Eli olen heittänyt romukoppaan vaikkapa sellaiset epätasa-arvoa tukevat ajatelmat kuin "naiset ensin" jne. Nepotismi on ajatuksena paljon loogisempi.
En myöskään näe mitään syytä olla kohteliaampi naiselle kuin miehelle.
Kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti
15
656
Vastaukset
- Mies vain
Noin minäkin teen, jos kerran haikaillaan sen tasa-arvon perään niin se tuo sitten myös velvollisuuksia ja menettää vanhanaikaisia naisten "etuoikeuksia"!
Valitettavasti vain tämä armeija-asia, raskaat työt ja esim. seuranhaussa aloitteen tekeminen jää siitä huolimatta kokonaan miesten harteille.
Naiset ensin korkeintaan heikoille jäille...- Hertta
Ja siihen huomautukseksi: myös naiset tekevät raskaita (ja lisäksi huonostipalkattuja) töitä, esim. hoitoalan perustyöt, siivoustyö, monet tehtävät varastonhoidossa, teollisuudessa... Lisäksi naiset tekevät ihan oikeiden tutkimustenkin mukaan enemmän kotitöitä, jatkuvasti, vaikka uskoakseni useimmilla miehilläkin on koti.
"Seuranhaussa" jo viime vuosituhannen loppupuolella naisten aloitteellisuus oli aivan yleistä. Varmasti sinulle joku tuttava on kertonut, että aivan kunnialliset naiset parveilivat ilman miesseuraa ravitsemusliikkeissä suoranaisesti iskemismielessä. Työpaikoilla, harrastuksissa ja vaikkapa koiranulkoiluttamislenkillä mies saattoi joutua hänestä kiinnostuneiden naisten lähestymisen kohteeksi. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että olet vain helpottunut siitä, jos naiset antavat sinun olla omissa oloissasi. Älä siis kanna huolta muiden miesten tilanteesta; luulenpa, että läheskään kaikkien ei tarvitse paljon vaivautua seuraa hakemaan.
Armeija-asia taas on lainsäädännöllinen, johon sinullakin on oikeus vaikuttaa, mutta toisaalta sinulla on velvollisuus tyytyä demokraattisen päätöksenteon tulokseen kyseisessä asiassa. - Ouzo
Hertta kirjoitti:
Ja siihen huomautukseksi: myös naiset tekevät raskaita (ja lisäksi huonostipalkattuja) töitä, esim. hoitoalan perustyöt, siivoustyö, monet tehtävät varastonhoidossa, teollisuudessa... Lisäksi naiset tekevät ihan oikeiden tutkimustenkin mukaan enemmän kotitöitä, jatkuvasti, vaikka uskoakseni useimmilla miehilläkin on koti.
"Seuranhaussa" jo viime vuosituhannen loppupuolella naisten aloitteellisuus oli aivan yleistä. Varmasti sinulle joku tuttava on kertonut, että aivan kunnialliset naiset parveilivat ilman miesseuraa ravitsemusliikkeissä suoranaisesti iskemismielessä. Työpaikoilla, harrastuksissa ja vaikkapa koiranulkoiluttamislenkillä mies saattoi joutua hänestä kiinnostuneiden naisten lähestymisen kohteeksi. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että olet vain helpottunut siitä, jos naiset antavat sinun olla omissa oloissasi. Älä siis kanna huolta muiden miesten tilanteesta; luulenpa, että läheskään kaikkien ei tarvitse paljon vaivautua seuraa hakemaan.
Armeija-asia taas on lainsäädännöllinen, johon sinullakin on oikeus vaikuttaa, mutta toisaalta sinulla on velvollisuus tyytyä demokraattisen päätöksenteon tulokseen kyseisessä asiassa.Etkö pidä orjatyövoimalla tuotettua puolustuspalvelua (armeija) ihmisoikeusrikkomuksena?
- Hertta
Ouzo kirjoitti:
Etkö pidä orjatyövoimalla tuotettua puolustuspalvelua (armeija) ihmisoikeusrikkomuksena?
Jos puolustuspalvelu on orjatyöperusteinen, pidän sitä ihmisoikeusrikkomuksena.
Suomessa puolustus kuitenkin perustuu lain määräämään asevelvollisuuteen, jonka yksityiskohtia tietenkin voidaan muuttaa lainsäädäntöteitse (esim. naisten asevelvollisuus, isäksi/äidiksi tulleiden asevelvollisuuden poistaminen, asevelvollisuuden suorittamatta jätätämisen syyt...). Lainsäädäntöteitse voidaan myös koko asevelvollisuusarmeijasta luopua siirtyen vaikkapa palkka-armeijaan. Yksi mahdollisuus on tietenkin päättää koko puolustuslaitoksesta luopumisesta. - Ouzo
Hertta kirjoitti:
Jos puolustuspalvelu on orjatyöperusteinen, pidän sitä ihmisoikeusrikkomuksena.
Suomessa puolustus kuitenkin perustuu lain määräämään asevelvollisuuteen, jonka yksityiskohtia tietenkin voidaan muuttaa lainsäädäntöteitse (esim. naisten asevelvollisuus, isäksi/äidiksi tulleiden asevelvollisuuden poistaminen, asevelvollisuuden suorittamatta jätätämisen syyt...). Lainsäädäntöteitse voidaan myös koko asevelvollisuusarmeijasta luopua siirtyen vaikkapa palkka-armeijaan. Yksi mahdollisuus on tietenkin päättää koko puolustuslaitoksesta luopumisesta.---------
Suomessa puolustus kuitenkin perustuu lain määräämään asevelvollisuuteen, jonka yksityiskohtia tietenkin voidaan muuttaa lainsäädäntöteitse
---------
Ongelma vain ei ole mistään yksityiskohdista kiinni, vaan koko järjestelmästä.
------------
(esim. naisten asevelvollisuus, isäksi/äidiksi tulleiden asevelvollisuuden poistaminen, asevelvollisuuden suorittamatta jätätämisen syyt...).
