SUOMEN SOSIALISTISENKANSANTASAVALLAN PERUSTUSLAKI
Suomen sosialistisen kansan tasavallan talous perustuu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden , demokratian, tehokkuuden, ympäristön suojelun, solidaarisuuden ja tuottavuuden periaatteille, jotka turvaavat inhimillisen kehityksen ja ovat hyödyllisiä ja arvokkaita yhteiskunnalle. Valtio liittyneenä yksityiseen oma-aloitteisuuteen edistää kansantalouden
sopusointuista kehitystä luoden työpaikkoja, korkea-asteista kansallista lisäarvoa, nostaa väestön elintasoa, vahvistaa maan taloudellisista itsenäisyyttä ja takaa luottamuksen lakiin. Talouden
vakaa, dynaaminen, kestävä ja jatkuva kasvu sekä vaurauden jakautuminen turvataan osallistuvan, demokraattisen ja strategisen suunnittelun avulla. (Artikla …..)
Suomi siirtyy perustuslain uudistuksen myötä rauhanomaisesti ja demokraattisesti kohti uutta kehitysvaihetta, joka tunnetaan 21. vuosisadan sosialismina. Tämä malli perustuu tässä vaiheessa
osallistuvaan demokratiaan, sekatalouteen, maan sosiaalisiin tarpeisiin ja moninapaisen maailman edistämiseen. Uuden perustuslakiehdotuksen keskeisimpiä kohtia ovat yhteiskunnallisen
vallan ulottaminen yhteisöneuvostoille sekä yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen omistuksen aseman määrittely ja vahvistaminen perustuslaissa sekä maan armeijan muuttaminen Suomen
kansanarmeijaksi. Kansalliskaarti perustetaan ja aatteellistetaan, näin armeijan reservistä perustetaan kansanmiliisi. Asevoimia ei voi käyttää enää sotimistarkoituksiin vaan ainoastaan maan ja vallankumouksen puolustamiseen. Maan keskuspankin hallinta siirtyy valtiovarainministeriön sekä suunnittelu- ja kehitysministeriön alaisuuteen.
SOSIALISTINEN VALLANKUMOUS
Sosialistinen vallankumous asettaa aina tavoitteekseen tärkeimpien tuotantovälineiden yksityisomistamisen korvaamisen yhteiskunnallisella omistuksella. Poliittisen vallan valtaaminen on alku-soitto yhteiskunnalliselle vallankumoukselle.
Kapitalismista sosialismiin siirtyminen on kertyneen kokemuksen mukaan edellyttänyt aina omanlaistaan siirtymäkautta. Tämä prosessi alkaa työväenluokan ja sen liittolaisten vallan pystyttämisellä ja jatkuu sen jälkeen vuosikymmeniä sosialistisen yhteiskunnan perusteiden rakentamisena, ylläpitämisenä sekä täydentämisenä.
Suomessa siirtymäkausi odotetaan siirtymäkauden etenevän rauhanomaisin keinoin parlamentaarista tietä kulkien. Suomessa odotetaan porvariston itseään korjaavan tieteen odotusten mukaisesti, jotta siirtymäkaudesta tulee rauhanomainen prosessi.
21. vuosisadan sosialismin voiton takaamiseksi on välttämätöntä, että yhä laajemmat työtätekevien joukot osallistuttavat aktiivisesti maan tuotantoelämän valvontaan, valtiovallan toimintaan ja maan yhteiskuntaelämän johtamiseen sekä paikallisella tasolla että myös koko valtakunnan mitassa. Käytännössä tämä toteutetaan Suomessa toimivilla yhteisöneuvostoilla, työläisneuvostoilla ja -valvonnalla tehtaissa sekä luomalla sosialistinen kansanarmeija ja kansanmiliisi vallankumousprosessin turvaamiseksi ja perustamalla vallankumousta
johtava puolue – SKPKL – Suomen kommunistisen puolueen kommunistinen liitto sekä toteuttamalla maassa osallistuvaa demokratiaa.
PERUSTUSLAKILUONNOKSEN KANSALAISKÄSITTELY
Suomessa järjestetään tiettynä aikana yhteensä 3000 perustuslakiluonnosta esittelevää julkista tilaisuutta.
Kansalaiskäsittelyssä lakiin tehdään tämän johdosta muutoksia.
Perustuslakiluonnos toimitetaan kaikkien kansalaisten kotiin. Lisäksi lakiluonnoksesta toimitetaan kansalaisille 4 milj. kopiota.
Perustuslakia säätävä kansalliskokous käsittelee kokouksissaan kolmeen otteeseen lakiluonnosta. 150-pykäläisen perustuslain 50 artiklaan kirjataan muutokset. Lisäksi kokousedustajat matkustavat ympäri maata selvittämässä perustuslain sisältöä eri yhteisöille, kansalaisjärjestöille, opposition edustajille ja tavallisille kansalaisille. Kansalliskokouksen sihteeristö vastaanottaa sähköposteja ja puhelinsoittoja asian tiimoilta.
Hallituksen arvion mukaan 75,2 % suomalaisista tutustuu lakiluonnokseen. Kansalliskokous hyväksyy perustuslakiluonnoksen tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen tiettynä aikana. Sen lopullinen voimaanastuminen riippuu tiettynä aikana järjestettävän kaksiosaisen kansanäänestyksen lopputuloksesta.
