Oliko koulut jo keksitty siihen aikaan?
"6 He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan."
"6 He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan."
Vastaukset 11
Vanhimmat
varmaan älynlahjoja jopa enemmän kuin sinulla.
Parjaaja ei voi kasvaa uskossaan. Syyttelevä mieli estää hengellisen kasvun. Sellaisessa synnissä eläminen on sielunviholliselle otollista maaperää.
Sielunvihollinen on ”meidän veljiemme syyttäjä” (Ilm. 12:10). Sen nimi on käännettävissä myös sanoilla ”parjaaja” tai ”panettelija”.
Juoruilijat ovat siis antautuneet paholaisen työtovereiksi. Riivaajat viihtyvät sellaisessa ilmapiirissä.
Tahdommehan siis tässä hetkessä tehdä tosi parannuksen tuosta inhottavasta synnistä? Itse tahdon! Tahdotko sinä? –
Jeesuksen veri puhdistaa meidät tästäkin synnistä. Saamme alkaa rakentua ”totuutta noudattaen rakkaudessa” (Efes.4:15). Saamme puhtain sydämin alkaa rakentaa ”elävän Jumalan seurakuntaa, joka on totuuden pylväs ja perustus” (1 Tim.3:15).
Kun tämäkin asia laitetaan kuntoon alkaa seurakuntaelämä elpyä. Uskovat uudistuvat. Alaikäiset alkavat kasvaa. Ilo valtaa sydämet. Keskinäinen rakkaus pääsee esiin. Rukouksen Henki alkaa toimia.
Enää ei ole kyräilyä eikä korvaan kuiskuttelua, vaan rehtiä ja suorasukaista toimintaa Pyhässä Hengessä.
Jumalan siunaus vuotaa runsaana yllemme, kun ”sormella osoittelu” lakkaa
(Jes. 58:9). Silloin alamme rohkaista ja rakentaa toisiamme. Tulee herätys, jota olemme odottaneet!
”Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niin kuin syöpä. …… Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista (= epäpyhistä puheista), tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis” (2 Timot.2:14-21).
MITEN VOIMME LOPETTAA PARJAUKSET ?
Pahan puhumiset ym. juorut loppuvat, kun niiden kuuntelijat sulkevat korvansa. Kuuntelijathan ovat yhtä lailla osallisia ko. syntiin.
Kuullessasi juorun sinun on ensi töiksesi otettava yhteys juorun kohteeseen, mieluiten juoruilijan läsnä ollessa. Näin saat katkaistua saatanan työn alkuunsa.
POISSA OLEVASTA EI TULE PUHUA! Tämä on aiheemme perussääntö. Tahdommehan ojentautua siihen?
”Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niin kuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja Hän sanoo: "Katso, tässä minä olen." Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella osoittelun ja vääryyden puhumisen, jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niin kuin keskipäivä. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; Hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niin kuin runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu. Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain umpeen muuraaja" ja "teitten korjaaja maan asuttamiseksi" (Jes. 58:8-12).
Edellä oleva Raamatun Sana on lupaus Jumalan kansan herätyksestä. ”Sormella osoittelun” poistaminen on eräs edellytys tuon herätyksen alkamiselle.
Raamatun mukaisen ojentautumisen kautta alkaa tapahtua. Muinaiset polut avautuvat eteemme. Tie korjataan. Kompastuskivet poistetaan.
Näin alkaa taas toimia alkuperäinen kristinusko merkkeineen ja ihmeineen.
RAKENTAVA ARVOSTELU
Uskovien kokouksissa voidaan suorittaa profetioiden tarkistavaa arvostelua (1 Kor. 14:29). Tämä pitää tapahtua yhdessä profetoivien ja arvostelijoiden kanssa, siis kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Mutta ei välttämättä kaikkien, esim. vastakääntyneiden kuullen. Tässä tarkistustehtävässäkään ei arvostella henkilöitä, vaan sanomia, ovatko ne luotettavia ja Raamatun mukaisia. Arvostelijoina voivat toimia vain siihen armoitetut, raitishenkiset ja uskossaan kasvaneet kristityt.
