Olen ajatellut hakea joko teknilliseen yliopistoon tai lääketieteelliseen. Olen aina ollut keskitasoa parempi oppilas, mutta lukeminen ei ole kuitenkaan ollut aina mielipuuhaani. Löhöilen ja laiskottelen mielelläni. Mitä mieltä olette, tuleeko minulle ongelmia tulevaisuudessa, valitsin sitten miten tahansa? Tekniikkaan minua kannusti opo. Lääkärin ammattiin minulla on taas aina ollut sellainen wanna-be asenne.
Teku vai lääkis?
Annakaija
32
7864
Vastaukset
- vaihtoehtoja
Hyviä vaihtoehtojahan nuo ovat molemmat, mitä tulee tulevaisuudennäkymiin. Ymmärtääkseni tekniikassa lukemista on huomattavasti vähemmän. Matematiikka lienee siellä selvästi suuremmassa osassa. Oletko kiinnostunut enemmän matematiikasta fysiikasta (teknillinen) vai kemiasta biologiasta (lääketieteellinen)?
En opiskele kumpaakaan, mutta jotakin osaan sanoa sen perusteella, mitä tutuilta alan opiskelijoilta olen kuullut. Lääkiksestä olen saanut sellaisen kuvan, että lukemista on hävyttömästi sekä kursseilla on paljon läsnäolopakkoja. Toisaalta opintoihin kuuluu paljon käytännön harjoittelua.
Itsekin olen aika laiska lukemaan, mutta hyvin olen pärjännyt (keskiarvot korkeat). Siihen tottuu, että yliopistossa saa lukea (huomattavasti) enemmän kuin lukiossa. Ainakin itse olen saanut ihan erilaisen lukuasenteen. Lukiossa se oli aina viimeisenä päivänä ennen koetta pikalukemista sekä monet kirjat jäivät kokonaan lukematta. Täällä isoissa kirjatenteissä tuollainen ei vetele. - tulee yleensä
ongelmia elämässä. Ahkera on aina laiskaan nähden etulyöntiasemassa.
Sinä olet vielä niin nuori, että ehdit muuttaa asennoitumistasi opiskeluun ja työntekoon yleensä. - vanhempi opiskelija
Tekniikan ja lääketieteen opinnoissa on tiettyjä eroja. Tiedän tämän entisenä teekkarina, nykyisenä lääketieteen opiskelijana. Itselleni tekniikan opiskelu ei tuottanut suuria ongelmia. Asian joko aina osasi tai ei osannut. Lääkiksessä taas meno on hieman toinen. Lukemista on kyllä ollut riittävästi, eikä koskaan voi olla varma, kuinka tentti menee, vaikka asian osaisikin. Lääkis on enemmän koulumainen. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta huono asia. Molemmissa on puolensa.
- niin varmaan
se on taas varmaan just se teidän lääkis jossa on niin vaikeeta eiköhän se oo yhtä vaikeeta ihan missä tahansa!
- kandipaatti
Jos sinun edes tarvitsee vertailla noita kahta, ei ainakaan lääkis ole oikea paikka.
- sinä se lapsellinen olet
Miksi nimenomaan lääkiksen kohdalla lääkiksen pitäisi olla AINOA kiinnostava ala? Sitähän sinä tarkoitat. Jos lääkiksen ei tarvitse olla AINOA kiinnostava ala, niin silloin on ihan hyvä vertailla eri vaihtoehtoja.
Voi olla, että jotain potentiaalisesti erinomaista lääkäriä kiinnostaa myös teknillinen ala tai vaikka tähtitiede. Eikö tällöin ole parempi, että tyyppi päätyy lääkikseen? Tietenkin on.
Lääkäreillä ja lääkäreiksi haluavilla saa olla muitakin kiinnostuksen kohteita kuin lääketiede. - olet oikeassa
sinä se lapsellinen olet kirjoitti:
Miksi nimenomaan lääkiksen kohdalla lääkiksen pitäisi olla AINOA kiinnostava ala? Sitähän sinä tarkoitat. Jos lääkiksen ei tarvitse olla AINOA kiinnostava ala, niin silloin on ihan hyvä vertailla eri vaihtoehtoja.
Voi olla, että jotain potentiaalisesti erinomaista lääkäriä kiinnostaa myös teknillinen ala tai vaikka tähtitiede. Eikö tällöin ole parempi, että tyyppi päätyy lääkikseen? Tietenkin on.
