalipoliitikko niinkuin Venäjällä usein ollaan. Vain Osaman kaltaiset lähtee yrittämään.
Nato antaa siis suojaa ja alentaa sodan kynnystä.
Natoon ja vain Natoon.
Meidän on haettava täysjäsenyys, ettei käy kuin Georgian.
Virolle Venäjä vain rätkytti ja siihen jäi, arvatakaa jos Viro ei olisi kuulutkaan Natoon????
ettei tee mieli hyökätä.
Ulkoministeriö.
Mitä tarkoitetaan Naton turvatakuilla?
Turvatakuiden ydin on siinä, että hyökkäys yhtä liittokunnan jäsentä vastaan katsotaan samalla hyökkäykseksi kaikkia vastaan (Naton peruskirjan 5 artikla). Jäsenmaat antavat sitoumuksen auttaa pulaan joutunutta jäsentä käytettävissään olevin keinoin.
Naton omaa aluetta kohtaan ei nykyisin katsota olevan sellaista merkittävää sotilaallista uhkaa, johon Nato ei ainakaan lähimmän kymmenen vuoden aikana kykenisi vastaamaan. Yhteisen puolustuksen katsotaan luovan turvallisuutta pelkällä olemassa olollaankin. Samalla Nato-maat uudistavat puolustusvoimiaan ja parantavat valmiuksiaan yhteistoimintaan. Käytännön työn painopiste on nyt kriisinhallinnassa, koska sillä suunnalla on paljon tehtäviä.