Aloittaja esittää tiivistettynä neljä mahdollisuutta
joista Suomen oli valittava 2MS:n rintamien muodostuttua Skandinaviaan.
1. Suomi olisi julistautunut puolueettomaksi, joka tietenkin olisi ollut täysin mahdollista, mutta miten Suomen olisi käynyt Saksan ja Neuvostoliiton sotakoneistojen puristuksessa?
2. Suomi olisi liittynyt taistelemaan Saksaa vastaan Neuvostoliiton liittolaisena ja Kuusinen olisi kutsuttu Suomen johtoon - puna-kenraali Akseli Anttilan ottaessa armeijamme ylipäällikkyyden. Puna-armeijan joukot ottavat hallintaan Ahvenanmaa - Tornionjoki linjan.
Miten suomalaisten olisi käynyt, jos olisimme hakeutuneet Neuvostoliiton liittolaiseksi?
3. Suomi ryhtyy taisteluun puolueetomuutensa säilyttääkseen molempia suurvaltoja - Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan.
4. Suomi ryhtyy sotaan Saksan rinnalle ja julistaa käyvänsä erillissotaa.
Oliko meillä tosiasiasiassa mahdollisuuksia valita
toisin?
joista Suomen oli valittava 2MS:n rintamien muodostuttua Skandinaviaan.
1. Suomi olisi julistautunut puolueettomaksi, joka tietenkin olisi ollut täysin mahdollista, mutta miten Suomen olisi käynyt Saksan ja Neuvostoliiton sotakoneistojen puristuksessa?
2. Suomi olisi liittynyt taistelemaan Saksaa vastaan Neuvostoliiton liittolaisena ja Kuusinen olisi kutsuttu Suomen johtoon - puna-kenraali Akseli Anttilan ottaessa armeijamme ylipäällikkyyden. Puna-armeijan joukot ottavat hallintaan Ahvenanmaa - Tornionjoki linjan.
Miten suomalaisten olisi käynyt, jos olisimme hakeutuneet Neuvostoliiton liittolaiseksi?
3. Suomi ryhtyy taisteluun puolueetomuutensa säilyttääkseen molempia suurvaltoja - Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan.
4. Suomi ryhtyy sotaan Saksan rinnalle ja julistaa käyvänsä erillissotaa.
Oliko meillä tosiasiasiassa mahdollisuuksia valita
toisin?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Nyt voidaan jo kertoa totuus kun itsenäisen Suomen projektista on EU:n puitteissa jäljellä enää kuoret.Kehitys oli suoraviivainen kansan mediamanipulaatio suur-suomalaisuuden ja vihan keinoin poliittisen ja sotilaallisen johdon taholta. Barbarossan valmistelut olivat jo hyvällä alulla ennen talvisotaa ja suomalaiset olivat aktiivisena osapuolena. Siksi talvisota ei ollut vältettävissä.Täälläkin linkkeinä on ollut kuvia vuodelta -38 jolloin hakaristiliput hulmusivat ja kansalaiset tekivät hitlertervehdyksiä vieraileville saksalaiskenraaleille.
" Barbarossan valmistelut olivat jo hyvällä alulla ennen talvisotaa ja suomalaiset olivat aktiivisena osapuolena. "
Eeiihän tuo pidä paikkaansa alkuunkaan, ennen talvisotaa oli kokonaan toisenlaiset kuviot. Saksa ja Neuvostoliitto olivat liitossa, jonka liiton seurauksena Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen!
Stalinin puna-armeija oli jo Hangossa kun Saksalaiset tulivat Suomeen!
Hitlerin suunnitelmat olivat jo Mein Kampfista alkaen hahmottumassa ja täysin sopusoinnussa Mannerheimin kanssa. Molotov-Ribbentrop-sopimus oli vain väliaikainen lykkäys jolla Hitler odotti voivansa keskittää resursseja ja Stalin että Hitler kuluttaisi voimia lännessä.