Lääkäreillä ja lääkäreiksi haluavilla saa olla muitakin kiinnostuksen kohteita kuin lääketiede.Se, että on kiinnostunut ainoastaan yhdestä alasta, kertoo melkoisesta ahdasmielisyydestä. Erityisesti, koska tieteiden rajat ovat melko keinotekoisia. Oikeastaan sanoisin, että esim. lääketieteilijän pitäisi olla kiinnostunut (itsenäisinä aloina) myös biologiasta, kemiasta ja psykologiasta - muiden muassa. Kaikille tieteilijöille ovat hyväksi myös mm. matematiikan, filosofian ja historian opinnot.
Hieman kärjistetysti heittäisin, että putkikoulutusohjelmista valmistuu tyyppejä, joilla ei ole yleissivistystä nimeksikään. Itselläni esimerkiksi on tähän mennessä opintoja 4 tiedekunnassa, 2 yliopistossa, hyvin erilaisilla aloilla, jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa. Tyypillinen lääkisläinen opiskellee vain omassa lääketieteellisessä tiedekunnassaan. - haluaisi...
sinä se lapsellinen olet kirjoitti:
Miksi nimenomaan lääkiksen kohdalla lääkiksen pitäisi olla AINOA kiinnostava ala? Sitähän sinä tarkoitat. Jos lääkiksen ei tarvitse olla AINOA kiinnostava ala, niin silloin on ihan hyvä vertailla eri vaihtoehtoja.
Voi olla, että jotain potentiaalisesti erinomaista lääkäriä kiinnostaa myös teknillinen ala tai vaikka tähtitiede. Eikö tällöin ole parempi, että tyyppi päätyy lääkikseen? Tietenkin on.
Lääkäreillä ja lääkäreiksi haluavilla saa olla muitakin kiinnostuksen kohteita kuin lääketiede.turvautua lääkäriin, jonka suuri intohimo on tähtitiede tai historia. Intohimo on aina poissa lääketieteen osaamisesta. Minä haluaisin lääkärin, jota kiinnostaa lääketiede ja joka haluaa auttaa.
Tittelin ja PALKAN takia lääkäriksi ryhtyneet ovat yököttäviä. Valitettavasti niitä riittää...!!!! - edes...
olet oikeassa kirjoitti:
Se, että on kiinnostunut ainoastaan yhdestä alasta, kertoo melkoisesta ahdasmielisyydestä. Erityisesti, koska tieteiden rajat ovat melko keinotekoisia. Oikeastaan sanoisin, että esim. lääketieteilijän pitäisi olla kiinnostunut (itsenäisinä aloina) myös biologiasta, kemiasta ja psykologiasta - muiden muassa. Kaikille tieteilijöille ovat hyväksi myös mm. matematiikan, filosofian ja historian opinnot.
Hieman kärjistetysti heittäisin, että putkikoulutusohjelmista valmistuu tyyppejä, joilla ei ole yleissivistystä nimeksikään. Itselläni esimerkiksi on tähän mennessä opintoja 4 tiedekunnassa, 2 yliopistossa, hyvin erilaisilla aloilla, jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa. Tyypillinen lääkisläinen opiskellee vain omassa lääketieteellisessä tiedekunnassaan.hivenen lääketieteellisen opetukseen.
Korkeakoulututkintojen tarkoituksena on siihen varatun ajan (noin viisi vuotta) puitteissa kouluttaa opiskelija sen tutkinnon mukaiseen pätevyyteen. Koska aika on rajallinen, niin keskitytään oleelliseen. Pidennetään opiskeluaika 10 vuoteen ja sitten voidaan toteuttaa esityksesi.
sinun kritiikkisi kohdistuu ihan kaikkiin tutkintoihin, mutta siperia opettaa, pikkuinen. Lääkäriltä edellytetään lääkärin, juristilta juristin ja upseerilta upseerin taitoja.
Jos joskus joudut sairastuessasi turvautumaan lääkäriin, niin aivan 100-varmasti arvostat enemmän lääkäriä, joka on 100 prosenttisesti keskittynyt lääketieteeseen ja osaa oireiden perusteella havaita syöpäsi varhaisessa vaiheessa.
Vai haluaisitko filosofiaa syvällisesti hallitsevan lääkärin, joka ei osaa oikeaa dignoosia, mutta tarjoaa lohduttavia filosofioita.