KATSAUKSIA VALMISTEILLA OLEVAAN PERUSTUSLAKIIN
Presidentin toimikausi pitenee kuudesta seitsemään vuoteen ja hänen uudelleenvalintaansa ei rajoiteta. Yhteisöneuvostojen toimintaan myönnetään varoja 5 % valtion budjetista (… §) sekä niiden toiminnan luonnetta selkiytetään (… §). Hallitus tekee kaikkensa varmistaakseen kansalaisten aktiivisen osallistumisen maan demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään (… §). Äänioikeusikäraja alennetaan 18 vuodesta 16 vuoteen Itävallan, Brasilian ja Nicaraguan
mallin mukaan. Sairaudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta johtuva syrjintä kielletään lailla (..§).
Kaikille kansalaisille suodaan oikeus asumiseen ja ketään ei voi häätää kodistaan osoittamatta hänelle riittävää asuntoa, jossa on oltava kaikki hyvän asumisen perus edellytykset. Asuntojen koko tulee olla 50²m per henkilö ja siitä aina 25²m nousten henkilömäärän mukaan. (..§). Itsenäisille ammatinharjoittajille ja kotiäideille perustetaan oma erityinen sosiaaliturvarahasto (.. §). Kelaa ja sosiaalitoimistoa ei tarvita, koska perus toimeentulon turvaa kaikille kansalasille suoraan valtio henkilötunnuksen ja henkilötietojen perusteella. Työviikon pituus alennetaan 40 tunnista 30 tuntiin (.. §). Kaikille taattu ilmainen koulutus ulotetaan kaikkiin opintoihin (… §). Maan yliopistot ja muut yksityiset oppilaitokset demokratisoidaan. Kirkko irrotetaan valtiosta omaksi yhdistyksekseen yhdistyslainsäädäntöä noudattavaksi elimeksi.
Suomen rangaistusjärjestelmä kulkee kohti vankien kuntoutusta ja heidän ihmisarvonsa kunnioittamista vankeuden aikana (… §). Oikeuskäytäntöä toteutetaan entisiin kapitalisminajan rikoksiin kapitalistisen ajan oikeuskäytäntöä noudattaen.
YHTEISKUNNALLINEN JA YKSITYINEN OMAISUUS
Perustuslakiluonnoksen … § takaa edelleen kaikille suomalaisille oikeuden harjoittaa vapaasti liiketoimintaa. Valtio edistää yksityisiä yrityksiä luomaan ja takaamaan vaurauden oikeudenmukaista jakautumista sekä johtaa taloudellisia toimia maan sisäisen kehityksen kohentamiseksi. Ehdotettu uudistus valtuuttaisi hallituksen edistämään sellaisen itsenäisen ja monipuolisen talousjärjestelmän turvaamista, joka perustuisi yhteistyön inhimillisiin arvoihin ja yleiseen hyötyyn. Sama koskisi myös yhteiskunnallisesti suuntautuneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia toimintamalleja.
Uutena puolena tässä uudistuksessa on valtion ohjaavan roolin lisääntyminen kapitalististen yritysten suhteen ja myös yhteisöllisessä tuotannossa.
MONOPOLIEN KIELTÄMINEN
… § mukaan taloudelliset monopolit eivät olisi enää sallittuja Suomessa. Lainkohdan voimaantulo kieltäisi monopolit ja muut toiminnot, jotka keskittävät taloudellisen vallan tai muut resurssit jonkin käsiin. Valtio velvoitetaan suojelemaan sosiaalisesti orientoituneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia talouden toimintamalleja. Osuuskuntien määrä kasvatetaan tulevina vuosina n. 2800 yksikköön. Valtio laajentaa maan luonnonvarojen käyttöä kansalaisten yhteistä hyvää varten.
Yksityisyrityksillä on yhä lupa hyödyntää maan luonnonvaroja, mutta vain yhteistyössä valtionyritysten kanssa.
Suomen valtiovalta pyrkii tällä toiminnolla hajottamaan maan kapitalistien valtakeskittymä t, joita ilmenee etenkin vakuutus, pankki, energia, tele-, viestintä- ja viihdeteollisuudessa. Kapitalistit eivät voi hyödyntää enää maan luonnonvaroja ilman valtion kontrollia. Sosialismille maaperää luova osuuskuntasektori otetaan valtiovallan erityiseen suojeluun.
YHTEISKUNNALLINEN OMISTUS SUOMESSA
… § käsittelee oikeutta yksityisomistukseen . Sen mukaan mikä tahansa omaisuus voidaan ottaa yleisen edun nimissä valtion haltuun.
Haltuunotto korvataan kuitenkin asianmukaisesti. Lakiehdotus jättää ennalleen oikeuden yksityisomistukseen ja sen suojaan, mutta lisää omistamiseen joukon uusia omaisuus luokituksia . Omaisuus, joka ei ole yksityistä, voidaan luokitella seuraavasti: Julkinen omaisuus: valtion täysin omistama ja hallitsema omaisuus. Yhteiskunnallinen omaisuus: Suomen kansan omistama mutta valtion, yhteisöjen tai laitosten hallitsema omaisuus. Osuuskunnallinen omaisuus: kansalaisryhmien omistama ja hallitsema omaisuus, joka on tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä.
