Olen 5 viikkoa vähentänyt Efexoria hitaasti ja rauhallisesti. Pienimmästäkin annoksesta olen poistanut pikkuhiljaa osaa avaamalla ja tyhjentämällä kapselia. Eilen otin ihan pienen määrän, ja tänään en ottanut mitään. Ihan karsee olo! Päässä heittää, sähköiskuja koko ajan ja tuntuu että olisi kännissä.
Miten voi tulla nyt tällainen olo vaikka viimeiset pari päivää olen ottanut ihan pientä murua lääkettä. Kauanko tämä kestää? Monta päivääkö?
Miten voi tulla nyt tällainen olo vaikka viimeiset pari päivää olen ottanut ihan pientä murua lääkettä. Kauanko tämä kestää? Monta päivääkö?
Vastaukset 19
Vanhimmat
jälkeenkin=)
oikein sinun touhusi. Efexor on kapselimuotoinen lääke ja vielä depot joka merkitsee että sitä ei saisi vissiin jakaa. Onko lääkäri antanut ohjeet lääkkeen vähentämisestä?
Luulen, että sinulla on joku muu vaiva kuin Efexorin vieroitusoireet!
on ihan selkeät vieroitusoireet. Eli kyseessä ei oo mikään sen vakavempi vaiva.
Oireiden kestoon vaikuttaa moni tekijä, mutta luulisin että viikossa ja/tai kahessa olo helpottaa. Oloa voi lievittää sillä, että 'jatkaa' efen käyttöä sillä samalla pienellä annoksella esim joka toinen päivä viikon ajan. Kyllä se siitä :)
Toinen päivä menossa ilman lääkettä ja ei muutosta olotilassa. Kuvittelin että sentään paranisi pikkuhiljaa... Sähköshokkeja menee enemmän kuin eilen enkä kestä yhtään olla ihmisten ilmoilla. Yöllä hikoilin ja näin painajaisia.
Olen harkinnut että ottaisin pienen määrän lääkettä, mutta toisaalta taas en halua sitä kamalaa myrkkyä enää elimistööni. Ja se vaan lykkäisi tätä oloa myöhemmäksi.
Miten tämän kanssa olisi tarkoitus menetellä? Onko kärsimys ainoa vaihtoehto?!
Se helpottaa oloasi vähäsen, etkä tuu tehneeksi harkitsemattomia tekoja.
Tänään kolmas päivä menossa ilman myrkkyä elimistössä. Taistelin eilisen vielä, ja hyvä niin sillä tänään jo huomattavasti helpottaa! Sähköshokkien voimakkuus on paljon vähäisempää, enää sellainen olo kuin olisi verensokeri alhaalla, pystyy jo liikuttamaan päätä ja silmiä ilman että taju meinaa lähteä. Alkaa tuntua siltä että elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan!
Tämän karmean kokemuksen jälkeen aion todella miettiä ennen kuin uudelleen alan syömään niitä myrkkykapseleita. Miten ne eroaa siitä että vetäisi heroiinia joka päivä? Elimistö tuntuu pitävän niitä kahta samavahvuisena aineena. Hyi hitto sentään, aion tehdä kaikkeni tulevaisuudessa ettei enää tarvitsisi aloittaa. Kaksi vuotta olen syönyt, ja tuli vaan sellainen olo että haluaa välillä puhdistaa elimistön. Toivottavasti ei masennus ja ahdistus iske uudelleen kun ei elämässä sinänsä mikään muuttunut...
No aika näyttää!
Sama täälläkin menossa. Olen vähentämässä myös Efeä ja kamalaa on. Lähdettiin pudottamaan 225 mg pikkuhiljaa ja viimeeksi on ollut menossa 37,5 mg kolme viikkoa. Nyt olisi tarkoitus ottaa vain joka toinen päivä ja eilen oli päivä ilman lääkettä. Kyllä oli kammottavaa, kun silmien liikuttelu aiheutti "säpsyjä säpsyn" perään, hiki virtasi, muisti pätki ja säntäilin paikasta toiseen. Lopulta en enään kestänyt ja otin 5 mg Diapamia joka rauhoitti hieman oloani.
Aamulla herättyäni säpsyt alkoivat jälleen ja jatkuvat edelleenkin vaikka otin tabletin. Ehkä ei ole vaikuttanut vielä, mutta päätin että otan myös puolikkaan Diapamia,kun joudun lähtemään autoilemaan.
