Anteeksi hyvin korkealaatuisesta hasselbladkuvasta. Kysymys kuitenkin kuuluu että mikä hemmetin säkki tuolla aluksen alla lojuu, ei ole reppumiehen jälkiä ei.....
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-40-5863-69HR.jpg
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-40-5863-69HR.jpg
Vastaukset 57
Vanhimmat
Siel on varmaan piknik eväät kun Aurinkokin paistaa noin komeasti pilvettömältä taivaalta, on ihmeen hyvä kamera ja valotus tai sitten on niin hemmetin hyvin kiillotetua kultafoliota kun se näkyy varjosta niin hyvin!
Usa tarra on liimattu saip teipillä! ainoa joka ei oikein sovi oikein hyvin kuvaan.
tuo,että astronautti tuntuu olevan auringon puolella,mutta kun kattoo säkin varjoa,niin auringonhan pitäis olla ihan eri suunassa.
lisäksi kapselin pinnasta näkyy ikäänkuin aurinko taasen eri suunnasta?
Heitikkö ton kuvan tahallas, koska siitä näkee pirun selvästi, ettei vastavoimaa ole tarvittu laskeutumisessa, kun ei näy kraaterin kraateria, minkä nyt luulis edes jokinmoisen syntyneen. Kai siellä sen verran jotain irtonaista olis luullu olleen, mikä olis väistyny alta, kun moduli laskeutuu. Vai oliko se niin pehmeä lasku, et se vaan leijaili kuun pinnalle kuin höyhen. Ai niin höyhen ja vasara putoo yhtä lujaa pinnalle. Siinä vasara höyhen tempussa se putoo muuten aika hoipakkaa, et jos vapaassa pudotuksessa moduli olis tullu alas, ni kyllä olis jalat menny poikki.
Kuumoduulin alle ei voinut syntyä kraateria.
http://www.clavius.org/techcrater.html
Miksi alkoi artikkelissä selittää eri suihkuhävittäjien työntövoimia ja vertailla harriet hävittäjään. Jos harriet ja moduli olisivat kuussa niin nehän putoaisivat samalla lailla kuin vasara ja sulka. Kumpikin tarvitsisivat yhtä suuret työntövoimat laskeutuakseen kuun pinnalle. Tai hetkinen sentään. HOHHOIJAA jo etukäteen. Onhan niillä paino ero kuitenkin vaikka ilmanvastusta ei ole. Vai Hohhoijjaa taas. Jos olisi heittänyt vasaran ja sulan kuussa en sano ilmaan koska ilmaa siellä ei ole, mutta ns. ilmaan eli ylös niin samalla voimalla olisivatko lentäneet yhtä kauas. Artikkelissa selitettiin ettei kraateria voi syntyä koska vastavoimaa tarvittiin niin vähän. Kuinka vähän tarkalleen. Kyllä harrietista maa siirtyy ainakin vähän syrjään kun se laskeutuu.
Kolmentonnin painon kannatteleminen vaatii vastavoimaa??? Nasanauteilta jäi syvät jäljet vaikka painoivat vain murtoosan koko aluksen painosta, on muuten kumma ettei aluksen jalatkaan ole painuneet studioperään! hehhe,,
Kuumoduulin massa Kuuhun laskeutuessaan oli noin 7000 kg. Eli se painoi kuudesosapainovoimassa vain noin 1166 kg.
Harrierin massa on samaa luokkaa, eikä se silti tee kraateria alleen laskeutuessaan Maan isommassa painovoimassa täydellä painollaan.
Painavamman kappaleen jarruttaminen vaatii tietenkin enemmän työntövoimaa moottorissa kuin kevyemmän kappaleen jarruttaminen samasta nopeudesta. Sama pätee myös paikallaan leijumiseen, eli mitä painavampi vehje sen isompi moottori pitää olla.
Miksi hörhöilet asialla josta et aivan ilmeisesti ymmärrä hevon vittua?