Seka omistuksellinen omaisuus: omistajuuden ja hallinnan erilaiset yhdistelmät.
Suurteollisuuden, pankkien, yhdyskuntatekniikan, liikenne- ja viestintävälineiden, viljelysmaan, kotimaisen ja ulkomaisen kaupan kansallistamisella on ratkaiseva merkitys sosialistisen rakennustyön edistymiselle myös Suomessa. Suomen kaikki luonnonvarat otetaan yhteiskunnan omistukseen ja hallintaan. Kansallistamisprosessi etenee sosialistisessa tasavallassa asteittain, koska kyseessä on vanhan tuotantotavan purku ja uuden tilalle rakentaminen. Pienyrittäjyydestä luovutaan tuskin koskaan. Siirtymäkaudella esiintyy rinnakkain useita
eri toimeentulomuotoja kuten pienyrittäjiä ja -viljelijöitä, pieniä yrityksiä ja valtiokapitalismia sekä sosialistisia tuotantomuotoja erilaisten osuuskuntien ja valtion yhtiöiden ja laitosten muodossa.
Suomen Sosialistisen kansantasavallan tavoitteena on sosialistinen teknis-taloudellisesti moderni yhteiskuntamuodostuma. Jossa vallitsee kansalaisten täydellinen vapauden ja välttämättömyyden harmonia, ilman minkäänlaista yhteiskunnallista pakkoa muita kuin itseään ja omia välttämättömyyksiään kohtaan. Meidän kaikkien tulee syödä, asua, pukeutua ja saada terveydenhoitoa ja näiden tuottamiseen meillä on vapaus, jota rajaa vain välttämätön turvallisuus ja toisten huomioiminen.
Suomen sosialistisen kansan tasavallan talous perustuu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden , demokratian, tehokkuuden, ympäristön suojelun, solidaarisuuden ja tuottavuuden periaatteille, jotka turvaavat inhimillisen kehityksen ja ovat hyödyllisiä ja arvokkaita yhteiskunnalle. Valtio liittyneenä yksityiseen oma-aloitteisuuteen edistää kansantalouden
sopusointuista kehitystä luoden työpaikkoja, korkea-asteista kansallista lisäarvoa, nostaa väestön elintasoa, vahvistaa maan taloudellisista itsenäisyyttä ja takaa luottamuksen lakiin. Talouden
vakaa, dynaaminen, kestävä ja jatkuva kasvu sekä vaurauden jakautuminen turvataan osallistuvan, demokraattisen ja strategisen suunnittelun avulla. (Artikla …..)
Suomi siirtyy perustuslain uudistuksen myötä rauhanomaisesti ja demokraattisesti kohti uutta kehitysvaihetta, joka tunnetaan 21. vuosisadan sosialismina. Tämä malli perustuu tässä vaiheessa
osallistuvaan demokratiaan, sekatalouteen, maan sosiaalisiin tarpeisiin ja moninapaisen maailman edistämiseen. Uuden perustuslakiehdotuksen keskeisimpiä kohtia ovat yhteiskunnallisen
vallan ulottaminen yhteisöneuvostoille sekä yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen omistuksen aseman määrittely ja vahvistaminen perustuslaissa sekä maan armeijan muuttaminen Suomen
kansanarmeijaksi. Kansalliskaarti perustetaan ja aatteellistetaan, näin armeijan reservistä perustetaan kansanmiliisi. Asevoimia ei voi käyttää enää sotimistarkoituksiin vaan ainoastaan maan ja vallankumouksen puolustamiseen. Maan keskuspankin hallinta siirtyy valtiovarainministeriön sekä suunnittelu- ja kehitysministeriön alaisuuteen.
SOSIALISTINEN VALLANKUMOUS
Sosialistinen vallankumous asettaa aina tavoitteekseen tärkeimpien tuotantovälineiden yksityisomistamisen korvaamisen yhteiskunnallisella omistuksella. Poliittisen vallan valtaaminen on alku-soitto yhteiskunnalliselle vallankumoukselle.
Kapitalismista sosialismiin siirtyminen on kertyneen kokemuksen mukaan edellyttänyt aina omanlaistaan siirtymäkautta. Tämä prosessi alkaa työväenluokan ja sen liittolaisten vallan pystyttämisellä ja jatkuu sen jälkeen vuosikymmeniä sosialistisen yhteiskunnan perusteiden rakentamisena, ylläpitämisenä sekä täydentämisenä.
Suomessa siirtymäkausi odotetaan siirtymäkauden etenevän rauhanomaisin keinoin parlamentaarista tietä kulkien. Suomessa odotetaan porvariston itseään korjaavan tieteen odotusten mukaisesti, jotta siirtymäkaudesta tulee rauhanomainen prosessi.
21. vuosisadan sosialismin voiton takaamiseksi on välttämätöntä, että yhä laajemmat työtätekevien joukot osallistuttavat aktiivisesti maan tuotantoelämän valvontaan, valtiovallan toimintaan ja maan yhteiskuntaelämän johtamiseen sekä paikallisella tasolla että myös koko valtakunnan mitassa. Käytännössä tämä toteutetaan Suomessa toimivilla yhteisöneuvostoilla, työläisneuvostoilla ja -valvonnalla tehtaissa sekä luomalla sosialistinen kansanarmeija ja kansanmiliisi vallankumousprosessin turvaamiseksi ja perustamalla vallankumousta
johtava puolue – SKPKL – Suomen kommunistisen puolueen kommunistinen liitto sekä toteuttamalla maassa osallistuvaa demokratiaa.