------------
Ajatus naisten asevelvollisuudesta on jo lähdökohdiltaan absurdi. Oikeuttaako ihmisoikeusrikkomuksen se että toistenkin oikeuksia rikotaan? Tai miksi lapsia hankkineilla pitäisi olla erivapauksia niihin verrattuina jotka eivät lapsia ole hankkineet? - Hertta
Ouzo kirjoitti:
---------
Suomessa puolustus kuitenkin perustuu lain määräämään asevelvollisuuteen, jonka yksityiskohtia tietenkin voidaan muuttaa lainsäädäntöteitse
---------
Ongelma vain ei ole mistään yksityiskohdista kiinni, vaan koko järjestelmästä.
------------
(esim. naisten asevelvollisuus, isäksi/äidiksi tulleiden asevelvollisuuden poistaminen, asevelvollisuuden suorittamatta jätätämisen syyt...).
------------
Ajatus naisten asevelvollisuudesta on jo lähdökohdiltaan absurdi. Oikeuttaako ihmisoikeusrikkomuksen se että toistenkin oikeuksia rikotaan? Tai miksi lapsia hankkineilla pitäisi olla erivapauksia niihin verrattuina jotka eivät lapsia ole hankkineet?Niin, kuten sanoin, koko asevelvollisuusjärjestelmä voidaan poistaa lainsäädäntöteitse, ei kai siinä mitään ongelmaa ole?
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda? - Mies vain
Hertta kirjoitti:
Niin, kuten sanoin, koko asevelvollisuusjärjestelmä voidaan poistaa lainsäädäntöteitse, ei kai siinä mitään ongelmaa ole?
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?eipä vaan ole näkynyt julkisuudessa minkäänlaista yritystä saada tähän armeija-asiaan tasa-arvoa...
- Ouzo
Hertta kirjoitti:
Niin, kuten sanoin, koko asevelvollisuusjärjestelmä voidaan poistaa lainsäädäntöteitse, ei kai siinä mitään ongelmaa ole?
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?--------------
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?
--------------
Koska tämä on feministi palsta niin täytyy vastata palstan perinteen mukaisesti: Mies.
Mutta koska ongelma on hiukan mielenkiitoisempi, niin siihen voi vastata hiukan pidemmällä vastauksella. Sodalla on ollut useitakin funktioita ja rooleja historian saatossa.
Ensimmäisenä tarkastelen sotaa väkilun rajoittajana:
Sotia on ollut siitä lähtien kun paleoottisen kauden ihmisiä alkoi olla liikaa samalla aleella. Paleoottisen kauden ihminen ei sotinut saadakseen orjia, ryöstösaalista tai mitään muutakaan, vaan ainoastaan siksi että väkiluku tietyllä alueella pysyisi luonnon kantokyvyn rajoissa. (Tietysti voitonmerkkejä, kuten päänahkoja tai kalloja, otettiin, mutta sotavakien syömistä lukuunottamatta sodalla ei ollut välitöntä vaikutusta paleoottisen kauden ihmisen elintasoon)
Sodalla oli siis tärkeä funktio väkiluvun rajoittamisessa, kun muuta keinoja ei paljoakaan ollut. Paleoottisen kauden ihmiseltä puuttuivat täysin "inhimilliset" keinot väkiluvun rajoittamiseen. Ja epäinhimillisiltä vaikuttaviin keinoihinkin (lasten tappaminen) tartuttiin harvemmin. Paleoottisen kauden ihminen ei tappanut kahta poikkeusta lukuunottamatta omia lapsiaan väkilukua rajoittaakseen. Ensimmäinen poikkeustapaus on sotaisien heimojen harjoittama tyttölasten surmaaminen. Tyttövauvat ovat sotaisille luonnonkansoille väestöylijäämää, epäihmisiä (kuten syntymättömät lapset nykyihmiselle). Ne sopikin tappaa, ja väestö vinouma korjaantui miesten ehtiessä aikuisikään niin hyväksi että oli mahdollisuus jopa polygamiaan.
Toinen lasten surmaamisen muoto oli kaksosista heikomman surmaaminen. Kaksi pikkulasta samalla naisella rasitti paleoottista metsästäjä-keräilijä yhteisöä niin paljon että kaksosista tuli tabu. On huomattava että tämä luonteeltaan uskonnollinen tabu säilyi vaikka elinolot paranivat.
Lopulta kuitenkin ihmisten väkiluku ylitti lopullisesti paleoottisen elämäntavan asettamat rajoitukset, ja ihmisten oli pakko siirtyä raksaaseen maanviljelykseen. Tällöin sodan tarkoitus väestönkasvun pysäyttäjänä hävisi. Sodasta tuli neoliittisen kauden ihmiselle ryhmähengen luoja.
Kun ihmiset alkoivat viljellä maata, maallinen mammona lisääntyi, vaikka eivät paleoottisenkaan kauden ihmiset mitään köyhiä olleet (Yleinen harhaluulo on että paleoottisen kauden ihminen eli nälkärajan alapuolella kurjissa oloissa. Tähän palaan myöhemmin.). Omaisuuden lisääntyessä myös houkutus viedä toisten omaa lisääntyi. Neoliittisella kaudella ihmisiä orjuuttamassa ei ollut vielä valtiorakenetta, vaan tärkeimmät asiat päätettiin yhdessä ja jokainen teki asioita oman mielensä mukaan tai oli tekemättä yhtään mitään.
Neoliittinen yhteisö kohdisti aggression muihin kyliin, heimoihin ja kansoihin. Ryhmän sisäistä aggressiota ei juuri ilmentynyt. Sota yhdisti, ja loi vahavan solidaarisuuden tunteen. On hyvä huomoida, että vihollisilta otetuista päänahoista ja heidän pääkalloistaan tehdyistä juoma-astioista ja sotavankien kiduttamisesta huolimatta kivikauden sota ei ollut kovin raakaa. Sen lisäksi että sota loi solidaarisuutta, se toimi myös pelinä. Esimerkiksi preeriaintiaanit pitivät tiliä lähitaistelukontakteista. Vihollista koskettanut sai oikeuden laittaa sulan hiuksiinsa -huomattavaa on että tappamista ei arvostettu yhtä paljon kuin koskettamista.