Ääliö-hörhöt taas vauhdissa. Astronauttien jalanjäljet jäivät Kuun pintaa peittävään 1-2 tuuman pölykerrokseen. Sen alla on kova pinta. Siksi myöskään kuumoduulin jalat eivät uponneet sitä 1-2 tuumaa enempää. Kuumoduulin moottori puhalsi osan siitä ohuesta pölykerroksesta pois altaan.
Kuinka on mahdollista, että vasara ja sulka putoavat yhtä nopiaan kuussa tai tyhjiössä. Sulka ja kuumoduli putoaisivat myös yhtä nopijaan tyhjiössa tai kuussa. Ne vain ovat eri painoisia. Tunsiko astronautti kädessään sulan ja vasaran paino eron. Kyllä tunsi. Paljonko sulka olisi tarvinnut vastavoimaa pudotaakseen hitaasti kuun pinnalle. Entä vasara. Jäikö vasarasta syvempi jälki kuun pinnalle kuin sulasta. Minäkin ihmettelen astronauttien painoa kun sellaiset jäljet jättivät. HOHHHHOOOIIJJAAA
Toistan: Miksi hörhöilet asialla josta et aivan ilmeisesti ymmärrä hevon vittua?
Vasara ja sulka putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti, koska ilmanvastus ei ole hidastamassa niitä. Ilma hidastaa sulkaa enemmän kuin vasaraa.
Vasara teki isomman jäljen Kuun pintaan kuin sulka, koska raskaamman vasaran liike-energia oli isompi kuin samalla nopeudella pudonneen keveämmän sulan.
Mitä raskaampi kappale, sitä enemmän energiaa sen kiihdyttäminen ja jarruttaminen vaatii.
No miksei kuumoduli jättänyt isompaa jalan jälkeä kuin kevyt astronautti? Vertaus vaara ja sulka. Teetkö tahallas noita vastauksia noin tyhmiksi että tyhmempikin tajuaisi, että huijaus on tapahtunut, minkä paljastaa jalan jäljet, Taidat olla piilo salkkari tai sitten niin saatanan viisas ettei kukaan ota sinusta selvää.
Vastaus kysymykseesi oli jo vähän ylempänä, mutta laitanpa sen tähän uudestaan:
Astronauttien jalanjäljet jäivät Kuun pintaa peittävään 1-2 tuuman pölykerrokseen. Sen alla on kova pinta. Siksi myöskään kuumoduulin jalat eivät uponneet sitä 1-2 tuumaa enempää. Kuumoduulin moottori puhalsi osan siitä ohuesta pölykerroksesta pois altaan.
"Sen alla on kova pinta"
Mistä tiedät oletko kenties käynyt kuussa..
Kysymys kuului kuka vei ja miksi tuon repun tuonne alle, koita nyt keksiä tarpeeksi hyvä selitys koska kengät jalassa sitä ei sinne ole viety, kuten kuvasta huomaat.....
Hyvinpä uppos lipun salko kovaan maahan, antteks kuuhun. Kuinkahan kovaa se kuu on. Kerro meille kun olet kuulema käynyt siellä. Eikö modulin jalat olis voinu vähän syvempään upota kun lippusalkokin uppos ainakin syvempään kuin kaks tai kolme tuumaa, mikä on noin alle 5 cm. En tiedä pysyistö pystyssä viiden sentin syvyydessä. Muistan kylläkin, että ne olis vasaralla hakannu kans jotin tikkua syvempään ko 5 cm ja eikö ne ottanu jotain näyttitäkin aika syvältä, eli kuinka kovaa se kuu juusto nyt sitten on, ettei noin painava moduli uponnut suvempään. Tämä tarina on syvältä.
En ole käynyt Kuussa, mutta muutama muu ihminen on käynyt.
En ole käynyt Maassakaan läheskään jokaisessa paikassa, joten joudun luottamaan siihen mitä muut niissä paikoissa käyneet ovat niistä kertoneet, ja mitä heidän niissä paikoissa ottamissaan valokuvissa näkyy jne.