PERUSTUSLAKILUONNOKSEN KANSALAISKÄSITTELY
Suomessa järjestetään tiettynä aikana yhteensä 3000 perustuslakiluonnosta esittelevää julkista tilaisuutta.
Kansalaiskäsittelyssä lakiin tehdään tämän johdosta muutoksia.
Perustuslakiluonnos toimitetaan kaikkien kansalaisten kotiin. Lisäksi lakiluonnoksesta toimitetaan kansalaisille 4 milj. kopiota.
Perustuslakia säätävä kansalliskokous käsittelee kokouksissaan kolmeen otteeseen lakiluonnosta. 150-pykäläisen perustuslain 50 artiklaan kirjataan muutokset. Lisäksi kokousedustajat matkustavat ympäri maata selvittämässä perustuslain sisältöä eri yhteisöille, kansalaisjärjestöille, opposition edustajille ja tavallisille kansalaisille. Kansalliskokouksen sihteeristö vastaanottaa sähköposteja ja puhelinsoittoja asian tiimoilta.
Hallituksen arvion mukaan 75,2 % suomalaisista tutustuu lakiluonnokseen. Kansalliskokous hyväksyy perustuslakiluonnoksen tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen tiettynä aikana. Sen lopullinen voimaanastuminen riippuu tiettynä aikana järjestettävän kaksiosaisen kansanäänestyksen lopputuloksesta.
KATSAUKSIA VALMISTEILLA OLEVAAN PERUSTUSLAKIIN
Presidentin toimikausi pitenee kuudesta seitsemään vuoteen ja hänen uudelleenvalintaansa ei rajoiteta. Yhteisöneuvostojen toimintaan myönnetään varoja 5 % valtion budjetista (… §) sekä niiden toiminnan luonnetta selkiytetään (… §). Hallitus tekee kaikkensa varmistaakseen kansalaisten aktiivisen osallistumisen maan demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään (… §). Äänioikeusikäraja alennetaan 18 vuodesta 16 vuoteen Itävallan, Brasilian ja Nicaraguan
mallin mukaan. Sairaudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta johtuva syrjintä kielletään lailla (..§).
Kaikille kansalaisille suodaan oikeus asumiseen ja ketään ei voi häätää kodistaan osoittamatta hänelle riittävää asuntoa, jossa on oltava kaikki hyvän asumisen perus edellytykset. Asuntojen koko tulee olla 50²m per henkilö ja siitä aina 25²m nousten henkilömäärän mukaan. (..§). Itsenäisille ammatinharjoittajille ja kotiäideille perustetaan oma erityinen sosiaaliturvarahasto (.. §). Kelaa ja sosiaalitoimistoa ei tarvita, koska perus toimeentulon turvaa kaikille kansalasille suoraan valtio henkilötunnuksen ja henkilötietojen perusteella. Työviikon pituus alennetaan 40 tunnista 30 tuntiin (.. §). Kaikille taattu ilmainen koulutus ulotetaan kaikkiin opintoihin (… §). Maan yliopistot ja muut yksityiset oppilaitokset demokratisoidaan. Kirkko irrotetaan valtiosta omaksi yhdistyksekseen yhdistyslainsäädäntöä noudattavaksi elimeksi.
Suomen rangaistusjärjestelmä kulkee kohti vankien kuntoutusta ja heidän ihmisarvonsa kunnioittamista vankeuden aikana (… §). Oikeuskäytäntöä toteutetaan entisiin kapitalisminajan rikoksiin kapitalistisen ajan oikeuskäytäntöä noudattaen.
YHTEISKUNNALLINEN JA YKSITYINEN OMAISUUS
Perustuslakiluonnoksen … § takaa edelleen kaikille suomalaisille oikeuden harjoittaa vapaasti liiketoimintaa. Valtio edistää yksityisiä yrityksiä luomaan ja takaamaan vaurauden oikeudenmukaista jakautumista sekä johtaa taloudellisia toimia maan sisäisen kehityksen kohentamiseksi. Ehdotettu uudistus valtuuttaisi hallituksen edistämään sellaisen itsenäisen ja monipuolisen talousjärjestelmän turvaamista, joka perustuisi yhteistyön inhimillisiin arvoihin ja yleiseen hyötyyn. Sama koskisi myös yhteiskunnallisesti suuntautuneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia toimintamalleja.
Uutena puolena tässä uudistuksessa on valtion ohjaavan roolin lisääntyminen kapitalististen yritysten suhteen ja myös yhteisöllisessä tuotannossa.
MONOPOLIEN KIELTÄMINEN
… § mukaan taloudelliset monopolit eivät olisi enää sallittuja Suomessa. Lainkohdan voimaantulo kieltäisi monopolit ja muut toiminnot, jotka keskittävät taloudellisen vallan tai muut resurssit jonkin käsiin. Valtio velvoitetaan suojelemaan sosiaalisesti orientoituneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia talouden toimintamalleja. Osuuskuntien määrä kasvatetaan tulevina vuosina n. 2800 yksikköön. Valtio laajentaa maan luonnonvarojen käyttöä kansalaisten yhteistä hyvää varten.