Kirjoituksesi kertoo nuoruudesta ja kokemattomuudesta ja ehkäpä siitä, että lääketieteellisen ovet eivät ole sinulle, pikkuinen avautuneet... - aiempi kirjoittaja
edes... kirjoitti:
hivenen lääketieteellisen opetukseen.
Korkeakoulututkintojen tarkoituksena on siihen varatun ajan (noin viisi vuotta) puitteissa kouluttaa opiskelija sen tutkinnon mukaiseen pätevyyteen. Koska aika on rajallinen, niin keskitytään oleelliseen. Pidennetään opiskeluaika 10 vuoteen ja sitten voidaan toteuttaa esityksesi.
sinun kritiikkisi kohdistuu ihan kaikkiin tutkintoihin, mutta siperia opettaa, pikkuinen. Lääkäriltä edellytetään lääkärin, juristilta juristin ja upseerilta upseerin taitoja.
Jos joskus joudut sairastuessasi turvautumaan lääkäriin, niin aivan 100-varmasti arvostat enemmän lääkäriä, joka on 100 prosenttisesti keskittynyt lääketieteeseen ja osaa oireiden perusteella havaita syöpäsi varhaisessa vaiheessa.
Vai haluaisitko filosofiaa syvällisesti hallitsevan lääkärin, joka ei osaa oikeaa dignoosia, mutta tarjoaa lohduttavia filosofioita.
Kirjoituksesi kertoo nuoruudesta ja kokemattomuudesta ja ehkäpä siitä, että lääketieteellisen ovet eivät ole sinulle, pikkuinen avautuneet...Jos tuntisit hieman filosofiaa, niin tietäisit, mitä tarkoittaa argumentum ad hominem.
Haluaisin kyllä, että lääkärini hallitsisi edes perustietämyksen esimerkiksi loogisesta päättelystä ja argumentoinnista. - C-C-C-H
aiempi kirjoittaja kirjoitti:
Jos tuntisit hieman filosofiaa, niin tietäisit, mitä tarkoittaa argumentum ad hominem.
Haluaisin kyllä, että lääkärini hallitsisi edes perustietämyksen esimerkiksi loogisesta päättelystä ja argumentoinnista.En ole itse lääkiksessä, mutta uskonpa, että keskivertolääkäriltä löytyy kykyä loogiseen päättelyyn hieman enemmän kuin rivihumanistilta. Se on pääosin synnynnäinen ominaisuus, eikä asia parane, vaikka osaisi kaikkien filosofien elämänkerrat ja hienot teoriat läpikotaisin. Jokaisen sopisi tietysti sivistää itseään. Siitä ei ole koskaan mitään haittaa.
- ja looginen päättely
C-C-C-H kirjoitti:
En ole itse lääkiksessä, mutta uskonpa, että keskivertolääkäriltä löytyy kykyä loogiseen päättelyyn hieman enemmän kuin rivihumanistilta. Se on pääosin synnynnäinen ominaisuus, eikä asia parane, vaikka osaisi kaikkien filosofien elämänkerrat ja hienot teoriat läpikotaisin. Jokaisen sopisi tietysti sivistää itseään. Siitä ei ole koskaan mitään haittaa.
Tiedoksesi vain, että merkittävin tutkimussuuntaus suomalaisessa akateemisessa filosofiassa on logiikka. Mitään periaatteellista eroa filosofisen ja matemaattisen logiikan välillä taas ei ole, ja suomalainen akateeminen filosofia on vahvuusalueiltaan lähempänä matematiikkaa kuin humanistisia tieteitä.
Tunnetuimmat suomalaiset filosofit viime vuosikymmeninä ovat olleet Georg Henrik von Wright ja Jaakko Hintikka, kumpikin loogikoita. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä he kehittivät erityisesti modaalilogiikkaa. - 2x2=5,5
aiempi kirjoittaja kirjoitti:
Jos tuntisit hieman filosofiaa, niin tietäisit, mitä tarkoittaa argumentum ad hominem.
Haluaisin kyllä, että lääkärini hallitsisi edes perustietämyksen esimerkiksi loogisesta päättelystä ja argumentoinnista.Juuri niin. Kullekin opetetaan niin paljon, kuin omassa ammatissa pärjääminen edellyttää. Nythän kaikki ovat samaa mieltä.
- lisää
aiempi kirjoittaja kirjoitti:
Jos tuntisit hieman filosofiaa, niin tietäisit, mitä tarkoittaa argumentum ad hominem.