Monet ovat myös väiittäneet että tappaminen olisi osa ihmisluontoa, eräänlainen perusvietti. Yleensä tämän teorian kannattajat löytyvät erään huuhaa-tieteen asiantuntijoiden piiristä. Historia on osoittanut että geenit eivät määrää yksittäistapauksia lukuunottamatta ihmisen sotaisuutta, vaan pelkästään kulttuuri toimii sotaisuuden luojana. Ihminen voidaan toki opettaa ihannoimaan tappamista, mutta mitään perusviettiä lajitoverien tappamiseen ei ole.
Nyt kun kivikautisen sodankäynnin perusteet on selvitetty, niin voidaan siirtyä historian saatossa käytyihin sotiin. Kun kivikautiseen sotaan osallistuneet ainakin hyökkääjän puolella olivat vapaaehtoisia, niin valtiollisella tasolla sodassa upseereja lukuunottamatta sotilaat olivat ja ovat edelleenkin lähinnä orjia. Sota oli muuttunut politiikan osaksi. Kivikautisella ns. sodalla ei olekaan mitään tekemistä nykyaikaisen valtiollisen eliitin johtaman sodan kanssa.
Ensin on tarkasteltava valtion syntyä. Väitän, että valtio on syntynyt nimenomaan turvaamaan pienen minimaallisen eliitin oikeudet kiusata ja ryöstää alempiaan. Kivikauden ihminen nautti (ja joissakin osissa maapalloa nauttii edelleen) oikeuksista jotka ovat nykyihmiselle täysin tuntemattomia. Vaikka maankäyttöoikeudet olivat muuttuneet useissa paikoissa neoliittisella kaudella sukukohtaisiksi, niin yksilönvapaudet olivat silti kivikauden loppuun asti paremmat kuin nykyihmisellä. Jokainen mies sai päättää milloin oli sopiva päivä jonkin toimen tekemiseen, ja myös nainen sai päättää kelpasiko päivä jonkin askareen toimittamiseen. Verot ja muut maksut eivät estäneet ihmisiä tekemästä haluamiaan asioita. Valtion syntyessä nämä edut menetettiin. Valtion syntymisen jälkeen tavallisen ihmisen elintaso laski, ja yli 90% ihmisistä jouti elämään elämänsä lähinnä orjan asemassa. Demokratian ja teollistumisen avulla tilanne on korjaantunut, ja tavallinen länsimainen ihminen on päässyt nauttimaan jopa lähes sadan vuoden ajan siitä elämänlaatusta (elintaosta puhuminen olisi liian provosoivaa)mikä oli kivikauden ihmiselle arkipäivää.
Valtion synty kivikaudella liittyi läheisesti tuotannon kehittämiseen. Kylien asukkaat palkitsivat kunnioituksella ja muilla tavoin niitä jotka olivat ahkerampia kuin muut. Lopulta tämä prosessi johti valtiona tunnetun alistamiskoneiston syntyyn. Alkuaikojen päälliköllä ei ollut tosiasiallista valtaa, vaan hänen valtansa perustui kykyyn antaa lahjoja ja toimia uudelleenjakelijana. Pikkuhiljaa päällikön valta muuutui pakkovallaksi, eikä se enää ollut riippuvainen yksilöiden antamasta suostumuksesta. Tällöin myös sodankäynnin luonne muuuttui.
Sodasta tuli kuninkaalle tarpeellinen keino levittää valtaansa yli vieraiden kansojen ja merentakaisten maiden. Päällikköjohtoisilla kansoilla ei ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin tuhoutua tai muuttua itse kuningasjohtoisiksi. Sodan syynä oli suppean eliitin verotusoikeuden lisääminen. (Myös esivaltiolliset yhteisöt saattoivat verottaa toisaan, mutta vero oli aina kokonaista yhteisöä koskeva). Armeijasta tuli yksinvaltiaalle tarpeellinen työkalu paitsi sodankäymiseen, myös vallankumouksen estämiseen. Esivaltiollisessa yhteisössä jokainen aikuinen (>13) mies sai kantaa asetta, mutta valtiossa aseenkantooikeus on vain harvoilla ja valituilla. Sen lisäksi että armeijaan pakotettiin miljoonia tavallisia ihmisiä, niin loput rahvaan jäsenet riisuttiin aseista. Sotien perimmäinen syy ennen demokratiaa oli siis eliitin vaikutusvallan lisääminen muiden valtioiden ja esivaltiollisten yhteisöjen kustannuksella, vaikka se perimmäinen syy usein naamioitiin uskonnollisen valekaavun alle. (Ristiretket, azteekkien käymät valloitussodat)
Nykyään kuitenkin puuttuu useimmista maista sellainen selkeä ja pysyvä eliitti, jolla olisi aitoja valtapoliittisia intressejä sotien aloittamiseen. Silti sotia syttyy. Onkin aiheellista miettiä että minkä ihmeen takia. Minkä asian vuoksi ollaan valmiita tappamaan satoja, ehkä tuhansia vieraan kansan ihmisiä, sekä tapattamaan saman verran omia? Mikä asia on niin tärkeä, että sen vuoksi kannattaa vaatia ja antaa ihmishenkiä?
Perinteisten syiden llisäksi sodalle on tullut uusi syy: talous. Mutta onko sodasta saatava hyöty kuitenkaan suurempi kuin sen hinta? En tunne aihetta, joten jätän sen pohdiskelun itseäni viisaammille. - Hertta
Ouzo kirjoitti:
--------------
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?
--------------
Koska tämä on feministi palsta niin täytyy vastata palstan perinteen mukaisesti: Mies.