Yksityisyrityksillä on yhä lupa hyödyntää maan luonnonvaroja, mutta vain yhteistyössä valtionyritysten kanssa.
Suomen valtiovalta pyrkii tällä toiminnolla hajottamaan maan kapitalistien valtakeskittymä t, joita ilmenee etenkin vakuutus, pankki, energia, tele-, viestintä- ja viihdeteollisuudessa. Kapitalistit eivät voi hyödyntää enää maan luonnonvaroja ilman valtion kontrollia. Sosialismille maaperää luova osuuskuntasektori otetaan valtiovallan erityiseen suojeluun.
YHTEISKUNNALLINEN OMISTUS SUOMESSA
… § käsittelee oikeutta yksityisomistukseen . Sen mukaan mikä tahansa omaisuus voidaan ottaa yleisen edun nimissä valtion haltuun.
Haltuunotto korvataan kuitenkin asianmukaisesti. Lakiehdotus jättää ennalleen oikeuden yksityisomistukseen ja sen suojaan, mutta lisää omistamiseen joukon uusia omaisuus luokituksia . Omaisuus, joka ei ole yksityistä, voidaan luokitella seuraavasti: Julkinen omaisuus: valtion täysin omistama ja hallitsema omaisuus. Yhteiskunnallinen omaisuus: Suomen kansan omistama mutta valtion, yhteisöjen tai laitosten hallitsema omaisuus. Osuuskunnallinen omaisuus: kansalaisryhmien omistama ja hallitsema omaisuus, joka on tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä.
Seka omistuksellinen omaisuus: omistajuuden ja hallinnan erilaiset yhdistelmät.
Suurteollisuuden, pankkien, yhdyskuntatekniikan, liikenne- ja viestintävälineiden, viljelysmaan, kotimaisen ja ulkomaisen kaupan kansallistamisella on ratkaiseva merkitys sosialistisen rakennustyön edistymiselle myös Suomessa. Suomen kaikki luonnonvarat otetaan yhteiskunnan omistukseen ja hallintaan. Kansallistamisprosessi etenee sosialistisessa tasavallassa asteittain, koska kyseessä on vanhan tuotantotavan purku ja uuden tilalle rakentaminen. Pienyrittäjyydestä luovutaan tuskin koskaan. Siirtymäkaudella esiintyy rinnakkain useita
eri toimeentulomuotoja kuten pienyrittäjiä ja -viljelijöitä, pieniä yrityksiä ja valtiokapitalismia sekä sosialistisia tuotantomuotoja erilaisten osuuskuntien ja valtion yhtiöiden ja laitosten muodossa.
Suomen Sosialistisen kansantasavallan tavoitteena on sosialistinen teknis-taloudellisesti moderni yhteiskuntamuodostuma. Jossa vallitsee kansalaisten täydellinen vapauden ja välttämättömyyden harmonia, ilman minkäänlaista yhteiskunnallista pakkoa muita kuin itseään ja omia välttämättömyyksiään kohtaan. Meidän kaikkien tulee syödä, asua, pukeutua ja saada terveydenhoitoa ja näiden tuottamiseen meillä on vapaus, jota rajaa vain välttämätön turvallisuus ja toisten huomioiminen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Piiskattua "hurjaan" vauhtiin.
SUOMEN SOSIALISTISENKANSANTASAVALLAN PERUSTUSLAKI
Kirjoittanut: hannu_rainesto 2.5.2008 klo 10.50
SUOMEN SOSIALISTISENKANSANTASAVALLAN PERUSTUSLAKI
Suomen sosialistisen kansan tasavallan talous perustuu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden , demokratian, tehokkuuden, ympäristön suojelun, solidaarisuuden ja tuottavuuden periaatteille, jotka turvaavat inhimillisen kehityksen ja ovat hyödyllisiä ja arvokkaita yhteiskunnalle. Valtio liittyneenä yksityiseen oma-aloitteisuuteen edistää kansantalouden
sopusointuista kehitystä luoden työpaikkoja, korkea-asteista kansallista lisäarvoa, nostaa väestön elintasoa, vahvistaa maan taloudellisista itsenäisyyttä ja takaa luottamuksen lakiin. Talouden
vakaa, dynaaminen, kestävä ja jatkuva kasvu sekä vaurauden jakautuminen turvataan osallistuvan, demokraattisen ja strategisen suunnittelun avulla. (Artikla …..)
TU: Yleistä höpinää ja keinot loistavat poissa
olollaan. Toiveiden tynnyriä pelkällään.
Suomi siirtyy perustuslain uudistuksen myötä rauhanomaisesti ja demokraattisesti kohti uutta kehitysvaihetta, joka tunnetaan 21. vuosisadan sosialismina. Tämä malli perustuu tässä vaiheessa
osallistuvaan demokratiaan, sekatalouteen, maan sosiaalisiin tarpeisiin ja moninapaisen maailman edistämiseen.