Haluaisin kyllä, että lääkärini hallitsisi edes perustietämyksen esimerkiksi loogisesta päättelystä ja argumentoinnista.latinaa, jotta osaisit käyttää ilmaisuja oikeissa merkityksissä... :D
- hohhoijaa..
edes... kirjoitti:
hivenen lääketieteellisen opetukseen.
Korkeakoulututkintojen tarkoituksena on siihen varatun ajan (noin viisi vuotta) puitteissa kouluttaa opiskelija sen tutkinnon mukaiseen pätevyyteen. Koska aika on rajallinen, niin keskitytään oleelliseen. Pidennetään opiskeluaika 10 vuoteen ja sitten voidaan toteuttaa esityksesi.
sinun kritiikkisi kohdistuu ihan kaikkiin tutkintoihin, mutta siperia opettaa, pikkuinen. Lääkäriltä edellytetään lääkärin, juristilta juristin ja upseerilta upseerin taitoja.
Jos joskus joudut sairastuessasi turvautumaan lääkäriin, niin aivan 100-varmasti arvostat enemmän lääkäriä, joka on 100 prosenttisesti keskittynyt lääketieteeseen ja osaa oireiden perusteella havaita syöpäsi varhaisessa vaiheessa.
Vai haluaisitko filosofiaa syvällisesti hallitsevan lääkärin, joka ei osaa oikeaa dignoosia, mutta tarjoaa lohduttavia filosofioita.
Kirjoituksesi kertoo nuoruudesta ja kokemattomuudesta ja ehkäpä siitä, että lääketieteellisen ovet eivät ole sinulle, pikkuinen avautuneet...Miten tuo "pikkuisen" viljeleminen edesauttaa viestin perille menemistä?
"Korkeakoulututkintojen tarkoituksena on siihen varatun ajan (noin viisi vuotta) puitteissa kouluttaa opiskelija sen tutkinnon mukaiseen pätevyyteen."
Se, että koulutus ja sen tavoitteet sattuvat tällä hetkellä olemaan tietynlaisia, ei tarkoita, että niiden pitäisi olla sellaisia.
"Pidennetään opiskeluaika 10 vuoteen ja sitten voidaan toteuttaa esityksesi."
Ei tarvitse pidentää 10 vuoteen. On mahdollista hankkia laajempaa sivistystä ja kehittää ajattelua kurinalaisemmaksi ilman, että opinnot venyvät vuosilla.
"Lääkäriltä edellytetään lääkärin, juristilta juristin ja upseerilta upseerin taitoja."
Aivan, mutta se ei tarkoita, että lääkärin ja juristin pitäisi tyytyä alansa vähimmäisvaatimuksiin.
"Jos joskus joudut sairastuessasi turvautumaan lääkäriin, niin aivan 100-varmasti arvostat enemmän lääkäriä, joka on 100 prosenttisesti keskittynyt lääketieteeseen ja osaa oireiden perusteella havaita syöpäsi varhaisessa vaiheessa."
Ei ajattelun ja sivistyksen laajentaminen johda automaattisesti diagnoosien huonontumiseen.
"Vai haluaisitko filosofiaa syvällisesti hallitsevan lääkärin, joka ei osaa oikeaa dignoosia, mutta tarjoaa lohduttavia filosofioita."
Heh. Haluaisitko itse sataprosenttisesti lääketieteeseen keskittyneen lääkärin, joka ei osaa diagnoosia? Yhtä hölmö kysymys.
Sitä paitsi tässä ei alunperin ollut kyse siitä, mitä kaikkea jo lääkikseen päässeen pitäisi opiskella, vaan siitä, voiko lääkis olla yhtenä vaihtoehtona alavalinnassa. Aiemmassa viestissähän esitettiin väite, että jos lääkis on vaihtoehtona muiden joukossa, niin silloin ei ainakaan kannata pyrkiä lääkikseen. Mikä on tietenkin roskaa. Jos henkilö on kiinnostunut useista aloista, niin hän voi silti lääkikseen päästyään laittaa prioriteetit kohdalleen.
- oikeassa...
Pääset varmaan tekniseen yliopistoon, kunhan valitset tarpeeksi helpon linjan ja olet lukenut riittävästi matematiikkaa ja fysiikkaa/kemiaa lukiossa. Sitten vaan innolla ryhdyt iki-teekkariksi ja valmistut joskus 2010-luvun loppupuolella.