Mutta koska ongelma on hiukan mielenkiitoisempi, niin siihen voi vastata hiukan pidemmällä vastauksella. Sodalla on ollut useitakin funktioita ja rooleja historian saatossa.
Ensimmäisenä tarkastelen sotaa väkilun rajoittajana:
Sotia on ollut siitä lähtien kun paleoottisen kauden ihmisiä alkoi olla liikaa samalla aleella. Paleoottisen kauden ihminen ei sotinut saadakseen orjia, ryöstösaalista tai mitään muutakaan, vaan ainoastaan siksi että väkiluku tietyllä alueella pysyisi luonnon kantokyvyn rajoissa. (Tietysti voitonmerkkejä, kuten päänahkoja tai kalloja, otettiin, mutta sotavakien syömistä lukuunottamatta sodalla ei ollut välitöntä vaikutusta paleoottisen kauden ihmisen elintasoon)
Sodalla oli siis tärkeä funktio väkiluvun rajoittamisessa, kun muuta keinoja ei paljoakaan ollut. Paleoottisen kauden ihmiseltä puuttuivat täysin "inhimilliset" keinot väkiluvun rajoittamiseen. Ja epäinhimillisiltä vaikuttaviin keinoihinkin (lasten tappaminen) tartuttiin harvemmin. Paleoottisen kauden ihminen ei tappanut kahta poikkeusta lukuunottamatta omia lapsiaan väkilukua rajoittaakseen. Ensimmäinen poikkeustapaus on sotaisien heimojen harjoittama tyttölasten surmaaminen. Tyttövauvat ovat sotaisille luonnonkansoille väestöylijäämää, epäihmisiä (kuten syntymättömät lapset nykyihmiselle). Ne sopikin tappaa, ja väestö vinouma korjaantui miesten ehtiessä aikuisikään niin hyväksi että oli mahdollisuus jopa polygamiaan.
Toinen lasten surmaamisen muoto oli kaksosista heikomman surmaaminen. Kaksi pikkulasta samalla naisella rasitti paleoottista metsästäjä-keräilijä yhteisöä niin paljon että kaksosista tuli tabu. On huomattava että tämä luonteeltaan uskonnollinen tabu säilyi vaikka elinolot paranivat.
Lopulta kuitenkin ihmisten väkiluku ylitti lopullisesti paleoottisen elämäntavan asettamat rajoitukset, ja ihmisten oli pakko siirtyä raksaaseen maanviljelykseen. Tällöin sodan tarkoitus väestönkasvun pysäyttäjänä hävisi. Sodasta tuli neoliittisen kauden ihmiselle ryhmähengen luoja.
Kun ihmiset alkoivat viljellä maata, maallinen mammona lisääntyi, vaikka eivät paleoottisenkaan kauden ihmiset mitään köyhiä olleet (Yleinen harhaluulo on että paleoottisen kauden ihminen eli nälkärajan alapuolella kurjissa oloissa. Tähän palaan myöhemmin.). Omaisuuden lisääntyessä myös houkutus viedä toisten omaa lisääntyi. Neoliittisella kaudella ihmisiä orjuuttamassa ei ollut vielä valtiorakenetta, vaan tärkeimmät asiat päätettiin yhdessä ja jokainen teki asioita oman mielensä mukaan tai oli tekemättä yhtään mitään.
Neoliittinen yhteisö kohdisti aggression muihin kyliin, heimoihin ja kansoihin. Ryhmän sisäistä aggressiota ei juuri ilmentynyt. Sota yhdisti, ja loi vahavan solidaarisuuden tunteen. On hyvä huomoida, että vihollisilta otetuista päänahoista ja heidän pääkalloistaan tehdyistä juoma-astioista ja sotavankien kiduttamisesta huolimatta kivikauden sota ei ollut kovin raakaa. Sen lisäksi että sota loi solidaarisuutta, se toimi myös pelinä. Esimerkiksi preeriaintiaanit pitivät tiliä lähitaistelukontakteista. Vihollista koskettanut sai oikeuden laittaa sulan hiuksiinsa -huomattavaa on että tappamista ei arvostettu yhtä paljon kuin koskettamista.
Monet ovat myös väiittäneet että tappaminen olisi osa ihmisluontoa, eräänlainen perusvietti. Yleensä tämän teorian kannattajat löytyvät erään huuhaa-tieteen asiantuntijoiden piiristä. Historia on osoittanut että geenit eivät määrää yksittäistapauksia lukuunottamatta ihmisen sotaisuutta, vaan pelkästään kulttuuri toimii sotaisuuden luojana. Ihminen voidaan toki opettaa ihannoimaan tappamista, mutta mitään perusviettiä lajitoverien tappamiseen ei ole.
Nyt kun kivikautisen sodankäynnin perusteet on selvitetty, niin voidaan siirtyä historian saatossa käytyihin sotiin. Kun kivikautiseen sotaan osallistuneet ainakin hyökkääjän puolella olivat vapaaehtoisia, niin valtiollisella tasolla sodassa upseereja lukuunottamatta sotilaat olivat ja ovat edelleenkin lähinnä orjia. Sota oli muuttunut politiikan osaksi. Kivikautisella ns. sodalla ei olekaan mitään tekemistä nykyaikaisen valtiollisen eliitin johtaman sodan kanssa.
Ensin on tarkasteltava valtion syntyä. Väitän, että valtio on syntynyt nimenomaan turvaamaan pienen minimaallisen eliitin oikeudet kiusata ja ryöstää alempiaan. Kivikauden ihminen nautti (ja joissakin osissa maapalloa nauttii edelleen) oikeuksista jotka ovat nykyihmiselle täysin tuntemattomia. Vaikka maankäyttöoikeudet olivat muuttuneet useissa paikoissa neoliittisella kaudella sukukohtaisiksi, niin yksilönvapaudet olivat silti kivikauden loppuun asti paremmat kuin nykyihmisellä. Jokainen mies sai päättää milloin oli sopiva päivä jonkin toimen tekemiseen, ja myös nainen sai päättää kelpasiko päivä jonkin askareen toimittamiseen. Verot ja muut maksut eivät estäneet ihmisiä tekemästä haluamiaan asioita. Valtion syntyessä nämä edut menetettiin. Valtion syntymisen jälkeen tavallisen ihmisen elintaso laski, ja yli 90% ihmisistä jouti elämään elämänsä lähinnä orjan asemassa. Demokratian ja teollistumisen avulla tilanne on korjaantunut, ja tavallinen länsimainen ihminen on päässyt nauttimaan jopa lähes sadan vuoden ajan siitä elämänlaatusta (elintaosta puhuminen olisi liian provosoivaa)mikä oli kivikauden ihmiselle arkipäivää.