Hörhöjen idioottihörhöilyistä huolimatta en ole nähnyt vielä yhtäkään sellaista todistetta, joka viittaisi Kuussa otettujen kuvien olevan väärennettyjä. Eikä sen ajan tekniikalla moisia väärennöksiä olisi pystynyt edes tekemään, kun ei pysty tekemään vielä nykyäänkään. Sen verran tökeröitä jopa tuoreimmatkin tietokoneilla tehdyt vastaavat kuvat ovat.
No kun se lipun salko nimenomaan ei uponnut helposti siihen tiiviimpään kuuperään. Astronautit joutuivat pyörittelemään salkoa tovin, ennen kuin se porautui tarpeeksi syvälle. Ja lippu tietenkin heilui sen pyörittelyn aikana, jota hörhöt ovat erehtyneet luulemaan liehumiseksi.
Mietipä hörhö vaikka tavallista hiekkapohjaista parkkipaikkaa tai soratietä. Kymmenien tonnien rekkakaan ei uppoa sinne, eikä jätä edes minkäänlaisia jälkiä tiiviiseen pintaan, mutta silti siihen pintaan saa kohtuullisen helposti työnnettyä pystyyn ohuen metallitangon. Kuvittelepa hörhö sen tiiviin pinnan päälle vielä muutama sentti hienoa irtonaista hiekkaa, niin sitten rekka tietenkin jättää jäljet siihen, aivan kuten sinäkin siinä kävellessäsi jokeenkin yhtä syvät jäljet.
Miten vitussa joku voi olla noin saatanan tyhmä?
"Ääliö-hörhöt taas vauhdissa" Selitä nyt vaan että alla olevassa säkissä on paskaa ja muuta ulostetta. Viisihenkinen perhe ei normaaliolosuhteissa saisi edes viikossa tuollaista jäteläjää aikaiseksi.
Tällaista kuvaa suoraan Aurinkoon ei pysty ottamaan edes Maassa saatikka sitten ilmakehättömässä Kuussa, ja mitkä valospotit antoi valon aluksen varjoon!??! hämästyttävää että tällaisia studiossa tehtyjä kiiltokuvia on vielä Nasan sivustoilla!!
Ensinnäkin tuo kuva on koottu useasta kuvasta.
Toisekseen, Kuun pinta heijastaa aurinkoa lähes yhtä hyvin kuin hiekka Maassakin. Varjossa olevat kohteet eivät ole pimeitä koska kirkas Kuun maisema valaisee niitä.
http://www.clavius.org/indlight.html
...muuten tietämätön ja puhut muuten vain omiasi:
"Kuun pinta heijastaa aurinkoa lähes yhtä hyvin kuin hiekka Maassakin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Albedo
"Joitakin albedoja
Taivaankappaleita
Maa keskimäärin 0,39 (0,36-0,43)[4]
Kuu keskimäärin 0,12
Venus keskimäärin 0,59 (Venuksen pilvet suurentavat albedoa)
Enceladus, saturnuksen jääkuu 0,99
Monet asteroidit 0,05
Maassa olevia alueita ja pintoja
Maa-alueen albedo yleensä 0,1-0,4
tiheä metsä 0,10 - 0,15
metsä yleensä 0,05-0,2%
tumma metsä 0,05
mäntymetsä talvella 45 P leveydellä 0,09
lehtipuut 0,13
suomaa 0,9-0,14
viljapelto 0,16-0,26
niitty 0,1-0,2 , monesti 0,2
savanni 0,18
kuiva maa 0,30
paljas maa 0,05-0,4, 0,15 maatiloilla keskim
multa 0,05-0,1
aavikko 0,2-0,45 (monesti 0,25)
kuiva hiekka 0,38-0,42
märkä hiekka 0,2-0,3
merijää 0,36 - 0,50
lumi 0,40 - 0,95 (riippuu valon tulokulmasta)
tuore lumi 0,65-0,80, Etelämantereella 0,8
vanha likainen lumi 0,5 0,4-0,65
jää 0,32-0,38
veden pinta 0,03 - 0,40 (jopa 0,80) (riippuu valon tulokulmasta) usein 0,035-0,09
pilvet 0,35-0,75 , joista altostratus, cirrus 0,4-0,6
puuhiili 0,04
rakennukset 0,07-0,12"
Miksi hörhöilet? Älä sekoita Maan albedoa asiaan, koska sitä kasvattaa vaaleat pilvet.