Ala-asteen pieni oppilas ei ole kykenevä arvostelemaan Yliopiston professoria? Ei myöskään uskossaan alaikäinen, jolla on vikoileva syyttäjämieli, sovi muita arvostelemaan.
Ojentaminen
Synnissä elävät uskovat ja epäraamatullisen opin julistajat pitää ojentaa Sanan tielle rakkauden hengessä. Tässä tulee noudattaa Jeesuksen ja apostolien opetusta: ensin kahden kesken keskustellen, sitten yhdessä jonkun muun kanssa ja vasta viimeisenä keinona julkisesti. Parjaava syytösmieli tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa olla ojentajaltakin poissa. Matt. 18:15-17; Gal. 1:8-9; 1 Tim.1:3-7; 2 Tes.3:14-15.
Raamatun Sanasta sivuun menneet, jotka eivät tahdo ojentautua siihen takaisin, vaan jäävät parjaaviksi eksyttäjiksi, on erotettava seurakunnan yhteydestä.
Sivuun menneistä tulee antaa julkinen varoitus kaikille uskoville. Esim. 1 Tim.1:19-20 ja 2 Tim.2:16-18 ym. Se ei silloin ole parjausta, vaan seurakunnan suojelua:
”Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha" (1 Kor. 5:9-13).
Meillä ei tosin ole valtuuksia erottaa Kristuksen ruumiin jäsentä seurakunnasta, mutta velvollisuutemme on suojella uskovia poistamalla yhteydestä mm. parjaaja, joka ei tahdo katua syntiään ja luopua siitä.
Yhteydestä poistaminen on eri asia kuin seurakunnasta erottaminen!
Seurakunta on Kristuksen ruumis. Jokainen uskoon tullut on Kristuksen ruumiin jäsen (1 Kor.12:27). Siihen jäsenyyteen eivät voi ihmiset vaikuttaa.
Velvollisuutemme on siis poistaa keskuudestamme sellainen, joka ei tahdo elää pyhityselämää Jumalan rakkaudessa ja totuudessa: ”Totuutta noudattaen rakkaudessa” (Efes.4:15).
Parjaajat saastuttavat seurakuntaa. Sen tähden sen synnin harjoittajaan tulee soveltaa yhteydestä erottamista. Yhteydestä erottaminen tehdään määräajaksi, kunnes Jumalan armo taas kelpaa ja parjausmielestä on tehty parannus.
”Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden” ( Jaakob 5:19-20 ).
Juoruilun synti on sielunvihollisen aikaansaama eksytys, josta pitää palata takaisin oikealle tielle kuten muiltakin harhateiltä. Jumala tahtoo parantaa tämänkin kansansa vamman. Parantuminen edellyttää synnistä ja juoruilijoiden seurasta luopumista. Juoruilijoille pitää tehdä selväksi, ettemme tahdo olla tekemisissä sellaisten kanssa.
”Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.
Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.
Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan"
(1 Piet.3:8 – 12).
Jumalan Sana on lääke syntiä vastaan.
Ehdottaisinkin, että tutkisit raamatunlukuhetkessäsi seuraavat kohdat:
3 Moos. 19:16-18; Psalmi 15:1-5: 17:3; 50:19-21; 101:5; Sananl. 10:18; 18:8;
Matt. 7:3-5; 18:10-22; Room. 15:1-3; 1 Timot.3:11; 5:13; 2 Timot.2:14-26; Gal.6:1; Tiit.2:1-8; 1 Piet. 3:16; Ilm.12:10.
Jeesuksen Kristuksen kalliissa Nimessä ja sovintoveren ansiossa, anna, oi Jumala, syntimme anteeksi!
Aamen.
