On hirvittävän vaikea käsittää, miksi olemme täällä maapallolla ja mikä tämän suuren suunnitelman takana oikein on. Miten sitä voisikaan ihminen pienillä aivoillaan tajuta. Emme tiedä koko maailmankaikkeudesta, kuin pienen palasen...Jo se vaikutta todella käsittämättömältä, että avaruus jatkuu äärettömiin.
Ei edes omaa kuolevaisuuttaan pysty tajuamaan, se tuntuu jotenkin kaukaiselta asialta, vaikka todellisuudessa voisin kuolla tällä minuutilla. Ei sitä vain pysty käsittämään! Ehkä se juuri pitää elämää yllä, että emme tajua kuolevamme..muutenhan ei viitsisi elää ollenkaan jos koko ajan tiedostaisimme kuolevamme.
Itse uskon, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu ihanassa paikassa, jonne pääsee uskomalla Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä täällä maan päällä.
Olen tullut siitä koko ajan yhä vakuuttuneemmaksi. Jeesushan on oikeasti ollut olemassa ja selvästikin oli hyvin merkittävä henkilö, koska vieläkin hänet muistetaan ja hänestä luetaan. En usko, että kaikki Jeesuksen tekemät ihmeteotkaan olisivat tuulesta temmattuja, monet ihmiset näkivät nämä tapahtumat. Meidän ajanlaskummekin menee hänen syntymänsä mukaan. Raamatun mukaan hauta oli todellakin tyhjä ja Jeesus oli noussut kuolleista. Kukaan ei ole pystynyt todistamaan, etteikö näin olisi. Monille Jeesus vieläpä ilmestyi kuolemansa jälkeen ja edelleen ovat armolahjat toimivia kuten apostolien aikaankin. Jeesus tekee ihmeitä tänäkin päivänä! Myös se on jo todella vakuuttavaa, että kauan ennen Jeesuksen syntymää, hänen syntymänsä ennustettiin monta kertaa! Vanhasta testamentista löytyy myös selviä kuvauksia tulevista tapahtumista ja myös siitä, miten Jeesus tulee kuolemaan. Kyllä se niin on, että kannattaa laittaa suhde Jumalaan kuntoon jo täällä eläessämme. Emme ole oman elämämme herroja, emme yksinkertaisesti pärjää yksin. Kuolemastakaan emme tiedä mitään millaista se on..olemme avuttomia. Elämän kärsimyksistä ja epäreiluistakin asioista olen ajatellut, että kai niihinkin jokin syynsä on. Jos en tajua avaruutta, miten voisin tajuta yleensäkään mitään koko suunnitelmasta (mukaan lukien kärsimykset)? Minun on nöyrryttävä suuren Jumalan edessä hänen suunnitelmiinsa.
Kun hoksasin, että Jeesus on tie, totuus ja elämä, kuolema ei ole enää sen jälkeen pelottanut.
"Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka ne on kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen."
Joh12:46-47
Ei edes omaa kuolevaisuuttaan pysty tajuamaan, se tuntuu jotenkin kaukaiselta asialta, vaikka todellisuudessa voisin kuolla tällä minuutilla. Ei sitä vain pysty käsittämään! Ehkä se juuri pitää elämää yllä, että emme tajua kuolevamme..muutenhan ei viitsisi elää ollenkaan jos koko ajan tiedostaisimme kuolevamme.
Itse uskon, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu ihanassa paikassa, jonne pääsee uskomalla Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä täällä maan päällä.
Olen tullut siitä koko ajan yhä vakuuttuneemmaksi. Jeesushan on oikeasti ollut olemassa ja selvästikin oli hyvin merkittävä henkilö, koska vieläkin hänet muistetaan ja hänestä luetaan. En usko, että kaikki Jeesuksen tekemät ihmeteotkaan olisivat tuulesta temmattuja, monet ihmiset näkivät nämä tapahtumat. Meidän ajanlaskummekin menee hänen syntymänsä mukaan. Raamatun mukaan hauta oli todellakin tyhjä ja Jeesus oli noussut kuolleista. Kukaan ei ole pystynyt todistamaan, etteikö näin olisi. Monille Jeesus vieläpä ilmestyi kuolemansa jälkeen ja edelleen ovat armolahjat toimivia kuten apostolien aikaankin. Jeesus tekee ihmeitä tänäkin päivänä! Myös se on jo todella vakuuttavaa, että kauan ennen Jeesuksen syntymää, hänen syntymänsä ennustettiin monta kertaa! Vanhasta testamentista löytyy myös selviä kuvauksia tulevista tapahtumista ja myös siitä, miten Jeesus tulee kuolemaan. Kyllä se niin on, että kannattaa laittaa suhde Jumalaan kuntoon jo täällä eläessämme. Emme ole oman elämämme herroja, emme yksinkertaisesti pärjää yksin. Kuolemastakaan emme tiedä mitään millaista se on..olemme avuttomia. Elämän kärsimyksistä ja epäreiluistakin asioista olen ajatellut, että kai niihinkin jokin syynsä on. Jos en tajua avaruutta, miten voisin tajuta yleensäkään mitään koko suunnitelmasta (mukaan lukien kärsimykset)? Minun on nöyrryttävä suuren Jumalan edessä hänen suunnitelmiinsa.
Kun hoksasin, että Jeesus on tie, totuus ja elämä, kuolema ei ole enää sen jälkeen pelottanut.
"Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka ne on kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen."
Joh12:46-47
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ymmärrä tuota ihmisen jatkuvaa "miksi?" kyselyä. Kaikille asioille ei ole inhimillistä syytä. Jotkut asiat vain OVAT.
Olen samaa mieltä, ettei kuolemaa tarvitse pelätä. Kuolema on luonnollinen osa elämää. Yhtä luonnollista kuin syntymä.
"Everything that has a beginning, has an end"
Mitään ei tapahdu ilman että joku on sen pannut alulle jonkin asian takia.
Ajatukset luovat. "Alussa oli Sana" eli "Alussa oli Ajatus" ja se tuli lihaksi eli loimme ihmisruumiin.
"Mitään ei tapahdu ilman että joku on sen pannut alulle jonkin asian takia."
Tuollaisia heitellään usein aivan estottomasti. Osaatko yhtään perustella, miksi noin olisi?
Osaatko esimerkiksi selittää miksi tyhjästä hypähtää esiin hiukkanen ja sen vastahiukkanen, jotka hetken päästä taas yhdistyvät tyhjyydeksi? Mikä sellaisen panee alulle ja mitä varten?
mikä oli ensin kana vai muna. Minä vastaisin siihen että molemmat oli ensin. :-)
No kun kaikki on energiaa ja tarvitsee jonkinlaisen tönäisyn että alkaisi jonkinlainen reaktio. Ilman sitä tönäisyä ei reaktiota tule. Ajatus on se tönäisy.
Olet minulle Rakas.
niin sinäkin minulle ;)
Kun on uudestisyntynyt ylhäältä,itse ei uskoa voi rakentaa. Kerran sain käydä taivaassa,se ihana valo ja rakkaus kulki kehoni läpi,sanoin,haluan jäädä tänne,sanotiin minulle,ei ole aikasi vielä jäädä tänne,vielä sanoin,en halua lähteä.Niin vain olin kotona,Mikä palkinto meitä odottaa,taivaassa.