Lääketieteellisestä sinun ei kannata edes haaveilla... :D - LK001
Jos vähänkään löytyy taipumusta laiskotteluun. Teku on oiva paikka, jos ala kiinnostaa ja motivaatiota opiskeluun löytyy. Sanoisin, että lääkiksessä ei silkalla motivaatiolla ja kutsumuksella ratsasteta. Kun pakollista opetusta, PBL:a ja omaehtoista opiskelua on tuhoton määrä, voivat ne viimeisetkin motivaation rippeet karista. Joillekin ilo palautuu, jotkut vain jatkavat eteenpäin ajattelematta asiaa sen kummemmin.
Sanalla sanoen voi opiskelu olla puuduttavaa. Toisinaan on tyytyttävä uhraamaan se vähäkin vapaa-aika ja uhraamaan yöt tuhansille tenttisivuille. Eikä sekään välttämättä auta. Riippuu tietysti myös opiskelupaikasta ja vaatimustasosta.- Nimetön
erikoisen erinomaisia käsityksiä lääketieteen opinnoista. Itse en ole moisia piirteitä, hukattuja öitä, menetettyä vapaa-aikaa, kamalan kamalaa lukemista ym. huomannut ainakaan näin neljän "ensimmäisen" vuoden perusteella...
- Nimetön
näkee hyvin kirjoittajien nuoruuden ja ehkäpä nuoruuteen kuuluvan vahvan idealisoinnin: aivan kuin lääkäri olisi joku ylijumala, joka ei voisi olla kiinnostunut intohimoisesti mistään muusta kuin lääketieteestä koska se aika olisi "lääketieteestä pois", kuten joku asian esitti. No, elämä opettaa ehkä sinuakin näkemään, että suurimmalla osalla lääkäreistä on HARRASTUKSIA, usein intohimoisiakin esim. musiikki, luonto, matkailu jne, vai luulitko sinä pikkuinen että lääkärit kotonakin leikkivät anatomisilla malleilla jne...
- teillä susirajalla
Nimetön kirjoitti:
erikoisen erinomaisia käsityksiä lääketieteen opinnoista. Itse en ole moisia piirteitä, hukattuja öitä, menetettyä vapaa-aikaa, kamalan kamalaa lukemista ym. huomannut ainakaan näin neljän "ensimmäisen" vuoden perusteella...
Kuopiossa onkin vähän erilainen meininki.
Useampaa alaa lukeneena voin kyllä todeta, että lääkiksen tentit ovat huomattavasti pahempia kuin muissa tiedekunnissa. Myös hylättyjen määrä per tentti on ihan eri sfääreissä (niitä on lääkiksen puolella paljon enemmän). - kokemuksen
Nimetön kirjoitti:
näkee hyvin kirjoittajien nuoruuden ja ehkäpä nuoruuteen kuuluvan vahvan idealisoinnin: aivan kuin lääkäri olisi joku ylijumala, joka ei voisi olla kiinnostunut intohimoisesti mistään muusta kuin lääketieteestä koska se aika olisi "lääketieteestä pois", kuten joku asian esitti. No, elämä opettaa ehkä sinuakin näkemään, että suurimmalla osalla lääkäreistä on HARRASTUKSIA, usein intohimoisiakin esim. musiikki, luonto, matkailu jne, vai luulitko sinä pikkuinen että lääkärit kotonakin leikkivät anatomisilla malleilla jne...
ääni, joka perustuu päinvastoin luvattoman moniin luvattoman tumpeloihin ja hatarin tiedoin varustettuihin lääkäreihin.
Olisi helppoa luetella heti kymmeniä karkeita diagnoosi- ja hoitovirheitä tehneitä lääkäreitä, joita ovat tehneet muista asioista liiaksi kiinnostuneet lääkärit. Lääkäriksi on ryhdytty palkan, tittelin ja lyhyen päivittäisen työajan takia ja valmistuttua ei kiinnosta hirveästi ammattitaidon ylläpito. Ainoastaan pakolliset...
Harrastuksia totta kai on syytä jokaisella olla, mutta kyllä hyvän lääkärin pitää olla lääketieteestä aidosti kiinnostunut. Muuten on väistämättä huono lääkäri... - Nimetön
kokemuksen kirjoitti:
ääni, joka perustuu päinvastoin luvattoman moniin luvattoman tumpeloihin ja hatarin tiedoin varustettuihin lääkäreihin.
