Maunusta ja maailman menosta

Mauno Koivisto ei enää edusta presidentti- instituutiota (on siinäkin käsite) ei sosdemareita, eikä edes päivän politiikkaa. Hän on eläkeläinen, irrallaan ja vapaana kaikesta oman edun- ja vallantavoittelusta. Tässä asemassaan hän on esittänyt ajatuksia, joita en olisi tätä ennen voinut uskoa hänen edes "fundeeranneen".

Ensin tuli Natoon liittymiselle kylmä ei ja nyt Lipposen - siis entisen puoluetoverinsa EU-linjauksille kävi samoin. Niin pitkälle Manu ei sentään ole mennyt, että olisi kommentoinut Lipposen lausuntoa suuresta valtiomiehestä eli Bushista, jonka suuruutta Paavo perusteli sillä, että Bush valitsi YK:n kautta Irakin valloitussotaan johtavan tien.

Eläkeläisen muisti voi tietysti vähän pätkiä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että Manun Turun satamatyöläisistä tekemä gradu oli mitä oikeistolaisin (tuomitsi näiden lakon). Siitä sen sijaan olen melko varma, että hänen pääaineensa ei ollut kansantalous eikä valtio-oppikaan vaan psykologia, toimihan Manu työuransa alussa jonkin aikaa ammatinvalinnanohjaana éli niin kuin nykyisin sanotaan av-psykologina. Ja siitä olen täysin vakuuttunut, että Manu ajoi läpi rahamarkkinoiden vapauttamisen, ja halusi näin vahvistaa suomalaisten pääomanedustajia asemia ja etuja.

Stasiarkistojen ja kommunismiyhteyksien kaivelusta eläkeläismanu sen sijaan jo totesi, ettei se voi palvella kenenkään etuja. Ja nämä viimeisimmät kannanotot ovat radikaalisuudessaan nykysuomessa täysin poikkeuksellisia.

Täyttäkääpä muistikatkoni ja vääristymäni - muussa tapauksessahan minun pitäisi uskoa siihen, että Atomic Tom tulee joskus kaukaisessa tulevaisuudessa esittämään täällä internetissä mielenkiintoisia itsenäisiä ajatuksia