" Molotov-Ribbentrop-sopimus oli vain väliaikainen lykkäys jolla Hitler odotti voivansa keskittää resursseja ja Stalin että Hitler kuluttaisi voimia lännessä. "
Eli pysytään vain alkuasetelmissa, kerro mielipiteesi mitkä noista ALOITTAJAN neljästä vaihtoehdosta olisi ollut tuolloin PARAS?
Tuohan oli vastaus väitteeseen. Aloittajan luettelosa pitäisi loogisesti olla myös hyökkäys ufo-joukkojen avaruusaseiden avulla joten sitä kommentoi ne joita mielikuvitusleikit kiinnostaa. Jokatapauksessa fanaatikko Mannerheim vastaa suuresta osasta ruumistehtailusta täällä viime vuosisadalla.
näin sano tampereen punakaartilainen mennessään talavisotaan.
älä ny kaikkia pane yhen vain vapaaherran päähän.
kyllä nämä suomen sovat ja kakkosmaailman sota saa kaiken kiitoksen onnettomasta sosialismista. kansallissosialimi ja neuvostojen sosialistinenliitto.. kihot ovat syypäitä koko jupakkaan. söötsille hyvänä yllytäjänä. takas perkele puolan mutta ei ollut milläsäkään stalinin hyökätessä suomeen.
vai opettiko pioneeri leirin iso ope toisin???
2. Skenaariosi on periaatteessa antautuminen neuvostoliitolle eli Suomelle olisi käynyt niin kuin baltian maille.
Suomi olisi voinut mennä liittoutuneiden puolelle ja säilyttää demokraattisen järjestelmän, mutta luulenpa että se olisi hämmentänyt kansaa ja sotatahtoa ei olisi ollut saksalaisia vastaan ainakaan aluksi.
Saksalaiset olisivat tietenkin julistaneet suomalaiset ali-ihmisiksi eli olisimme olleet kusessa jos Saksa olisi pystynyt valtaamaan Suomen. Jos selviäisimme sodasta Stalin olisi ehkä "palkinnut" meidät talvisodassa menetettyjen alueiden palautuksella.
Suomi teki valinnan jo ennen rintamien muodostumista. Itse asiassa, Suomen valinta ratkaisi rintamien muodostumisen Fennoskandiassa.
Suomalaisille katkeran talvisodan ja sen rauhan jälkeen Suomella oli erilaisia vaihtoehtoja.
1. Jos Stalinin ja Hitlerin liitto säilyisi Saksan voittoon läntisistä demokratioista saakka, Suomen ainoa mahdollinen turva Neuvostoliittoa vastaan olisi mahdollisimman hyvät välit Saksaan.
2. Jos Stalinin ja Hitlerin liitto säilyisi Saksan tappioon läntisistä demokratioista saakka, Suomen olisi järkevää silloin olla mahdollisimman etäällä noista häviäjistä. Silloin ratkaisu olisi yrittää pysyä puolueettomana sodassa.
3. Jos Saksa ja Neuvostoliitto ajautuvat sotaan, Suomen puolueettomuusvaihtoehto johtaisi todennäköisesti strategisen asemamme takia Saksan hyökkäykseen maahan. Pohjois-Suomen kautta olisi pyrittävä katkaisemaan Neuvostoliiton yhteys länteen, ja toisaalta Leningradiin hyökkäykseen tarvittaisiin myös pohjoista rintamaa.
4. Saksan, joka tuolloin näytti lähes voittamattomalta, avulla näytti mahdolliselta saada korjattua talvisotamme vääryydet ja saada menetetyt alueet takaisin jopa korkojen kera. Riskinä oli mahdollisuus, että Saksa kuitenkin häviäisi sodan ja Suomi olisi silloin taas häviäjien puolella.
5. Viimeinen teoreettinen vaihtoehto olisi tietenkin liittoutua Neuvostoliiton kanssa mahdollisen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan syttyessä. Tämä olisi tehnyt tyhjäksi kaikki talvisodan uhraukset ja oli siis poliittisesti täysin mahdoton.