Valtion synty kivikaudella liittyi läheisesti tuotannon kehittämiseen. Kylien asukkaat palkitsivat kunnioituksella ja muilla tavoin niitä jotka olivat ahkerampia kuin muut. Lopulta tämä prosessi johti valtiona tunnetun alistamiskoneiston syntyyn. Alkuaikojen päälliköllä ei ollut tosiasiallista valtaa, vaan hänen valtansa perustui kykyyn antaa lahjoja ja toimia uudelleenjakelijana. Pikkuhiljaa päällikön valta muuutui pakkovallaksi, eikä se enää ollut riippuvainen yksilöiden antamasta suostumuksesta. Tällöin myös sodankäynnin luonne muuuttui.
Sodasta tuli kuninkaalle tarpeellinen keino levittää valtaansa yli vieraiden kansojen ja merentakaisten maiden. Päällikköjohtoisilla kansoilla ei ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin tuhoutua tai muuttua itse kuningasjohtoisiksi. Sodan syynä oli suppean eliitin verotusoikeuden lisääminen. (Myös esivaltiolliset yhteisöt saattoivat verottaa toisaan, mutta vero oli aina kokonaista yhteisöä koskeva). Armeijasta tuli yksinvaltiaalle tarpeellinen työkalu paitsi sodankäymiseen, myös vallankumouksen estämiseen. Esivaltiollisessa yhteisössä jokainen aikuinen (>13) mies sai kantaa asetta, mutta valtiossa aseenkantooikeus on vain harvoilla ja valituilla. Sen lisäksi että armeijaan pakotettiin miljoonia tavallisia ihmisiä, niin loput rahvaan jäsenet riisuttiin aseista. Sotien perimmäinen syy ennen demokratiaa oli siis eliitin vaikutusvallan lisääminen muiden valtioiden ja esivaltiollisten yhteisöjen kustannuksella, vaikka se perimmäinen syy usein naamioitiin uskonnollisen valekaavun alle. (Ristiretket, azteekkien käymät valloitussodat)
Nykyään kuitenkin puuttuu useimmista maista sellainen selkeä ja pysyvä eliitti, jolla olisi aitoja valtapoliittisia intressejä sotien aloittamiseen. Silti sotia syttyy. Onkin aiheellista miettiä että minkä ihmeen takia. Minkä asian vuoksi ollaan valmiita tappamaan satoja, ehkä tuhansia vieraan kansan ihmisiä, sekä tapattamaan saman verran omia? Mikä asia on niin tärkeä, että sen vuoksi kannattaa vaatia ja antaa ihmishenkiä?
Perinteisten syiden llisäksi sodalle on tullut uusi syy: talous. Mutta onko sodasta saatava hyöty kuitenkaan suurempi kuin sen hinta? En tunne aihetta, joten jätän sen pohdiskelun itseäni viisaammille.Esitystäsi oli mukava lukea, mutta tartunpa muutamaan seikkaan, jotka tulivat mieleeni.
Onko todella todistettu, että paleoliittisen kauden ihmiset sotivat vain väkilukua rajoittaakseen - tai yleensäkään tietoisesti siitä syystä? Eikö ihmisluonnon alkukantainen ärtyminen muukalaisista ja oman toimintavapauden, omaisuuden sekä läheisten/yhteisön vaistomainen suojeleminen ole luonnollinen organisoidun väkivaltaisen liikehdinnän syy?
Mainitsemiesi väkiluvun "rauhanomaisten rajoittamiskeinojen" lisäksi harrastettiin varmasti myös toimintakyvyttömien vanhusten ja sairaiden heittellejättämäistä.
---
Niin, ja sitten neoliittisella kaudella oli oivallettu kasvien aktiivisen hyödyntämisen mahdollisuus elintarviketuotannon lisänä. Et maininnut, että tämä "raskas maanviljelys" on aika monella taholla esitetyn arvion mukaan alunperin naisten kehittämää, ja naisten harjoittamaa se on paljolti vieläkin esim. alkukantaisissa afrikkalaisissa yhteisöissä.
---
Talous on aina ollut tärkeä sotien syy. Raaka-aineet, markkinat, kauppateiden hallinta...
---
Yksilö on toki ainakin joskus aggressiivinen, jopa käytökseltäänkin, mutta aggressiivisia tarkoituksia varten luodut instituutiot eivät välttämättä ole "pakollisia". Eihän esim. Espoon kaupungilla ole armeijaa. Yksityisarmeijoitakaan ei länsimaissa nykyään ole, esim. Jorma Ollilalla ei ole armeijaa. Minkälainen hyppäys inhimillisessä kulttuurissa tarvittaisiin, jotta valtiotkin olisivat ilman armeijoita? - Ouzo
Hertta kirjoitti:
Esitystäsi oli mukava lukea, mutta tartunpa muutamaan seikkaan, jotka tulivat mieleeni.
Onko todella todistettu, että paleoliittisen kauden ihmiset sotivat vain väkilukua rajoittaakseen - tai yleensäkään tietoisesti siitä syystä? Eikö ihmisluonnon alkukantainen ärtyminen muukalaisista ja oman toimintavapauden, omaisuuden sekä läheisten/yhteisön vaistomainen suojeleminen ole luonnollinen organisoidun väkivaltaisen liikehdinnän syy?
