Ruovedellä, Pekkalan suunnalla, helmikuun alussa, pyysivät Venäjän Itämeren laivaston "musta kaarti" pääkallolippuineen, 250 viestä, päästä vaarallisimpaan paikkaan taistelemaan.
Epäonnekseen he saivat vastaansa Matti Laurilan johtaman suojeluskunta-osaston, n.150 Lapualaista.
taistelusta on jäänyt dokumenttejä, että venäläisillä oli tukenaan tykistöä ja konekivääriä, joiden tukemana he hyökkäsivät valkoisia vastaan, aluksi jopa pystyivät horjuttamaan rintamaa. kunnes vastahyökkäys, tälläkertaa valokiisten konekiväärien tukemana, heitti heidät pois. taistelukentälle jäi yli 100 venäläistä ja eloonjääneet palasivat takaisin Pietariin, jatkamaan Venäläistä vallankumousta.
Taistelu oli ratkaiseva koko vuoden 1918 sodan kannalta: Ruovesi pysyi valkoisilla, ja suomen itsenäisyys varmistui.
Venäläisten osuus kertoo, että vuonna 1918 oli kyseessä vapaus-sota.
Lapualaiset olivat saapuneet rintamalle 30.1. ja ottaneet rintaman haltuunsa kolhon asemalla, 14 kilometriä Haapaniemeltä etelään. He etenivät Vilppulaan ja Lylyyn, joista kuitenkin palattiin Vilppulaan ja ryhmitytyivät puolustautumaan 1.helmikuuta.
lähde: perinnealbumi: Lapuan pataljoona ja Laurilat.
kirjoittanut FM Olavi Anttila
Epäonnekseen he saivat vastaansa Matti Laurilan johtaman suojeluskunta-osaston, n.150 Lapualaista.
taistelusta on jäänyt dokumenttejä, että venäläisillä oli tukenaan tykistöä ja konekivääriä, joiden tukemana he hyökkäsivät valkoisia vastaan, aluksi jopa pystyivät horjuttamaan rintamaa. kunnes vastahyökkäys, tälläkertaa valokiisten konekiväärien tukemana, heitti heidät pois. taistelukentälle jäi yli 100 venäläistä ja eloonjääneet palasivat takaisin Pietariin, jatkamaan Venäläistä vallankumousta.
Taistelu oli ratkaiseva koko vuoden 1918 sodan kannalta: Ruovesi pysyi valkoisilla, ja suomen itsenäisyys varmistui.
Venäläisten osuus kertoo, että vuonna 1918 oli kyseessä vapaus-sota.
Lapualaiset olivat saapuneet rintamalle 30.1. ja ottaneet rintaman haltuunsa kolhon asemalla, 14 kilometriä Haapaniemeltä etelään. He etenivät Vilppulaan ja Lylyyn, joista kuitenkin palattiin Vilppulaan ja ryhmitytyivät puolustautumaan 1.helmikuuta.
lähde: perinnealbumi: Lapuan pataljoona ja Laurilat.
kirjoittanut FM Olavi Anttila
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mihin sitä sitten saksalaisia tarvittiin?
Venäläisiä oli myös valkoisten puolella taistelemassa!
Miksi valkoiset halusivat päästä Saksan alusmaaksi valitsemalla saksalaisen kuninkaan?
jos kuningas olisi valittu saksasta niin mitenkä se olisi tehnyt juuri itsenäistyneestä maasta Saksalle alistetun. Ei yksi Hessenin prinssi sentään Saksan keisari ollut!
Kyllä sille Saksalle luvattiin kaikenlaista muutakin, mm. koko ulkomaankauppa ehdittiin antaa Saksan määräysvaltaan. Ei yksi prinssi Suomesta Saksan vasallia olisi tehnyt, mutta kun niitä prinssieverstejäkin oli jo joka paikassa.
Venäläisiä oli kansanvaltuuskunan kapinajoukoissa noin 2000-3000 aluksi, myöhemmin noin tuhat. Heitä oli myös rintamakomentajina kuten eversti Svetsnikov ja everstiluutnantti Bulatsel.Oli muutamia muitakin. Hallituksen joukoissa ei venäläisiä ollut, ellei heiksi lasketa enbtisia tssaatinupseereita, joiden joukossa on saattanut olla joku ei-suomalainen.
Saksalaiset työnsivät apujoukkonsa omien tarkoitusperiensä takia, ei Suomen itsenäisyyden. Avun ehdot olivat sellaiset, että Suomi todella oli saksalaisten käskyvallassa.Mikä olisi ollut vaihtoehto, kun virallinen Ruotsi kielsi apunsa ja halusi vain siepata Ahvenanmaan.
Saksalisen kuninkaan valinta oli tarkoituksenmukaisuuskysymys. Maalaisliitto ja sosialistit panivat hanttiin, mutta ruotslaiset ja kokoomus halusivat kuninkaan Svinhufvudin ja Paasikiven johdolla.
Kukaan ei tiwdä, miten olisi käynyt, jos Saksa olisi selvinnyt sodasta kunnialla. Ehkä meilläkin olisi nyt kuningashuone. Onhan se kelvannut demarivetoisille naapurimaillekin.
onhan Ruotsin nykyinen kuningaskin SAKSASTA! Se ei mitenkään tee Ruotsista sen saksalaisempaa.
Kunikaiden nappaaminen mistä milloinkin perustuu siihen, että ylin aatelisto oli kaikki ristiin rastiin siitettyjä koko Euroopan alueella rajoista piittaamatta.