__________________________
Weijo Lindroos
mutta se ei ollut vastaus esittämääni kysymykseen, vaan aivan johonkin muuhun kysymykseen, mihin?
ainakin mainitsevat, että eräs Simon ben Setach, joka eli Aleksanteri Jannaeoksen aikana (103-76 eaa) ja hänen jälkeensä, olisi pistänyt pystyyn jonkinlaisen koulun. Pitääkö se paikkansa on sitten toinen kysymys.
Toinen maininta rabbiinisissa teksteissä koulusta tuolta ajalta on aikaan hieman ennen Juutalaissotaa eli noin ensimmäisen kristillisen vuosisadan puoleenväliin. Silloin erään ylipapin mainitaan järjestäneen tarjolle kouluopetusta.
Tietysti kirjoittamaan (ja lukemaan, kuten evankeliumit myös kertovat) Jeesus on voinut oppia muuallakin kuin jossain enemmän tai vähemmän virallisessa koulussa. Mitkä sitten ovat olleet puusepän pojan mahdollisuudet sellaiseen, mene ja tiedä.
Jeesusta lukemaan ja kirjoittamaan, koska hän osasi molempia, olet oikeassa. Jeesuksen kieli oli aramea. Kun Jeesus kirjoitti sormellaan maahan, ja sanoi ne kuuluisat sanansa, syyttäjät katosivat yksi toisensa jälkeen paikalta (Joh.8:6-7). Luukkaan evankeliumissa on esimerkiksi siitä, miten Jeesus osasi myös lukea. Siellä kerrotaan, miten Jeesus sapattina synagoogassa "nousi lukemaan profeetta Jesajan kirjaa." (Luuk. 4:16-17.)
Mutta tuolloinkin ihmiset ihmettelivät Jeesuksen kirjoitusten tuntemusta olihan hän puusepän, Joosefin poika. Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, hän sanoi: "Totisesti, kukaan ei ole profeetta omalla maallaan". (Luuk.4:24.)
Opettiko hänen äitinsä Maria? Missä Maria sitten oli oppinut? Vai opettiko Joosef hänen isänsä? Ainakin Jeesus tiesi hyvin kirjoitukset, hänhän keskusteli jo 12 vuotiaana Jerusalemin temppelissä opettajien keskellä ja kyseli heiltä. Ja "kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia". (Luuk.2:47.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
pitämiään asioita? Moni asia olisi toisin. Evankeljumit kun antavat kovin sekavasti tietoja tapahtuneista ja sankarin puheista.
kirjoittaminen, vaan kasteensa jälkeen hän toimi "kentällä". Puhui, opetti, paransi sairaita, herätti kuolleita. Näytti elämällään ja sanoillaan Jumalan todellisen luonteen. Joka paikassa, missä hän kulki, parveili valtavat määrät ihmisiä. Sakkeuskin meni puuhun, että näkisi Herransa!
Kuinka moni kuolisi ystävänsä puolesta? Jeesus kuoli syntisten puolesta. Hän otti päälleen kaikkien synnit. Hän joutui kokemaan, mitä on ero Jumalasta, Isästä. Sillä hetkellä, kun hän huusi: Jumalani, miksi minut hylkäsit, sillä hetkellä hän koki, mitä on olla erossa Isästä! Näin pitkälle Jeesus meni meidän tähtemme. Tämä oli Jeesuksen tehtävä täällä maan päällä.
synnitön. Sytiä on vaan siihen uskovilla eli niillä jotka ovat saaneet syntiopetusta.
Totta kai oli koulut, mutta niissä opiskeltiin vain pyhiä kirjoituksia. Niihin kai ei päässyt ihan kuka tahansa, vaan lähinnä rabbi-ehdokkaat. Marian sukuhan oli rabbisukua.
ei löydy vanhimmista kreikankielisistä teksteistä, joten joku raapustaja on lisännyt säkeen myöhemmin.
valossa hassu kysymys: kuka opetti kristinuskon Jumalan lukemaan? No oppihan hän kävelemään, siistiksi ja kaiken muun mitä oppii vauvasta aikuiseksi kasvaessaan.