Mainitsemiesi väkiluvun "rauhanomaisten rajoittamiskeinojen" lisäksi harrastettiin varmasti myös toimintakyvyttömien vanhusten ja sairaiden heittellejättämäistä.
---
Niin, ja sitten neoliittisella kaudella oli oivallettu kasvien aktiivisen hyödyntämisen mahdollisuus elintarviketuotannon lisänä. Et maininnut, että tämä "raskas maanviljelys" on aika monella taholla esitetyn arvion mukaan alunperin naisten kehittämää, ja naisten harjoittamaa se on paljolti vieläkin esim. alkukantaisissa afrikkalaisissa yhteisöissä.
---
Talous on aina ollut tärkeä sotien syy. Raaka-aineet, markkinat, kauppateiden hallinta...
---
Yksilö on toki ainakin joskus aggressiivinen, jopa käytökseltäänkin, mutta aggressiivisia tarkoituksia varten luodut instituutiot eivät välttämättä ole "pakollisia". Eihän esim. Espoon kaupungilla ole armeijaa. Yksityisarmeijoitakaan ei länsimaissa nykyään ole, esim. Jorma Ollilalla ei ole armeijaa. Minkälainen hyppäys inhimillisessä kulttuurissa tarvittaisiin, jotta valtiotkin olisivat ilman armeijoita?Kun paleoottisen yhteisön jäsen löysi metsästys tai muulla ruuanhakumatkalla omituisesti pukeutuneita ja omituista kieltä puhuvia ihmisiä, niin melko varmasti siitä seurasi jonkinlainen yhteenotto, koska muukalaset olivat tulleet _toisen heimon alueelle_. Vaikka sota toimi väkiluvun rajoittajana, niin paleoottinen ihminen ei ymmärtänyt sitä.
Vanhusten ja sairaiden surmaamista tai hylkäämistä harjoitettiin lähinnä luonnon oloiltaan todella kovissa paikoissa, kuten nyk. Kanadan pohjois-osissa. Inuitien parissa oli tapana että vanhus joka ei jaksanut seurata muita jätettiin pienen ruokavaraston kanssa yksin kuolemaan. Yleensä kuitenkin heikommista huolehdittiin jopa paremmin kuin nykyään. On löydetty tuhansia vuosia vanhoja luurankoja joista on voitu päätellä niiden kuuluneen vakavasti kehitysvammaisille ja aikuisiän saavuttaneille kivikauden ihmisille.
Jo todisteet heikompien elättämisestä puolestaan osoittavat sen että paleoottisen kauden ihminen ei elänyt nälkärajalla.
-----------------------
Espoon kaupungilla ei ole armeijaa sen takia että Suomen armeija on myös Espoon kaupungin armeija ja hoitaa niitä tehtäviä joita kuvitteellisen Espoon kaupungin armeijan pitäisi hoitaa.
Valtio tarvitsee aina armeijan, mutta valtion sisäiset armeijat ovat valtiolle uhka. Sen takia Jorma Ollila ei voi perustaa omaa armeijaa. Tai jos perustaisi, niin mitä virkaa sillä olisi? Keräisikö Jorma Ollilan armeija veroja lähiseudun asukkailta? - Mies vain
Ouzo kirjoitti:
--------------
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?
--------------
Koska tämä on feministi palsta niin täytyy vastata palstan perinteen mukaisesti: Mies.
Mutta koska ongelma on hiukan mielenkiitoisempi, niin siihen voi vastata hiukan pidemmällä vastauksella. Sodalla on ollut useitakin funktioita ja rooleja historian saatossa.
Ensimmäisenä tarkastelen sotaa väkilun rajoittajana:
Sotia on ollut siitä lähtien kun paleoottisen kauden ihmisiä alkoi olla liikaa samalla aleella. Paleoottisen kauden ihminen ei sotinut saadakseen orjia, ryöstösaalista tai mitään muutakaan, vaan ainoastaan siksi että väkiluku tietyllä alueella pysyisi luonnon kantokyvyn rajoissa. (Tietysti voitonmerkkejä, kuten päänahkoja tai kalloja, otettiin, mutta sotavakien syömistä lukuunottamatta sodalla ei ollut välitöntä vaikutusta paleoottisen kauden ihmisen elintasoon)
Sodalla oli siis tärkeä funktio väkiluvun rajoittamisessa, kun muuta keinoja ei paljoakaan ollut. Paleoottisen kauden ihmiseltä puuttuivat täysin "inhimilliset" keinot väkiluvun rajoittamiseen. Ja epäinhimillisiltä vaikuttaviin keinoihinkin (lasten tappaminen) tartuttiin harvemmin. Paleoottisen kauden ihminen ei tappanut kahta poikkeusta lukuunottamatta omia lapsiaan väkilukua rajoittaakseen. Ensimmäinen poikkeustapaus on sotaisien heimojen harjoittama tyttölasten surmaaminen. Tyttövauvat ovat sotaisille luonnonkansoille väestöylijäämää, epäihmisiä (kuten syntymättömät lapset nykyihmiselle). Ne sopikin tappaa, ja väestö vinouma korjaantui miesten ehtiessä aikuisikään niin hyväksi että oli mahdollisuus jopa polygamiaan.
Toinen lasten surmaamisen muoto oli kaksosista heikomman surmaaminen. Kaksi pikkulasta samalla naisella rasitti paleoottista metsästäjä-keräilijä yhteisöä niin paljon että kaksosista tuli tabu. On huomattava että tämä luonteeltaan uskonnollinen tabu säilyi vaikka elinolot paranivat.
Lopulta kuitenkin ihmisten väkiluku ylitti lopullisesti paleoottisen elämäntavan asettamat rajoitukset, ja ihmisten oli pakko siirtyä raksaaseen maanviljelykseen. Tällöin sodan tarkoitus väestönkasvun pysäyttäjänä hävisi. Sodasta tuli neoliittisen kauden ihmiselle ryhmähengen luoja.