TU: Onko kaikki muut jo ammuttu jo tässä vaihees-
sa? Muuten olisi aika hankalaa puhua demokra-
tiasta jos toismieliset olisivat vielä
muonavahvuudessa. Ovat enemmistö!
Uuden perustuslakiehdotuksen keskeisimpiä kohtia ovat yhteiskunnallisen
vallan ulottaminen yhteisöneuvostoille sekä yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen omistuksen aseman määrittely ja vahvistaminen perustuslaissa sekä maan armeijan muuttaminen Suomen
kansanarmeijaksi. Kansalliskaarti perustetaan ja aatteellistetaan, näin armeijan reservistä perustetaan kansanmiliisi. Asevoimia ei voi käyttää enää sotimistarkoituksiin vaan ainoastaan maan ja vallankumouksen puolustamiseen.
TU: Mihin sitä kansalliskaartia sitten tarvitaan
jos ei maanpuolustukseen? Kansaa vastaan tietys-
ti, punaisen vallan pönkittäjäksi.
Hanskihan on oikein Rauhanmies isolla alkukirjai-
mella!
Maan keskuspankin hallinta siirtyy valtiovarainministeriön sekä suunnittelu- ja kehitysministeriön alaisuuteen.
TU: Saa siinä tyhjää holvia porukalla katsella!
SOSIALISTINEN VALLANKUMOUS
Sosialistinen vallankumous asettaa aina tavoitteekseen tärkeimpien tuotantovälineiden yksityisomistamisen korvaamisen yhteiskunnallisella omistuksella. Poliittisen vallan valtaaminen on alku-soitto yhteiskunnalliselle vallankumoukselle.
Kapitalismista sosialismiin siirtyminen on kertyneen kokemuksen mukaan edellyttänyt aina omanlaistaan siirtymäkautta. Tämä prosessi alkaa työväenluokan ja sen liittolaisten vallan pystyttämisellä ja jatkuu sen jälkeen vuosikymmeniä sosialistisen yhteiskunnan perusteiden rakentamisena, ylläpitämisenä sekä täydentämisenä.
TU: Ketähän ovat ne "liittomaiset" työväen
valtaa pitävälle luokalle? On siinä yhteiskunnas-
sa rakentamista. Kun kaikki liikenevä käteinen
menee energian ja raaka-aineiden ostamiseen.
Luotollahan kukaan ei enää myy kun vallankumouk-
sen lapset jättävät kaikki velat maksamatta.
Pelkkä valtion velan määrä ylittää setelivarannon!
Mutta ei hätiä mitiä! Uusi valtakunnan valuutta-
han voi olla vaikka menneen kesän koivun lehdet!
Suomessa siirtymäkausi odotetaan siirtymäkauden etenevän rauhanomaisin keinoin parlamentaarista tietä kulkien. Suomessa odotetaan porvariston itseään korjaavan tieteen odotusten mukaisesti, jotta siirtymäkaudesta tulee rauhanomainen prosessi.
TU: Hehhee! Vai "rauhanomaisin"! No mikäs siinä.
Edellinen periaate varmistaa ettei Raineston
uskonto tule voimaan kuuna kullan valkeana.
Mihin vittuun sitä kansalliskaartia sitten
tarvittiinkaan? Rauhan omaisiin offensiiveihin?
Tässä kohtaa punikki valehtelee niin että
puutontunkin korvat heiluvat meikäläisen kompos-
tilla.
21. vuosisadan sosialismin voiton takaamiseksi on välttämätöntä, että yhä laajemmat työtätekevien joukot osallistuttavat aktiivisesti maan tuotantoelämän valvontaan, valtiovallan toimintaan ja maan yhteiskuntaelämän johtamiseen sekä paikallisella tasolla että myös koko valtakunnan mitassa. Käytännössä tämä toteutetaan Suomessa toimivilla yhteisöneuvostoilla, työläisneuvostoilla ja -valvonnalla tehtaissa sekä luomalla sosialistinen kansanarmeija ja kansanmiliisi vallankumousprosessin turvaamiseksi ja perustamalla vallankumousta
johtava puolue – SKPKL – Suomen kommunistisen puolueen kommunistinen liitto sekä toteuttamalla maassa osallistuvaa demokratiaa.
TU: On siinä toimenkuvaa 0, jotain oleville
punikin pökkelöille. Kun kassa on tyhjä,
työläisten palkat maksamatta, kukaan ei lainaa
investointeihin sentin senttiä ja sähkön jakelu-
kin on puolitettu. Kun on sähkölaskut maksamatta
Ruåtsiin, Norjaan ja Venäjälle!
Hannu! Hyvin menee.
PERUSTUSLAKILUONNOKSEN KANSALAISKÄSITTELY
Suomessa järjestetään tiettynä aikana yhteensä 3000 perustuslakiluonnosta esittelevää julkista tilaisuutta.
Kansalaiskäsittelyssä lakiin tehdään tämän johdosta muutoksia.
Perustuslakiluonnos toimitetaan kaikkien kansalaisten kotiin. Lisäksi lakiluonnoksesta toimitetaan kansalaisille 4 milj. kopiota.
