Mietin tässä, miten itsestäänselvyytenä olemme tottuneet ottamaan sen, että nainen on se joka hoitaa ehkäisyn. Jopa oman terveytensä ja hyvinvointinsa uhalla. Itsekin olen valmis kärsimään e-pillerien aiheuttamasta turvotuksesta, painonnoususta, päänsärystä, mielialojenvaihtelusta ja ties mistä juurikaan kyseenalaistamatta, miksi juuri minä.
Joojoo, naiselle se on helpompaa. Ei ole ainakaan toistaiseksi keksitty sopivaa hormonaalista ehkäisymenetelmää miehille. Luulen vain, että jos tällainen ihmepilleri/ruiske/kapseli(?) joskus markkinoille tulee, monelta mieheltä se jää apteekin hyllylle. Oma miehuus on arka asia. Pienetkin mahdolliset sivuvaikutukset riittävät pelottamaan miehen peittelemään sukukalleutensa piiloon pahalta maailmalta. Kukaan älköön koskeko tai edes pahalla silmällä katsoko! Vähemmästäkin pikkuveli kutistuu kokoon ja vetäytyy piiloon pusikkoonsa.
Entä jos en todellakaan aio koskaan hankkia lapsia? Joko käytän pillereitä läpi elämäni tai annan steriloida itseni sitten, kun laki sen minulle iän puolesta sallii. Jälleen vaikeampaa naiselle. Miehelle se olisi verraten yksinkertainen toimenpide, joka ei lisäksi (kuulemma) vaikuta miehen haluihin tai kyvykkyyteen millään lailla. Mutta taas, miehisyyden menettämisen pelko leijuu poloisen miesparan yllä. Edes kollikissaansa tosimies ei vee kastroitavaksi, vaan ääni värähtäen sanoo ettei pojalle voi sellaista temppua tehdä. Nivusseutu olkoon koskematon!
Sillä aikaa monet meistä popsii e-pillereitä, hormoneja, vuosia, vuosikymmeniä putkeen. Hormonipitoisuudet pillereissä ovat alentuneet alkuvuosista - samalla niistä aiheutuneet kuolemantapaukset ovat muuttuneet harvinaisiksi. Mutta silti jokainen nainen ottaa pilleripakkauksen avattuaan riskin terveydelleen. Keinotekoisia hormoneja, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen. Moni nainen tuntee muuttuvansa vähemmän naiselliseksi painon kasvaessa ja mielialavaihteluiden tehdessä joskus arkipäiväisenkin kommunikoinnin ja elämän ylipäätään pelkäksi kiukuttelun, raivoamisen ja itkunpuuskien sekaiseksi hormonipöhnäksi. Mies saa kyllä pitää kynsin hampain kiinni miehisyydestään, meidän odotetaan uhraavan naiseutemme syntyvyydensäännöstelyn alttarille.
Mutta kaipa minä jatkan pillerieni syömistä, kun en muutakaan tässä elämäntilanteessa voi. Antakaa anteeksi PMS-purkaukseni, jos suinkin voitte. Naisten vaivoja vain. Viikon kuluttua otan esiin taas uuden läpipainopakkauksen ja nautin muutamasta päivästä, jolloin mieleni tuntuu vähän kevyemmältä ja linjani solakammilta. On tämä hienoa.
Joojoo, naiselle se on helpompaa. Ei ole ainakaan toistaiseksi keksitty sopivaa hormonaalista ehkäisymenetelmää miehille. Luulen vain, että jos tällainen ihmepilleri/ruiske/kapseli(?) joskus markkinoille tulee, monelta mieheltä se jää apteekin hyllylle. Oma miehuus on arka asia. Pienetkin mahdolliset sivuvaikutukset riittävät pelottamaan miehen peittelemään sukukalleutensa piiloon pahalta maailmalta. Kukaan älköön koskeko tai edes pahalla silmällä katsoko! Vähemmästäkin pikkuveli kutistuu kokoon ja vetäytyy piiloon pusikkoonsa.
Entä jos en todellakaan aio koskaan hankkia lapsia? Joko käytän pillereitä läpi elämäni tai annan steriloida itseni sitten, kun laki sen minulle iän puolesta sallii. Jälleen vaikeampaa naiselle. Miehelle se olisi verraten yksinkertainen toimenpide, joka ei lisäksi (kuulemma) vaikuta miehen haluihin tai kyvykkyyteen millään lailla. Mutta taas, miehisyyden menettämisen pelko leijuu poloisen miesparan yllä. Edes kollikissaansa tosimies ei vee kastroitavaksi, vaan ääni värähtäen sanoo ettei pojalle voi sellaista temppua tehdä. Nivusseutu olkoon koskematon!
Sillä aikaa monet meistä popsii e-pillereitä, hormoneja, vuosia, vuosikymmeniä putkeen. Hormonipitoisuudet pillereissä ovat alentuneet alkuvuosista - samalla niistä aiheutuneet kuolemantapaukset ovat muuttuneet harvinaisiksi. Mutta silti jokainen nainen ottaa pilleripakkauksen avattuaan riskin terveydelleen. Keinotekoisia hormoneja, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen. Moni nainen tuntee muuttuvansa vähemmän naiselliseksi painon kasvaessa ja mielialavaihteluiden tehdessä joskus arkipäiväisenkin kommunikoinnin ja elämän ylipäätään pelkäksi kiukuttelun, raivoamisen ja itkunpuuskien sekaiseksi hormonipöhnäksi. Mies saa kyllä pitää kynsin hampain kiinni miehisyydestään, meidän odotetaan uhraavan naiseutemme syntyvyydensäännöstelyn alttarille.
Mutta kaipa minä jatkan pillerieni syömistä, kun en muutakaan tässä elämäntilanteessa voi. Antakaa anteeksi PMS-purkaukseni, jos suinkin voitte. Naisten vaivoja vain. Viikon kuluttua otan esiin taas uuden läpipainopakkauksen ja nautin muutamasta päivästä, jolloin mieleni tuntuu vähän kevyemmältä ja linjani solakammilta. On tämä hienoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Totta joka sana!
en jaksanu ees lukee tota
PMS-oireiden mitä ihmeellisimpien ilmentymien ristitulessa vasektomia ei näytä siltä parhaalta vaihtoehdolta, kun tuntuu, että joka toinen päivä on lentämässä talosta ulos veneen alle, vain että toinen jaksaisi paremmin arkipäivää.
Kyse ei tosiaankaan ole siitä, että makoilisin sohvalla. Ja muuten, vasektomia aika on tilattu.
ehkäisystä, jolla on KAIKKI oikeudetkin vahingon sattuessa?
Minusta ainakin luonnollista...
miten toi toimis, jos menee pänks ja alottaa uuden suhteen.
Sehän tarkottas, että joka jätkä kävis pistääs piuhat poikki...montako kertaa luulet, että niiden johtimet voitas yhdistää ja katkasta onnistuen?
Unohdit muuten sen helpoimman. Ei sun tarvii olla hormoonipöhnässä sterilointiin asti. Ei pillerin pillerii, ole ilman miestä! Ei mitään sivuvaikutuksii. Pientä panetusta sillon tällön, mutta sexikaupassa on myynnissä kaikenkokosta muovikullia...
Eli sinun EI tarvitse, jollet haluu tärvätä terveyttäs, jonkun vielä paremman toivossa...