Kun ihmiset alkoivat viljellä maata, maallinen mammona lisääntyi, vaikka eivät paleoottisenkaan kauden ihmiset mitään köyhiä olleet (Yleinen harhaluulo on että paleoottisen kauden ihminen eli nälkärajan alapuolella kurjissa oloissa. Tähän palaan myöhemmin.). Omaisuuden lisääntyessä myös houkutus viedä toisten omaa lisääntyi. Neoliittisella kaudella ihmisiä orjuuttamassa ei ollut vielä valtiorakenetta, vaan tärkeimmät asiat päätettiin yhdessä ja jokainen teki asioita oman mielensä mukaan tai oli tekemättä yhtään mitään.
Neoliittinen yhteisö kohdisti aggression muihin kyliin, heimoihin ja kansoihin. Ryhmän sisäistä aggressiota ei juuri ilmentynyt. Sota yhdisti, ja loi vahavan solidaarisuuden tunteen. On hyvä huomoida, että vihollisilta otetuista päänahoista ja heidän pääkalloistaan tehdyistä juoma-astioista ja sotavankien kiduttamisesta huolimatta kivikauden sota ei ollut kovin raakaa. Sen lisäksi että sota loi solidaarisuutta, se toimi myös pelinä. Esimerkiksi preeriaintiaanit pitivät tiliä lähitaistelukontakteista. Vihollista koskettanut sai oikeuden laittaa sulan hiuksiinsa -huomattavaa on että tappamista ei arvostettu yhtä paljon kuin koskettamista.
Monet ovat myös väiittäneet että tappaminen olisi osa ihmisluontoa, eräänlainen perusvietti. Yleensä tämän teorian kannattajat löytyvät erään huuhaa-tieteen asiantuntijoiden piiristä. Historia on osoittanut että geenit eivät määrää yksittäistapauksia lukuunottamatta ihmisen sotaisuutta, vaan pelkästään kulttuuri toimii sotaisuuden luojana. Ihminen voidaan toki opettaa ihannoimaan tappamista, mutta mitään perusviettiä lajitoverien tappamiseen ei ole.
Nyt kun kivikautisen sodankäynnin perusteet on selvitetty, niin voidaan siirtyä historian saatossa käytyihin sotiin. Kun kivikautiseen sotaan osallistuneet ainakin hyökkääjän puolella olivat vapaaehtoisia, niin valtiollisella tasolla sodassa upseereja lukuunottamatta sotilaat olivat ja ovat edelleenkin lähinnä orjia. Sota oli muuttunut politiikan osaksi. Kivikautisella ns. sodalla ei olekaan mitään tekemistä nykyaikaisen valtiollisen eliitin johtaman sodan kanssa.
Ensin on tarkasteltava valtion syntyä. Väitän, että valtio on syntynyt nimenomaan turvaamaan pienen minimaallisen eliitin oikeudet kiusata ja ryöstää alempiaan. Kivikauden ihminen nautti (ja joissakin osissa maapalloa nauttii edelleen) oikeuksista jotka ovat nykyihmiselle täysin tuntemattomia. Vaikka maankäyttöoikeudet olivat muuttuneet useissa paikoissa neoliittisella kaudella sukukohtaisiksi, niin yksilönvapaudet olivat silti kivikauden loppuun asti paremmat kuin nykyihmisellä. Jokainen mies sai päättää milloin oli sopiva päivä jonkin toimen tekemiseen, ja myös nainen sai päättää kelpasiko päivä jonkin askareen toimittamiseen. Verot ja muut maksut eivät estäneet ihmisiä tekemästä haluamiaan asioita. Valtion syntyessä nämä edut menetettiin. Valtion syntymisen jälkeen tavallisen ihmisen elintaso laski, ja yli 90% ihmisistä jouti elämään elämänsä lähinnä orjan asemassa. Demokratian ja teollistumisen avulla tilanne on korjaantunut, ja tavallinen länsimainen ihminen on päässyt nauttimaan jopa lähes sadan vuoden ajan siitä elämänlaatusta (elintaosta puhuminen olisi liian provosoivaa)mikä oli kivikauden ihmiselle arkipäivää.
Valtion synty kivikaudella liittyi läheisesti tuotannon kehittämiseen. Kylien asukkaat palkitsivat kunnioituksella ja muilla tavoin niitä jotka olivat ahkerampia kuin muut. Lopulta tämä prosessi johti valtiona tunnetun alistamiskoneiston syntyyn. Alkuaikojen päälliköllä ei ollut tosiasiallista valtaa, vaan hänen valtansa perustui kykyyn antaa lahjoja ja toimia uudelleenjakelijana. Pikkuhiljaa päällikön valta muuutui pakkovallaksi, eikä se enää ollut riippuvainen yksilöiden antamasta suostumuksesta. Tällöin myös sodankäynnin luonne muuuttui.
Sodasta tuli kuninkaalle tarpeellinen keino levittää valtaansa yli vieraiden kansojen ja merentakaisten maiden. Päällikköjohtoisilla kansoilla ei ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin tuhoutua tai muuttua itse kuningasjohtoisiksi. Sodan syynä oli suppean eliitin verotusoikeuden lisääminen. (Myös esivaltiolliset yhteisöt saattoivat verottaa toisaan, mutta vero oli aina kokonaista yhteisöä koskeva). Armeijasta tuli yksinvaltiaalle tarpeellinen työkalu paitsi sodankäymiseen, myös vallankumouksen estämiseen. Esivaltiollisessa yhteisössä jokainen aikuinen (>13) mies sai kantaa asetta, mutta valtiossa aseenkantooikeus on vain harvoilla ja valituilla. Sen lisäksi että armeijaan pakotettiin miljoonia tavallisia ihmisiä, niin loput rahvaan jäsenet riisuttiin aseista. Sotien perimmäinen syy ennen demokratiaa oli siis eliitin vaikutusvallan lisääminen muiden valtioiden ja esivaltiollisten yhteisöjen kustannuksella, vaikka se perimmäinen syy usein naamioitiin uskonnollisen valekaavun alle. (Ristiretket, azteekkien käymät valloitussodat)
Nykyään kuitenkin puuttuu useimmista maista sellainen selkeä ja pysyvä eliitti, jolla olisi aitoja valtapoliittisia intressejä sotien aloittamiseen. Silti sotia syttyy. Onkin aiheellista miettiä että minkä ihmeen takia. Minkä asian vuoksi ollaan valmiita tappamaan satoja, ehkä tuhansia vieraan kansan ihmisiä, sekä tapattamaan saman verran omia? Mikä asia on niin tärkeä, että sen vuoksi kannattaa vaatia ja antaa ihmishenkiä?