Onpa täällä harvinaisen tolloa porukkaa!
"onhan Ruotsin nykyinen kuningaskin SAKSASTA! Se ei mitenkään tee Ruotsista sen saksalaisempaa. "
Onko Ruotsin parlamentissa omat tuolit Saksan edustajille? Suomessa ne sinne laitettiin saksalaisille kansanedustajien rinnalle vuonna 1918. Ketkäs laitettiin meillä armeijan johtoon? Ei kai vain olleet saksalaisia upseereja? Mitäs muuten Marski siihen sanoi? Mitä se ulkomaankaupan antaminen saksalaisten määräysvaltaan merkitsi? Sulla on poitsu vielä paljon lukemista, tule vasta sitten keskustelemaan asioista. Nyt et niistä vielä mitään ymmärrä.
"Onpa täällä harvinaisen tolloa porukkaa! "
Katso peiliin vaan :)
Ruotsin nykyinen kuningas Saksasta? Kuningatar on Saksasta, mutta kuningas kyllä polveutuu Napoleonin marsalkasta Jean-Baptiste Bernadottesta, joka kruunattiin v. 1818 Ruotsin kuninkaaksi nimellä Kaarle XIV Juhana. Bernadotte on nykyisenkin kuninkaan sukunimi.
Tiedättekö edes mitävarten Suomeen aijottiin hankkia kuningas?
Käsitääkseni Suomen johtajat halusivat kuningaan, koska he ajattelivat, ettei suomalaiset olisi kypsiä hallitsemaan maataan. Heti sisällissota, kun itsenäisyys oli virallisesti tunnustettu. Näin olisi varmistettu henkilö, joka olisi voinut ratkaista ristiriidat oikeiston ja vasemmiston väliltä. Toinen syy oli saada kuningas, joka pystyisi takaamaan turvallisuuden muita maita vastaan, eikä siihenaikaan ollut kuin yksi varteenotettava maa, joka pystyisi pistämään kunnolla hanttiin itänaapuria vastaan. Suomen kuninkaaksi harkittiin mm. Ruotsin, Saksan ja Hasburg välillä(Itävalta) suvun väliltä oli ehdokkaita. Vastapalvelukseksi Saksan "suojelukseksi" luvattiin teollisuusapuja ynm. sakuille. Eli avallaan jonkinsortin nukkevaltio, mutta siiihen aikaan oli tilanne eri toisin kuin nykyään, kun jossitellaan ja jaaritellaan.
voittajan puolella. Kuuluu Saksan viimeisten vuosikymmenten kunniakkaimpiin sotilaallisiin saavutuksiin.
....Venäläisten osuus kertoo, että vuonna 1918 oli kyseessä vapaus-sota. ....
Vai kertoo se sen. Mutta entäs ruotsalaisten ja saksalaisten osuus, mitä se kertoo? Venäläisiä sanot olleen 250, mutta sakuja oli kokonainen vahvistettu divisioona.
Ruottalaisiakin oli kokonainen prikaati Tampereella ja Mannerheimin koko upseeristo rintamia myöten oli aktiiviupseereita suoraan Ruotsista.
Suomi yritettiin silloin M-heimin toimesta liittää Ruotsiin mutta onneksi järjestäytynyt työväki esti sen. Sano mitä sanot mutta näin se vaan on !!!!!!!
Venäläisiä sotilaita oli alkuvaiheessa punaisten puolella noin 2000-3000 everstejä myöten. Määrä supistui myöhemmin noin 1000:een.
Saksalaisia oli noin 12 500. Ruotsalainen "prikaati" oli parin komppanian vahvuinen. Ruotsalaisia upseereita oli noin 80 ja aliupseereirata noin 120. Heillä oli merkitystä Mannerheimin esikunnaassa ( 5 upseria), kenttätykistössä sekä eräissä rintamaesikunnissa ynnä nimenomaan ruotsinkielisten sk-joukkojen johtajina.
Kyllä valkoisen armeijan selkeä enemmistö ja taisteltun ratkaisijat olivat suomalaisia.
Svinhufvud kehoitti Mannerheimia pyytämään apua Ruotsilta, mutta virallinen Ruotsi kieitäytyi.Se yritti kaapata Ahvenanmaan. Apu oli vapaaehtoista.
Mannberheim närkästyi Ruotsiin niin, että valtionhoitajanakin loi suhteita Tanskaan.Mitään liitoshankkeita ei ollut.
venäläiset olivat suomessa jo vapaussodan alussa, ja he ottivat osaa taisteluihin alkuvaiheessa, jolloin vapausuodan ratkaisevat taistelut käytiin.
Saksalaiset nousivat maihin hangossa vasta, kun ratkasevat taistelut olivat jo ohi, eli valkoiset olivat jo, käytännössä, voittaneet sodan..
lisäksi sinulla on väärää tietoa valkoisen armeijan koostumuksesta. Esimerkiksi silloin jo teollistuneen lapuan suojeluskunnan jäsenistä ainakin kolmannes oli työväkeä ja muita kuin "isäntiä".
kannattaa muistaa, että pohjanmaalla noustiin nimenomaan venäläisiä vastaan, etelässä "kartanonherroja ja patruunoita".
esimerkkinä vaikkapa alavuden puujalostustehdas, joka toimii tänäkin päivänä, jouduttiin sulkemaan, koska työntekijät olivat rintamalla.