Olisi helppoa luetella heti kymmeniä karkeita diagnoosi- ja hoitovirheitä tehneitä lääkäreitä, joita ovat tehneet muista asioista liiaksi kiinnostuneet lääkärit. Lääkäriksi on ryhdytty palkan, tittelin ja lyhyen päivittäisen työajan takia ja valmistuttua ei kiinnosta hirveästi ammattitaidon ylläpito. Ainoastaan pakolliset...
Harrastuksia totta kai on syytä jokaisella olla, mutta kyllä hyvän lääkärin pitää olla lääketieteestä aidosti kiinnostunut. Muuten on väistämättä huono lääkäri...sairas kun tunnet pelkästään kymmeniä diagnosointi ja hoitovirhettä tehnyttä lääkäriä, ihme että minä en tunne yhtäkään...
Ja kyllä virheitä sattuu "Huipuillekin", älä taas idealisoi. Te nuoret olette nuoriksi yllättävän kovilla arvoilla varustettuja ja ahdasmielisiä.
Sulkeeko harrastusten olemassa olo pois "aidon kiinnostuksen lääketieteeseen"?
Mistä sinä tiedät että "viimeisenä iltana palauttelijat" ovat lehtien otsikoissa, tunnetko tapauksia, vai onko tämäkin luuloasi?
Ja yliopiston on vika on, jos tiedekunnasta pääsee ulos "huono" lääkäri. Tenteillä mitataan osaaminen. Miten määrittelet huonon? Kukaan ei voi tietää kaikkea ja se sinun mielestäsi huono saattaa olla hyvä jossakin erityisesti. - Nimetön
teillä susirajalla kirjoitti:
Kuopiossa onkin vähän erilainen meininki.
Useampaa alaa lukeneena voin kyllä todeta, että lääkiksen tentit ovat huomattavasti pahempia kuin muissa tiedekunnissa. Myös hylättyjen määrä per tentti on ihan eri sfääreissä (niitä on lääkiksen puolella paljon enemmän).päättelet että olen "susirajalta" ? En ole Kuopiossa eikä Kuopio ole "susirajalla" vaan Keski-Suomessa. Joensuu on "susirajalla" tosin siellä ei ole lääkistä. Oletpa sinä vittumainen ihminen. Väitätkö siis, että Kuopiosta tulee huonoja lääkäreitä? Mihin perustat väitteesi? Harvinaisen puupää olet. Tuollaisia näkee vastaanotolla aina silloin tällöin, iän myötä nekin ovat viisastuneet, yleensä melkein kaikki.
- peace of cake
lääkis ei ole muuta kuin helppo nakki, jos handlaa kaiken. Sielläkin riittää aivan hyvin kun viimeisenä iltana hieman palauttelee mieleen mitä puhuttiin tunneilla. Tyhmät joutuvat näkemään kohtuuttomasti vaivaa!
- ylioppilas...
julistamassa asioita.
Ne viimeisenä iltana palauttelijat taas pääsevät lööppeihin, joissa kerrotaan huolimattomien ja taitamattomien lääkäreiden fataaleista virheistä... :(
- Keittiöpsykologisi
persoonallisuus sinulla on ja millaisten ihmisten kanssa tulet parhaiten toimeen.
Oletko enemmän professorityyppi joka on:
- vähän hajamielinen ja laiskan oloinen
- työskentelee mieluimmin yksin kuin porukassa
- kiinnostunut teoriasta teorian takia, eikä sen käytännöllisyyden takia
- ei kumartele auktoriteetteja
- huono johtaja ja huonosti johdeltavissa
- yleensä ei kovin sosiaalinen, mutta voi olla empaattinen ( ei tuomitseva)
- kiinnostuskohteet vaihtelevat usein ja innostuu helposti uusista asioista (urasuunnitelmat vaihtelevat kovinkin usein)
- tylsistyy helposti rutiinitehtävissä
- voi pahoin hierarkiassa
- ulkopuoliset asiat, kuten status, varallisuus, asuinpaikka jne. eivät motivoi sen kummempaa
- ei pikkutarkka, suuret kokonaisuudet kiinnostavat enemmän
- suvaitsevainen
- arvostaa älykkyyttä
- ei aseta selviä päämääriä, matka on tärkeämpi kuin määränpää
- ei aina viihdy koulussa, vaikka edellytyksiä olisi pärjätä (voi olla alisuorittaja, kukoistaa usein yliopistossa)
- haluaa ottaa selvää asioista itse