Perinteisten syiden llisäksi sodalle on tullut uusi syy: talous. Mutta onko sodasta saatava hyöty kuitenkaan suurempi kuin sen hinta? En tunne aihetta, joten jätän sen pohdiskelun itseäni viisaammille.Valtio on loinen joka maksattaa olemassaolonsa työssäkäyvien ihmisten työllä ja vaivalla ansaitsemasta palkasta ryöstämällään osalla. Kuten loiset yleensäkin, sen ahneus kasvaa ja pian se tappaa "isäntänsä" ryöstämällä liian paljon. Valtio ei ole kansalaisia varten vaan kansalaisista on tullut valtion orjia joiden on tehtävä pakolla työtä elättääkseen tämän valtioksi kutsutun loisen ja mätäpaiseen!
Verottaja on sitten itse pääpiru, se syöpä on levinnyt joka asiaan, joka asiasta pitää maksaa veroa ja jopa veroa verosta!!!
Sairasta... - Ouzo
Mies vain kirjoitti:
Valtio on loinen joka maksattaa olemassaolonsa työssäkäyvien ihmisten työllä ja vaivalla ansaitsemasta palkasta ryöstämällään osalla. Kuten loiset yleensäkin, sen ahneus kasvaa ja pian se tappaa "isäntänsä" ryöstämällä liian paljon. Valtio ei ole kansalaisia varten vaan kansalaisista on tullut valtion orjia joiden on tehtävä pakolla työtä elättääkseen tämän valtioksi kutsutun loisen ja mätäpaiseen!
Verottaja on sitten itse pääpiru, se syöpä on levinnyt joka asiaan, joka asiasta pitää maksaa veroa ja jopa veroa verosta!!!
Sairasta...Valtio moraalinen oikeutus oli Keski-Ajalla Jumalan säätämä järjestys, ja nykyään kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen.
Mutta ihan hyvä valtio meillä on. Voisi olla huonompikin jos ei olisi tätä. Valtiota ei voi poistaa. - Hertta
Ouzo kirjoitti:
Kun paleoottisen yhteisön jäsen löysi metsästys tai muulla ruuanhakumatkalla omituisesti pukeutuneita ja omituista kieltä puhuvia ihmisiä, niin melko varmasti siitä seurasi jonkinlainen yhteenotto, koska muukalaset olivat tulleet _toisen heimon alueelle_. Vaikka sota toimi väkiluvun rajoittajana, niin paleoottinen ihminen ei ymmärtänyt sitä.
Vanhusten ja sairaiden surmaamista tai hylkäämistä harjoitettiin lähinnä luonnon oloiltaan todella kovissa paikoissa, kuten nyk. Kanadan pohjois-osissa. Inuitien parissa oli tapana että vanhus joka ei jaksanut seurata muita jätettiin pienen ruokavaraston kanssa yksin kuolemaan. Yleensä kuitenkin heikommista huolehdittiin jopa paremmin kuin nykyään. On löydetty tuhansia vuosia vanhoja luurankoja joista on voitu päätellä niiden kuuluneen vakavasti kehitysvammaisille ja aikuisiän saavuttaneille kivikauden ihmisille.
Jo todisteet heikompien elättämisestä puolestaan osoittavat sen että paleoottisen kauden ihminen ei elänyt nälkärajalla.
-----------------------
Espoon kaupungilla ei ole armeijaa sen takia että Suomen armeija on myös Espoon kaupungin armeija ja hoitaa niitä tehtäviä joita kuvitteellisen Espoon kaupungin armeijan pitäisi hoitaa.
Valtio tarvitsee aina armeijan, mutta valtion sisäiset armeijat ovat valtiolle uhka. Sen takia Jorma Ollila ei voi perustaa omaa armeijaa. Tai jos perustaisi, niin mitä virkaa sillä olisi? Keräisikö Jorma Ollilan armeija veroja lähiseudun asukkailta?Feodaalisissa valtioissa oli "yksityisiä" armeijoita. Tuollainen valtio oli löyhä, ja hallitsija oli feodaaliylimysten armeijoiden ja laskelmien armoilla.
Samoin nykyinen valtio on suuryritysten laskelmien ja voitontuottoarmeijoiden (työllistävien työpaikkojen) armoilla. - Ouzo
Hertta kirjoitti:
Feodaalisissa valtioissa oli "yksityisiä" armeijoita. Tuollainen valtio oli löyhä, ja hallitsija oli feodaaliylimysten armeijoiden ja laskelmien armoilla.
Samoin nykyinen valtio on suuryritysten laskelmien ja voitontuottoarmeijoiden (työllistävien työpaikkojen) armoilla.e/v
- janne
Hertta kirjoitti:
Niin, kuten sanoin, koko asevelvollisuusjärjestelmä voidaan poistaa lainsäädäntöteitse, ei kai siinä mitään ongelmaa ole?
Joka tapauksessa, sotalaitokset, armeijat, palka-armeijat, asevelvollisuusarmeijat, orja-armeijat - kukahan ne on mahtanut alunperin luoda?"armeijan luojat" liittyvät asevelvollisuuden tasa-arvokysymykseen?
Naiset kasvisten keräilijöinä=syylliset epäterveelliseen ruokavalioon?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6517996Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672283Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332199- 1471775
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251262Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511243Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1101165Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65849Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59815Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7754