Näistä vaihtoehdoista valitessaan Suomella ei ollut tietoa, miten suursota tulisi päättymään, eikä edes sitä, mitkä maat siinä tulisivat olemaan liittolaisia ja, mitkä vihollisia.
Saksan voittaessa olisi parasta olla Saksan liittolainen. Saksan hävitessä taas olisi parasta olla Saksan vihollinen. Ongelmallisemmaksi meille tilanteen teki Neuvostoliitto. Itsenäisyytemme säilymisen kannalta emme voineet olla Neuvostoliiton liittolaisia, vaikka olisimmekin olleet samalla häviävän Saksan vihollisia. Puolueettomuusvaihtoehto olisi saattanut onnistua vain siinä tilanteessa, jolloin Saksan ja Neuvostoliiton liitto olisi pitänyt sodan loppuun saakka, mutta tämä alkoi näyttää viimeistään vuoden 1941 alussa epätodennäköiseltä.
Suomi joutui lähtemään taituroimaan näiden hankalien vaihtoehtojen välissä. Ensin lämpimämmät suhteet Saksaan, sitten sodan sytyttyä, käytännössä liittolaisuus, ja lopulta irtautuminen ja siirtyminen Saksan vihollisten puolelle. Viimeisenä jäi yritys selittää toimintamme, puolueettomuudeksi sitä ei millään saanut, erillissodaksi, jolla ei varsinaisen Saksan hävitysretken kanssa ollut mitään tekemistä.
Suomella ei ollut enää toisen maailmansodan kynnyksellä vaihtoehtoja, ne oli Aunuksen retkikunnan myötä lyöty lukkoon ajat sitten. Aunuksen retkikunta osoitti Stalinille konkreettisesti lahtarien halun tilaisuuden tullen hyökätä heti, tuon retkikunnan teoista Suonen kansa joutui kärsimään talvisodan. Senaikaiset johtajat eivät edes harkinneet muita vaihtoehtoja vaan ajoivat jääräpäisesti Aunuksen retkikunnan valitseman linjan hengessä, josta johtui liittoutuminen Saksaan.
Ei parikymmentä vuotta aiempi Aunuksen retkikunta, jonka jälkeen Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Tarton rauhan ja hyökkäämättömyyssopimuksen, vaikuttanut talvisodan syttymiseen millään lailla.
Talvisodan syttymisen syyt olivat Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijaossa, jossa Suomi katsottiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin. Tämän sopimuksen solmiminen johti toisen maailmansodan syttymiseen Saksan hyökättyä sen mukaisesti Puolaan. Sopimus johti meidän osaltamme talvisotaan kieltäydyttyämme Neuvostoliiton aluevaatimuksista vedoten itsenäisyyteemme ja hyökkäämättömyyssopimukseemme. Baltian maat menettelivät toisin ja hyväksyivät Neuvostoliiton vaatimukset. Maat liitettiin runsaan vuoden kuluttua osaksi Neuvostoliittoa.
Onpa sinun mielestä johtajilla lyhyt muisti etteivät parikymmentä vuotta aiempaa Aunuksen retkikuntaa muista. Minusta tuo tapahtuma oli ratkaiseva kummalakin puolella rajaa mielipiteen muodostumiselle. Lahtarit eivät voineet perääntyä myöhemmin valitsemasta linjastaan, se olisi ottanut kunnian päälle. Stalin tuolloin tajusi tilanteen että lahtarit ovat valmiit tilaisuuden tullen hyökkäämään. Aunuksen retkikunta kylvi talvisodan siemenet.
ja mitä niistä mahdollisista muista valinnoista olisi seurannut!
Entä mitä katalaa ja pahaa Baltian maat tekivät diktaattori hirmuhallitsija Stalinin johtamalle Neuvostoliitolle?
Oliko Saksa sittenkin ainoa oikea valinta?