- idearikas, luova, mielikuvituksellinen
- viihtyy it-hemmona, luonnontieteilijänä, filosofina, tutkijana, professorina, elämäntapataiteilijana, keksijänä (insinöörinä)
- kiinnostuu usein lääketieteestä sen tieteellisyyden takia, ei niinkään ammatin takia (ei välttämättä viihdy kovin hyvin erikoislääkärin päivittäisissä ja monotonisissa rutiinitehtävissä)
vai oletko enemmän lääkärityyppi joka on;
- määrätietoinen, ahkera, kilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen
- hyvin tunnollinen, ”ns. hyvä kansalainen”
- vaatii paljon itseltään ja muilta
- looginen, mutta ei ymmärrä abstraktisen logiikan päälle jolla ei ole käyttöarvoa reaalimaailmassa
- ei kovin luova, asiat tehdään niin kuin kirjassa sanotaan
- kuuluu melkein aina luokan parhaimmistoon ja jo toinen sija voi olla rankka pettymys
- ei viihdy kovin hyvin erilaisten ihmisten parissa, mutta tulee toimeen kaikkien kanssa
- arvostaa älykyyttä (usein kärsimätön ”typeryksien” kanssa)
- besserwisser (vaikkei olisikaan alan asiantuntija)
- ei kovin tunteikas, mutta osaa lukea muita ihmisiä
- konservatiivinen, haluaa jatkaa perinteitä (vanhempien uravalinta voi olla ratkaiseva tekijä omassa uravalinnassaan)
- sietää hyvin rutiinia, välttää muutosta
- kunnioittaa auktoriteetteja, mutta luottaa enemmän omaan arvostelukykyyn
- hierarkkinen
- ei mikään luonnollinen johtaja, vaan haluaa mieluimmin toimia yksin (pystyy kuitenkin johtamaan jos päämäärän saavuttaminen sitä vaatii)
- asettaa päämääriä, eikä pysty nukkuman kunnolla ennen kuin tehtävä on suoritettu
- nauttii yhteiskunnallisesta asemasta ja usein myös pikkuporvarillisesta elämäntyylistä (kuvaileva havainto)
- usein ei edes harkitse muita uravalintoja kuin lääkäri, juristi, insinööri, tiedemies
Voit tietysti olla myös sekoitus näistä arkkityypeistä tai jotain aivan muuta, mutta jos olet huomattavasti enemmän tunneihminen kuin rationaalinen, niin kannattaa valita joku ihan muu ala kuin yllä olevista.- Kategorisoinnista
Keittiöpsykologin kategorisointi hieman ontuu. IT-alan DI:nä jonkin aikaa työskennelleenä on pakko todeta, että tuollainen esittelemäsi "professorityypin" ihminen saisi luultavasti fudut duunista kuin duunista alle viikossa. Luultavasti ei selviäisi DI:n opintojen ensimmäisestä vuodesta - ehkä insinööriopinnoissa saattaisi pärjätä loppuun asti.
Ja alkuperäiselle kysyjälle; lääkärin ja DI:n ammattikentät ovat pohjimmiltaan aika lähellä toisiaan. Kummaltakin alalta löytyy ihmisiä jotka tekevät duuniaan koska oikeasti haluavat tehdä sitä - kummaltakin ihmisiä, jotka tekevät duuniaan koska saavat siitä palkkaa. Hyvin harvalla ihmisellä Suomessa (valmistuneet TKL & LL-ihmiset pois lukien) on oikeastaan kapasiteettia vastata kysymykseesi. Yleisesti DI:llä palkkataso lienee parempi (jos otetaan huomioon opintojen kesto & duuniaika viikossa), työtehtävät monipuolisempia ja mahdollisuuksia on enemmän.
Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan oikeasti suhtaudu duuniinsa 24h/7vrk täyttävänä elämäntapana. - keittiöpsykologisi
Kategorisoinnista kirjoitti:
Keittiöpsykologin kategorisointi hieman ontuu. IT-alan DI:nä jonkin aikaa työskennelleenä on pakko todeta, että tuollainen esittelemäsi "professorityypin" ihminen saisi luultavasti fudut duunista kuin duunista alle viikossa. Luultavasti ei selviäisi DI:n opintojen ensimmäisestä vuodesta - ehkä insinööriopinnoissa saattaisi pärjätä loppuun asti.
