Haluaisin kysyn teiltä semmoista asiaa, että miten olisi soveliainta "käyttäytyä" kun ystävä mies (ei siis seurustella) itkee, eli siis tarkoitan että onko sopivaa halata, ottaa kädestä, silittää hiuksia...? Vai istua vaan viereen?
Ja nyt ei ole mielessä mitään asiaa jonka vuoksi itkisi vaan ihan yleisesti ottaen. Minulla vain sattuu olemaan eräs mies ystävänä joka on aika ajoin hyvinkin tunteikas ja joskus tulee vähän vaivautunut olo niissä tilanteissa kun en tiedä mitä olisi sopivaa tehdä...
Ja nyt ei ole mielessä mitään asiaa jonka vuoksi itkisi vaan ihan yleisesti ottaen. Minulla vain sattuu olemaan eräs mies ystävänä joka on aika ajoin hyvinkin tunteikas ja joskus tulee vähän vaivautunut olo niissä tilanteissa kun en tiedä mitä olisi sopivaa tehdä...
Vastaukset 11
Vanhimmat
tunteikas on että vollottelee jatkuvasti ohjaa ystäväsi hoitoon. Muuten voit esim sanoa että shit happens, elämä on, aina ei voi onnaa.
Ja vielä että mitä vittua vollaat siinä???
Lopeta toi, ei o kovin miehekästä...
Toimisivatko minun neuvoni? Puistattaa joku piipero joka vuodattelee naisille sydänsurujaan kyynelin. Ilmeisesti erään kuuluisan kampaajan tai laulajan kavereita...
edellistä kommenttia. Noita asennevammaisia riittää, eniten varmaan miehissä.
Mies, joka uskaltaa tuoda tunteensa julki; sekä ilot että surut on rohkea ja itse en näe tossa mitään outoa. Parempi itkeä kunnolla, kuin padota tunteensa kokonaan. Joskus ne kuitenkin purkaantuu tavalla tai toisella ja itse en ainakaan haluaisi olla kylmän, tunteettoman miehen kanssa, vaan tärkeää on, että mies tuntee.
Noissa tilanteissa itse varmaan halaisin. Mun mielestä se ois ihan luonnollinen toimintatapa. Ja halaus auttaa. Tai sitten olisin muuten vaan lähellä ja jollain lailla voisin kosketuksella osoittaa, et koitan lohduttaa.
Olen ihan samaa mieltä. Olen hyvilläni siitä että oma mieheni on tunteellinen ja osaa ne myös näyttää.
Saattaa itkeä elokuvan, kirjan tai minun tosi ärsyttävän käyttäytymisen jälkeen. Se ei ole kuitenkaan tehnyt miehestäni naismaista vaan kunnioitan tätä aitoa tunteenilmaisua. En häpeä vaikka tekisi sen julkisestikin.
Jos mies on "suht tuntematon" ottaisin kädestä kiinni ja silittäisin sitä. Siinäkin on osanottoa kylliksi.
Omaa miestäni halaan ja pussaan, silitän hiuksia ja kysyn mikä oli erityisen surullista.
kenenkään itkua, anikka sitten ison miehen, tai pienenkin. Kyyneleet saavat minutkin itkemään, ja joskus se on noloakin.
Halaisin kai..
saisi itkemään? Lapsien itkua ymmärrän, hieman myös angstaavien teinien sekä naisten. Naiset nyt parkuvat aina, mutta eikai miehillä pitäisi olla sitä "parkumis-hormonia" ?? tai mikä liekään..
Itse en ole itkenyt sitten lapsuuden, kaikkihan nyt lapsena itkevät. Ei sille voi mitään. En itkenyt, kun isäni kuoli, en kun lemmikkini kuoli, en silloinkaan, kun sain pipin peukaloon. En ole kokenut tarvetta. Akkojen touhua. Eikai sentään ison miehen tarvitse parkua? Kaikki ne itkevät, "tunteelliset" miehet on normaalisti, joko neitejä tai hinttejä.
Kyllä mieskin saa joskus itkeä, mutta silloin on pitänyt tapahtua vitun hirveita tai sattunu ihan vitusti.
No V*ittu kyllä me miehetkin ollaan ihmisiä, eiköhän meillä kaikilla ole oikeus itkeä siinä missä muutkin!
saavat itkeä oli syy mikä tahansa. Halata saa sehän helpottaa itkijää ja halajaa eihän siinä mitään pahaa ole. Oli sitten mies tai nainen.Eikös vain.
Oli sitten mies tai nainen.
Mä en ymmärrä miksi sen, että itkijä (tai muuten vaan surullinen) ystävä sattuisi olemaan mies, pitäisi vaikuttaa omaan tapaan toimia.
Mun paras ystävä sattuu olemaan mies. Hän nyt ei juuri itke, on ennemminkin perinteinen mies-ei-itke-tyyppi, mutta kun toisen on tuntenut 20v, niin näkeehän sen, jos on paha olla tai asiat harmittaa. Sit mä halaan. Ja se lohduttaa. Ihan vastaavasti hän toimii, jos mä satun olemaan se, jolla on paha olla. Mutta me ollaankin ystäviä. Ei mies- ja nais-ystävä.
on mies ja meidän yhteinen ystävä päätti päivänsä kaksi viikkoa sitten.Yhdessä olemme itkeneet ja tuenneet toisiamme,mennyt kaveri oli rakas lapsuuden ystävämme ja ollaan sitä mieltä että tästä ei selvittäis jos emme olisi toistemme tukena,halataan ja itketään ja itketään ja halataan yhä uudestaan ja uudestaan.Toinen itkee enempi toinen vähempi,sillä ei ole merkitystä,soitellaan puolin ja toisin kun toinen ei jaksa, tämä aika on nyt niin kurjaa,ikävää.
jatkoa, että totta kai saa halata ,silittää päätä,pyyhkiä kyyneleet,voi että, jos on paha olla ei aina ole edes selitystä siihen miksi on paha olo ,aina ei vain löydy selitystä.
Miehetkin ovat IHMISIÄ. Osa näyttää tunteensa selkeämmin, osa ei...
Että tärkeintä on vaan, että olet LÄSNÄ...sanoisin, että halaaminen auttaa...