Jos vaan olisin tiennyt millaisiin lääkkeisiin sekaannuin vuosi sitten, niin en olisi ikinä suostunut syömään niitä. Koko vuosi on ollut aivan kamala. Verenpaine korkealla, korvat tukossa, kurkku kipeä, itkua itkun perään,seksihalut nollassa, ja huh, huh kaikkea muuta kaaosta. Lääkärini vain lisäsi annosta ja sanoi että kyllä se ohi menee.
Kun lopulta sanoin, että haluan eroon tästä "myrkystä" ja annosta ruvettiin pienentämään, niin huomasin jälleen eläväni. Rinnassa tuntui jopa onnentunteita, joita en ollut kokenut koko aikana.
Niin, jäi kertomatta, että lääkettä määrättiin ärhäkkään fibromyalgiaan ja siitä seuranneeseen uupumiseen.
Kaameat viekkarit Efexorin lopetuksessa. Päässä humisi ja koko ajan kauhea olo. Panacodin puolikas tehosi huminaan, tavallinen Panadol ei. Myös rauhoittavia voisi kokeilla pienellä annoksella, ne kun vaikuttavat päihdyttävästi. Alkoholia en nyt ihan suosittelisi kuitenkaan. Tietysti voi kokeilla myös ottaa pienne annoksen Efexoria ja jättää sen jossain vaiheessa pois, mutta itse selvisin siitä tuskasta näillä keinoilla.
Ja silti aina vaan bentsoista varoitellaan. Eikös noihin mielialalääkkeisiinkin ole jotkut melko koukussa?
Toisilla mielialalääkkeen lopettaminen on hankalempaa kuin toisilla. Niin ja jonkin toisen mielialalääkkeen lopetus sujuu leikiten kun taas, jonkun toisen lopettamiseen pitää nähdä enemmän vaivaa.
Mielialalääkkeiden aloitus ja lopetus tulisi mielestäni tehdä sairaalassa. Ehdotin sitä lääkärilleni, koska oli niin kovia sivuoireita, ja hän olisi suostunutkin, mutta lähete olisi ollut "pöpilään" eikä tavalliseen sairaalaan. Piruuttaan kai ehdotti tätä??? En kuitenkaan halua tälläisellä pienellä paikkakunnalla sinne, koska haluan kulkea ns. "terveiden" kirjoissa edelleenkin. Huomautan vielä, että lääke määrättiin fibromyalgia-kipuihin.
kyseinen lääke niihin kipuihin?
Se tuntuu lääkäreillä olevan käsitys, ettei nää masennus-epilepsialääkkeet, mitä kroonisiin kiputiloihin määrätään, aiheuta mitään sivuoireita, saatika vieroitusoireita, jos haluaakin lopettaa.
Olenkin miettinyt, eikö lääkärien pitäs testata itseensä, miten esim. lyrica vaikuttaa.
Kyllä silloin tulis esille, miten pöhnäsen olon se tekee, ainakin alkuvaiheessa.
Jos tykkää olotilasta, niin helposti jää lääkkeeseen koukkuun.
Niinhän se on bentsojenkin kanssa! Toiset jää koukkuun, toiset ei.
En kyllä voi kieltääkkään sitä, ettei olisi vaikuttanut myönteisesti kipuihin, mutta muuten HYI,HYI, kamalaa. Sanoin muuten juuri eilen miehelleni samoin kuin sinäkin, että kaikki lääkkeet pitäisi testata lääkäreihin ensin, jotta tietävät mitä ihmisille määräävät.
Minä ainakin haluan elää normaalissa olotilassa, enkä kaiken maailman tokkuroissa.
Tänään on taas lääkkeen ottamisen välipäivä ja tuntemukset seuraavat tähän mennessä.
- säpsyjä ja suhahtelua silmiä ja päätä liikutellessa
- sylkeä erittyy normaalia enemmän (huomasin sen jo kyllä eilen)ONNEKSI EN KUITENKAAN VIELÄ KUOLAA
- vähän rauhaton olo (puhua pulputtelen vähän liikaa) MIESKIN HUOMAUTTI AAMUKAHVIPÖYDÄSSÄ SIITÄ, MUTTA ONNEKSI HÄN YMMÄRTÄÄ MISTÄ JOHTUU.