Stalinille ei keskellä Venäjän sisällissodan kaaosta tapahtunut pieni epsodi ollut lähellekään niin merkittävä (havaitsikohan hän muiden kiireittensä keskellä edes koko taopausta?) kuin niille suomalaisille, jotka ilman valtion virallista tukea osallistuivat pikku retkelleen.
Talvisodan syy ei ollut, kuten sinunkin täytyy hyvin tietää, mikään jonkun suomalaisen ryhmittymän parikymmentä vuotta aiemmin ottama linja, vaan aivan yksinkertaisesti Neuvostoliiton vaatimus rajan siirroista, joita Suomi ei hyväksynyt.
Talvisota oli osa toista maailmansotaa. maailmansodan syyt olivat aivan muualla kuin maailmanhistoriallisesti täydellisen mitättömässä pikkujoukon tekemässä Aunuksen retkessä parikymmentä vuotta aiemmin. Kyllä joku tolkku täytyy olla suuruudenhulluudessakin.
että Neuvostoliiton perimmäinen tavoite oli miehittää Suomi niinkuin talvisodassakin.
Neuvostoliitossa Suomi oli samassa korissa balttien kanssa ja balteillekin puhuttiin 1939 neuvotteluissa kaunisteltua soopaa uhkailujen lomassa. Lupaus säilyttää itsenäisyys oli pelkkää bluffia. Suomelle oli varattu sama kohtalo eikä ollut syytä uskoa, että talvisodassa olisi ollut kyse muusta kuin keisari-Venäjän rajojen palautuksesta.
On syytä muistaa, että talvisodan jälkeen Suomessa yritettiin sopeutua uuteen tilanteeseen: Risto Ryti piti radiossa puheen, jossa hän vakuutteli, että näidenkin rajojen kanssa voidaan elää. Ruotsin ja Norjan kanssa toivottiin puolustusliittoa, joka olisi suurvaltojen tunnustama. Neuvostoliitto tyrmäsi tämän. Miksi? Koska sillä oli muita suunnitelmia. Epäluottamus syntyi juuri siitä, että oli silmiinpistävää, että Neuvostoliitto ei tyydy Moskovan rauhan ehtoihin. Neuvostoliiton kaikki toimet välirauhan ajalta Suomen suhteen tukevat tätä käsitystä, muun muassa Molotovin useatkin puheet eri yhteyksissä.
Ei Suomessa voitu liittoutua maan kanssa joka toimii näin. Se on järjetön ajatus. Suojaa oli haettava mistä saa. Se ei muuta tätä, että natsit sitten myöhemmin murhasivat niin järjettömän paljon ihmisiä ja kaikki seurustelu heidän kanssaan tuli vielä epäilyttävämmäksi.
Juuri näin on asia. Punikit ja vasurit yrittävät aina sysätä kaiken syyn Suomen ja "lahtarien" harteille, koskapa olivat kantona kaskessa sosialistiselle "ihannejärjestelmälle".
En nyt oikein onnistu näkemään Stalinissa mitään muuta aatetta kuin paljas valtapolitiikka. Stalinin hyökkäyksessä Suomeen ei kyse ollut edes lainausmerkeissä mistään ihannejärjestelmän tuomisesta, vaan pelkästä maan anastamisesta. Kuvaavaa hänen "aatteellisuudelleen" on, että hän oli tuolloin Natsi-Saksan liittolainen.
Ei tunnu juuri olevan tiedossa, että 30.3. 1940 NL:n korkein neuvosto perusti Karjalaissuomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan. Siihen liitettiin Karjalan autonomia ja Suomelta vallatut alueet.Loput Suomesta liitettäisiin sopivalla hetkellä. Meistä olisi siis tullut NL:N osa kaikkine seurauksineen. Tämä asia oli valtionjohdolla tiedossa.Malli nähtiin Suomenlahden eteläpuolella.