Perustuslakia säätävä kansalliskokous käsittelee kokouksissaan kolmeen otteeseen lakiluonnosta. 150-pykäläisen perustuslain 50 artiklaan kirjataan muutokset. Lisäksi kokousedustajat matkustavat ympäri maata selvittämässä perustuslain sisältöä eri yhteisöille, kansalaisjärjestöille, opposition edustajille ja tavallisille kansalaisille. Kansalliskokouksen sihteeristö vastaanottaa sähköposteja ja puhelinsoittoja asian tiimoilta.
TU: Ei riitä punikkeja joka postille.
Viittaan lukumäärään.
Hallituksen arvion mukaan 75,2 % suomalaisista tutustuu lakiluonnokseen. Kansalliskokous hyväksyy perustuslakiluonnoksen tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen tiettynä aikana. Sen lopullinen voimaanastuminen riippuu tiettynä aikana järjestettävän kaksiosaisen kansanäänestyksen lopputuloksesta.
TU: Ai hitto! Tähänhän sitä kansalliskaartia
tarvitaankin. Vahtimaan että joukot hyväksyvät
mukisematta punikkien laatiman pumaskan!
KATSAUKSIA VALMISTEILLA OLEVAAN PERUSTUSLAKIIN
Presidentin toimikausi pitenee kuudesta seitsemään vuoteen ja hänen uudelleenvalintaansa ei rajoiteta.
TU: Miten tämä edistää demokratiaa?
Yhteisöneuvostojen toimintaan myönnetään varoja 5 % valtion budjetista (… §) sekä niiden toiminnan luonnetta selkiytetään
TU: Ei ole mitään valtion "budjettia". Luotto-
kelpoisuuden mentyä eletään kädestä suuhun
eikä piisaakaan!
(… §). Hallitus tekee kaikkensa varmistaakseen kansalaisten aktiivisen osallistumisen maan demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään (… §). Äänioikeusikäraja alennetaan 18 vuodesta 16 vuoteen Itävallan, Brasilian ja Nicaraguan
mallin mukaan. Sairaudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta johtuva syrjintä kielletään lailla (..§).
TU: Saako muutkin kuin kommunistit osallistua?
Kaikille kansalaisille suodaan oikeus asumiseen ja ketään ei voi häätää kodistaan osoittamatta hänelle riittävää asuntoa, jossa on oltava kaikki hyvän asumisen perus edellytykset. Asuntojen koko tulee olla 50²m per henkilö ja siitä aina 25²m nousten henkilömäärän mukaan. (..§).
TU: Millä rahalla? Tekevätkö työläiset asuntoja
ilman palkkaa? Materiaalit? Mistä ne ostetaan
kun kansakunta on käteistaloudessa ja varat
riittävät eivät edes yhden vuoden energialaskuun?
Itsenäisille ammatinharjoittajille ja kotiäideille perustetaan oma erityinen sosiaaliturvarahasto (.. §). Kelaa ja sosiaalitoimistoa ei tarvita, koska perus toimeentulon turvaa kaikille kansalasille suoraan valtio henkilötunnuksen ja henkilötietojen perusteella.
TU: Rahoitus jäi taas auki!
Työviikon pituus alennetaan 40 tunnista 30 tuntiin (.. §). Kaikille taattu ilmainen koulutus ulotetaan kaikkiin opintoihin (… §). Maan yliopistot ja muut yksityiset oppilaitokset demokratisoidaan. Kirkko irrotetaan valtiosta omaksi yhdistyksekseen yhdistyslainsäädäntöä noudattavaksi elimeksi.
Suomen rangaistusjärjestelmä kulkee kohti vankien kuntoutusta ja heidän ihmisarvonsa kunnioittamista vankeuden aikana (… §). Oikeuskäytäntöä toteutetaan entisiin kapitalisminajan rikoksiin kapitalistisen ajan oikeuskäytäntöä noudattaen.
TU: Jaahas, taas tuli kaartille hommia!
YHTEISKUNNALLINEN JA YKSITYINEN OMAISUUS
Perustuslakiluonnoksen … § takaa edelleen kaikille suomalaisille oikeuden harjoittaa vapaasti liiketoimintaa.
TU: Rahoitusjärjestelmän romahdettua ei oikeudella
ole mitään merkitystä. Suurin osa yrityksistä
tekee konkurssin lähes välittömästi.
Työntekijöistä tulee työttömiä, veropohja tuhou-
tuu ja sitä kautta yhteiskunta.
Valtio edistää yksityisiä yrityksiä luomaan ja takaamaan vaurauden oikeudenmukaista jakautumista sekä johtaa taloudellisia toimia maan sisäisen kehityksen kohentamiseksi. Ehdotettu uudistus valtuuttaisi hallituksen edistämään sellaisen itsenäisen ja monipuolisen talousjärjestelmän turvaamista, joka perustuisi yhteistyön inhimillisiin arvoihin ja yleiseen hyötyyn. Sama koskisi myös yhteiskunnallisesti suuntautuneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia toimintamalleja.
TU: Tästä tuli mahdotonta jo edellisessä lausees-
sa.
Uutena puolena tässä uudistuksessa on valtion ohjaavan roolin lisääntyminen kapitalististen yritysten suhteen ja myös yhteisöllisessä tuotannossa.
TU: Yksi lysti kun yritystoiminta jo lopahti.