Päätin kuitenkin, että jos mitään kamalampaa en rupea tekemään, niin yritän selvitä päivästä ilman muita mömmöjä.
Tänään taas lääkepäivä. Eilisen aamupäivän jälkeen jouduin ottamaan pari Paramax-codia selkäydinkanavan ahtauman aiheuttamaan kovaan särkyyn ja samalla se näytti auttavan hieman Efexorin vähentämisen vieroitusoireisiin. Iltapäivällä kuitenkin tuntui, kun olisin ollut humalassa ja päädyimpä pihahommia tehdessäni puskaan päälleni, kun alkoi niin huipata."Säpsyjä" myös esiintyi koko päivän, mutta hieman lievempänä. Kaiken huippu oli, kun kävin saunassa ja otin yhden oluen.Sydän teki sellaisen voltin, että ajattelin lähdön olevan lähellä.Onneksi se meni ohitse nopeasti.
Aamulla taas säpsyjä heti herättyäni. Onneksi tänään oli lääkepäivä, joten aamullinen puheripuli jäi vähäiseksi ja uskalsin lähteä äitienpäivälounaalle ilman lisälääkitystä.Pieni paniikin tunne kyllä yhdessä vaiheessa tuli, mutta muuten on mennyt kohtalaisesti, vaikka hiki valuukin pitkin ihoa. Jännässä odotan taas huomista lääkkeetöntä päivää ja niitä päiviä kun on pakko pärjätä ilman lääkettä.
SEN USKALLAN JO NYT SANOA, ETTÄ IKÄNÄ EN ENÄÄ SEKAANNU MIHINKÄÄN MIELIALALÄÄKKEISIIN KIVUNHOIDOSSA.TÄMÄ ON OLLUT NIIN KAMMOTTAVA KOKEMUS KAIKKINEEN.
koskaan jäämään koukkuun, sillä pyrin kaiken keinoin ulos tälläisistä lääkkeistä. Tahtoa on ja sitä käytetään, vaikka taivas putoaisi niskaan.
OLen syönyt n. 20:tä erilaista mansennuslääkettä vuosien varrella. Söin Efexoria vuodesta 2004- 2005 syksyyn 75mg:n annoksella. Alin vähentämään sitä itsekseni kun halusin verenpaineen kuriin. Jätin ensin joka kolmannen päivän väliin sitten joka toisen...siinä vaiheessa alkoivat todelliset ongelmat. Olin ihan yksin noiden sähköiskujen ja risahtelujen kanssa. Mtk:n lääkäri sanoi, että oireet kuuluvat masennukseen ja käski aloittamaan Efexorin uudestaan. Pyysin tablettimuotoista jotta voisin vähentää sitä tasaisesti mutta en saanut. Kokonainen vuosi meni, ennen kuin tunsin olevani kokonaan irti lääkkeestä 2006 syksyllä. Nyt olen ollut kaksi vuotta ilman lääkkeitä ja sain sellaisen kammon nyt masennuslääkkeitä kohtaan, että en hevin aloita mitään kokeilua.
Efexor on ehdottomasti pahin kaikista lopetusta ajatellen. Olisi lääkärienkin aika myöntää se!
vähättely Efexorin vieroitusoireiden osalta. Säikähdin tuota sinun pitkää vieroitusaikaa, kun itselläni on vasta viikko takana ja olo on mitä karmein.Aloitin vähentämisen 225 millistä ja lopuksi oli 37,5 mg joka toinen päivä. Siitä sitten kokonaan pois ja nyt on tuo viikko takana ilman.
Viekkarit ovat juuri noita säpsähdyksiä/humahduksia päässä sekä niiden lisäksi huimausta, päänsärkyä, hikoilua, sekoilua sanoissa,lisääntynyttä syljeneritystä, lieviä kouristuksia sormissa ja arkuutta silmissä.
Minulla lääkitys aloitettiin kipuihin ja niihin se auttoikin. Verenpaine kyllä kohosi ja toisinaan sydän teki kummia voltteja, jolloin yläpaine laski alle 100 ja pulssi hakkasi 160. Muutama ambulanssireissukin siitä tuli.
Tunteet lääke turrutti muuten kokonaan, mutta itkeä olen saanut kuin Niagaran putous.
ps. lukeekohan lääkärit tätä palstaa. Saisivat kyllä, jotta näkisivät millaiseen helvettiin ihmiset johdattavat.