KSSNT lakkautettiin vasta 1956 ja tilalle tuli taas autonomia.Ei NL:N suunnitelmia Suomem tulebvaisuudesta tarvitse tämän kummemmin etsiä.
Tietenkin toisen valtion perustaminen, jonka nimessä viitattiin suomalaisuuteen, oli jonkinlainen uhkaus Suomelle. Perustaminen tapahtui pari vikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Todennäköisesti siinä vaiheessa sillä oli toisena tarkoituksena saada kansainväliselle yhteisölle Neuvostoliiton politiikasta vähemmän aggressiivinen kuva. Heidän talvisodan alussa perustamansa Terijoen hallitus oli maailmalle osoittanut Neuvostoliiton pyrkivän valloittamaan koko Suomen. Nyt oli tuolla Karjalais-suomalaisella Neuvostotasavallalla tarkoitus osoittaa, että tarkoitus olikin vain perustaa oma valtio Neuvostoliitossa asuville karjalaisille ja suomalaisille. Kyse ei muka olisi ollutkaan koko Suomen valloittamisesta.
Ehkäpä yhtenä tarkoituksena oli myös hälventää Baltien epäluuloja osoittamalla, miten Neuvostoliitto onkin hyvin suopea, jopa aivan pienienkin, kansanryhmien halulle toimia itsenäisesti ja tasavertaisena kumppanina suuressa kansojen liitossa, Neuvostoliitossa. Tuossa vaiheessahan Baltian maat eivät vielä olleet joutuneet osaksi Neuvostoliittoa.
Epäilen, että Suomen valtionjohto tuolloin ymmärsi myös nämä Neuvostoliiton vaikuttimet. Oliko tuon Neuvostotasavalan ensisijainen pyrkimys uhata Suomea? Enpä usko, vaan pikemminkin pyrkimys oli antaa valheellista propagandaa maailmalle. Tämä ei muuta sitä, etteikö koko Suomi olisi mitä todennäköisimmin liitetty tuohon tasavaltaan, jos neljä vuotta myöhemmin Neuvostoliitto olisi onnistunut valloittamaan koko Suomen.
Kuukkelilta voit kysyä lisää.
http://wiki-net.info/fi/wiki/Jatkosota.html
taukein.
"Suomen ja Saksan koordinoidut toimet jatkosotaa ennen alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940. Neuvottelut koskivat vielä kevättalvella 1941 kauttakulku- ja asehankintasioihin. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä oli lopulta n. 200 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua, mistä Suomen johto sai paljon tietoja Saksan suunnitelmista.
Huhtikuussa 1941 alettiin insinööritoimisto Rataksessa värvätä vapaaehtoisia Waffen-SS:n Wiking-divisioonan suomalaispataljoonaan. Värväystä jatkui kesäkuulle 1941. Ensimmäiset värvätyt lähtivät Saksaan koulutukseen toukokuussa 1941."
Saksalaisten tiedustelu Suomen itä-rajalla alkoi kyllä jo ennen sotia.
..lisää tuosta lauseestasi ja etenkin mitä sen takana mahtaapi olla?
"Saksalaisten tiedustelu Suomen itä-rajalla alkoi kyllä jo ennen sotia."
--Tarkoitatko Himmlerin organisoimia "runonkeruu matkoja" Karjalaan vaiko mahdollisesti jotakin muuta mistä olisi säilynyt joitakin dokumentteja taikka perimätietoa?
Edelleen katsokaa netistä faktaa, nyt sitä on saatavilla nimellä www.veljesapu.fi. Löydät kun jaksat vain hakea eri kohdista.
" Sotilasyhteistyö oli talvisodan syy "
Ja nyt kerrot mitä taas Moskova väitti syyksi sotaan Suomea vastaan. Jookosta? Sinun ja Moskovan välisillä eroilla aletaan sitten spekulointi.
miehittänyt Tanskan ja Norjan. Leipää ei olisi saatu muualta kuin NL:sta.