Ja alkuperäiselle kysyjälle; lääkärin ja DI:n ammattikentät ovat pohjimmiltaan aika lähellä toisiaan. Kummaltakin alalta löytyy ihmisiä jotka tekevät duuniaan koska oikeasti haluavat tehdä sitä - kummaltakin ihmisiä, jotka tekevät duuniaan koska saavat siitä palkkaa. Hyvin harvalla ihmisellä Suomessa (valmistuneet TKL & LL-ihmiset pois lukien) on oikeastaan kapasiteettia vastata kysymykseesi. Yleisesti DI:llä palkkataso lienee parempi (jos otetaan huomioon opintojen kesto & duuniaika viikossa), työtehtävät monipuolisempia ja mahdollisuuksia on enemmän.
Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan oikeasti suhtaudu duuniinsa 24h/7vrk täyttävänä elämäntapana.tietojenkäsittelytiedettä tai ovat itseoppineita ”it-guruja”. Linus Torvalds on hyvä esimerkki tästä kategoriasta. On pärjännyt alalla pelkästään syvän kiinnostuksen aiheeseen takia, eikä menestyksen halusta. Mutta olet oikeassa siinä, että ne eivät ole haluttuja työntekijöitä jos eritystaidot puuttuvat.
Claes Andersson edustaa ehkä vähän tämän tyyppisen lääkärin, joka ei välttämättä olisi pitänyt ruveta lääkäriksi. Masentuvat liian helposti.
Julkkislääkäreistä Päivi Räsänen edustaa enemmän sitä toista tyyppiä, joka varmaan viihtyisi hyvin lääkärin työssä.
Ei tämä kategorisointi pitää ottaa vakavasti, mutta luonnontieteilijät jakautuvat kyllä usein kahteen ryhmään. Ne jotka haluavat tutkia, ja ne jotka haluavat saada tuloksia aikaan.
Hyvä esimerkki tästä jakautumasta ovat nämä kaksi suomalaiset MySQL-hemmot. Toinen koodaa kotona kalsareissaan ja toinen kiertelee maailmaa myymässä tuotetta.
Sain vaikutelman että aloittaja on erityisen hyvä luonnontieteissä, eikä esim. kielissä, jos ope kerran suositteli tekniikkaa ja lääkiskin kiinnostaa. Tämän takia otin ”hajamielisen professorin tyypin” puheeksi. Luulen että moni joka opiskelee matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on joskus nähnyt tämän tyypin hiipivän nurkissa.
Nämä tyypit ovat kärjistettyjä ja useimmat ihmiset löytävät itsensä jostain keskeltä, tai jostain ihan muualta.
Ei kannata tehdä mitään uravalintoja tämän höpötyksen perusteella.
- qqari
Jos et tiedä mitä haluat, kannattaa hakea opiskelemaan joko tekniikkaa, taloutta, oikeustiedettä tai lääketiedettä. Kaikissa pärjää vaikka ei olisi ruudinkeksijä kunhan on hommannut itsensä sisälle. Vastoin ennakkoluuloja kaikkiin pääsee vaikka A:n papereilla varustettu nelikymppinen. Aina voi yrittää, jos haluaa mutta ei yritä on todellinen luuseri.
Löhöilystä ja laiskottelusta pitävänä voisin omien tuttujen perusteella suositella sulle lääketiedettä. DI:t toimivat höpöhöpöorganisaatioissa ja joutuvat takomaan bullshittiä paljon enemmän kuin lekurit. Työmarkkinat ovat myös paljon huonommat. Lekurina pystyt käsittääkseni määrittelemään oman työaikasi ja määräsi paljon DI-hommia paremmin.
Tsemppiä, muista aina löhöily ja laiskottelu, ne mielessä pitäen et pala loppuun nelikymppisenä pinkoilevien ylisuorittajien tapaan. - vai asiat?
Kumpi kiinnostaa enemmän? Molemmissa ollaan toki ihmisten kanssa tekemisissä.
- mene tekuun
Itse varasin tenttiin lukuun kolme päivää per tentti. En käyny luennoilla, mutta ihan hyvin pärjäsin tenteissä. Tekussa ei niin haitta, jos joku juttu ei tuu opittua/ymmärrettyä, sen ehtii myöhemmin kattomaan kirjoista, jos on tarvetta.
Lääkärin taas pitää osata asiansa hätätilanteessa, siinä ei oo aikaa ruveta googlettamaan tms. - Ari3333
Oootas.. mä näen... Siwan kassan! kyllä! onneksi olkoon. ongelmasi on ratkaistu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892638Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031668- 1161600
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411461Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641222Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761015- 56979
- 45867
- 64864
- 61835