MONOPOLIEN KIELTÄMINEN
… § mukaan taloudelliset monopolit eivät olisi enää sallittuja Suomessa. Lainkohdan voimaantulo kieltäisi monopolit ja muut toiminnot, jotka keskittävät taloudellisen vallan tai muut resurssit jonkin käsiin. Valtio velvoitetaan suojelemaan sosiaalisesti orientoituneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia talouden toimintamalleja. Osuuskuntien määrä kasvatetaan tulevina vuosina n. 2800 yksikköön. Valtio laajentaa maan luonnonvarojen käyttöä kansalaisten yhteistä hyvää varten.
Yksityisyrityksillä on yhä lupa hyödyntää maan luonnonvaroja, mutta vain yhteistyössä valtionyritysten kanssa.
TU: Taas tyhjää höpinää olemattomasta.
Rahoitusta kun ei ole saatavilla.
Risujenkerääjien osuuskuntia voisi tullakin!
Ja käpyjen.
Suomen valtiovalta pyrkii tällä toiminnolla hajottamaan maan kapitalistien valtakeskittymä t, joita ilmenee etenkin vakuutus, pankki, energia, tele-, viestintä- ja viihdeteollisuudessa. Kapitalistit eivät voi hyödyntää enää maan luonnonvaroja ilman valtion kontrollia. Sosialismille maaperää luova osuuskuntasektori otetaan valtiovallan erityiseen suojeluun.
TU: Siis puuta? Muutahan meillä ei ole. Hannes
vauveli luulee että nykyäänkin voi metsällään
tehdä mitä lystää? Hohhoijaa.
YHTEISKUNNALLINEN OMISTUS SUOMESSA
… § käsittelee oikeutta yksityisomistukseen . Sen mukaan mikä tahansa omaisuus voidaan ottaa yleisen edun nimissä valtion haltuun.
TU: Eli kaik männöö. Yleisestä "edusta" kun
tulee politrukkien ja valtaa pitävien etu
ennen pitkää.
Tässä kohtaa Raineston ymmärtämättömyys on eri-
tyisen lahjakasta. Lapsen uskoa kommunistin
opilliseen yli ihmisyyteen.
Haltuunotto korvataan kuitenkin asianmukaisesti. Lakiehdotus jättää ennalleen oikeuden yksityisomistukseen ja sen suojaan, mutta lisää omistamiseen joukon uusia omaisuus luokituksia .
TU: Hehhee!! Asianmukainen korvaus= jätetään
ampummatta aamun koitteessa.
Omaisuus, joka ei ole yksityistä, voidaan luokitella seuraavasti: Julkinen omaisuus: valtion täysin omistama ja hallitsema omaisuus. Yhteiskunnallinen omaisuus: Suomen kansan omistama mutta valtion, yhteisöjen tai laitosten hallitsema omaisuus. Osuuskunnallinen omaisuus: kansalaisryhmien omistama ja hallitsema omaisuus, joka on tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä.
Seka omistuksellinen omaisuus: omistajuuden ja hallinnan erilaiset yhdistelmät.
TU: Lässyn lässyn.
Suurteollisuuden, pankkien, yhdyskuntatekniikan, liikenne- ja viestintävälineiden, viljelysmaan, kotimaisen ja ulkomaisen kaupan kansallistamisella on ratkaiseva merkitys sosialistisen rakennustyön edistymiselle myös Suomessa. Suomen kaikki luonnonvarat otetaan yhteiskunnan omistukseen ja hallintaan. Kansallistamisprosessi etenee sosialistisessa tasavallassa asteittain, koska kyseessä on vanhan tuotantotavan purku ja uuden tilalle rakentaminen. Pienyrittäjyydestä luovutaan tuskin koskaan. Siirtymäkaudella esiintyy rinnakkain useita
eri toimeentulomuotoja kuten pienyrittäjiä ja -viljelijöitä, pieniä yrityksiä ja valtiokapitalismia sekä sosialistisia tuotantomuotoja erilaisten osuuskuntien ja valtion yhtiöiden ja laitosten muodossa.
TU: Meinaat että katsellaan tumput suorana
tulevaa ja kaiken varastamista?
Tämä näyttää toteen elämää ja ihmistä koskevan
ymmärtämättömyytesi.
Suomen Sosialistisen kansantasavallan tavoitteena on sosialistinen teknis-taloudellisesti moderni yhteiskuntamuodostuma. Jossa vallitsee kansalaisten täydellinen vapauden ja välttämättömyyden harmonia, ilman minkäänlaista yhteiskunnallista pakkoa muita kuin itseään ja omia välttämättömyyksiään kohtaan. Meidän kaikkien tulee syödä, asua, pukeutua ja saada terveydenhoitoa ja näiden tuottamiseen meillä on vapaus, jota rajaa vain välttämätön turvallisuus ja toisten huomioiminen.
TU: "jota rajaa vain välttämätön turvallisuus"
Annatko tuoteselosteen.
Varjobudjetti pitäisi vielä saada.
Pääkohdittain rahoitus nyt ja rahoitus
Raineston satusosialismissa.
Nyt on nimittäin niin että rahoitusta joko
on tai ei ole.
Jokainen ymmärtää mitä tarkoittaa ettei sitä ole.
Suurin musta aukko sosialismin historiassa
faktisesti ja Hannes poitsun sadussa.