Katsopa tuota kuvaa ja vertaa Maassa näkyvän hiekka-aavikon kirkkautta Kuun pinnan kirkkauteen:
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-44-6549.jpg
Mittaa jollain mittarilla Kuun valoisan pinnan kirkkaus ja hiekan kirkkaus Maassa auringonpaisteessa.
Eipä ole isoa eroa ei.
"Älä sekoita Maan albedoa asiaan, koska sitä kasvattaa vaaleat pilvet."
Miksi sekoitat asioita. Kyse oli hiekan ja kuun pinnan albedosta. Hiekka 2-4 kertaa heijastavampaa kuin kuun pinta.
Sinun mielestäsi siis 2-4 kertaa suurempi on yhtä kuin "lähes". Minun mielestäni moninkertainen ero on suuri.
Seuraavaksi sitten sekoitat hiekan ja kokonaisen planeetan albedot toisiinsa. Hohhoijaa.
Maan hiekan ja Kuun "hiekan" kirkkausero on huomattavasti pienempi kuin väittämäsi 2-4 kertainen. Vaikka se olisi 2-kertainen, on se valokuvaustermein vain yhden aukon ero.
Kun huomioidaan vielä oppositioefektin vaikutus, jonka seurauksena Kuun pinta heijastaa valoa sen tulosuuntaan huomattavasti enemmän kuin muualle, valaisee Kuun pinta varjossa olevia kohteita juuri niin kuin monissa valokuvissa nähdään. Matalalla kuumoduulin tai astronautin takana paistavan auringon valo heijastuu vastakkaisen puolen maisemasta ja valaisee kuumoduulin tai astronautin varjon puoleisen pinnan. Äläkä viitsi ääliö enää hörhöillä yhtään mitään muuta.
... Anteeksi viestin otsikko, sillä minulla ei ole tapana nimitellä kanssakeskustelijoita, eiväthän he käsityskyvyn puutteilleen useinkaan mitään voi, mutta jossakin sekin raja kulkee.
Ensiksi. Kuun pinnan albedo on 1,2. Märkä hiekka vähintään 2,0 ja kuiva hiekka jopa 4,0. Missä meni pieleen?
Toiseksi. Jos kuuluisa oppositioefekti pitää paikkansa niin silloinhan heijastavuuden muualle kuin tulosuuntaan pitäisi olla sitäkin pienempi. Missä tämä muka näkyy? Valoenergian tulee kuitenkin pysyä vakiona - ei se oppositioefektissä itsestään lisäänny. Kuun pintaa on verrattu heijastavuudeltaan asvalttiin. Jos vastasuuntaan heijastuva valo on noin dramaattisesti kirkkaampi niin eikö muun pinnan tulisi näyttää sitäkin mustemmalta?
Hohhoijaa sinun selityksiäsi...mene välillä nukkumaan!
Hohhoijaa. Sinulla menee pieleen siinä, että vertaat maan hiekan albedoa kokonaisen planeetan eli Kuun albedoon.
Vertaa sitä ennemmin Kuun eri "hiekkalaatujen" albedoon:
http://jeff.medkeff.com/astro/lunar/obs_tech/albedo.htm
"
Darkest areas: 8.6%
Tranquillitatis south of Plinius: 9.1%
Plato's floor: 9.6%
Serenitatis east of Linne: 10%
Imbrium south of Plato: 10.4%
Nectaris: 11.4%
Ptolemaeus floor: 13.1%
Arzachel: 17%
Tycho ejecta: 20%
Aristarchus: 20%
Aristarchus interior: 22%
Bright spot in Deslandres: 24%
Proclus E wall: 28%
Stevinus A, Abulfeda E: 30%
"
Huomioi myös missä heijastuskulmassa albedot on ilmoitettu.
"So you see, the moon is not quite as dark as is often claimed"
Mene jumalauta idiootti pilvettömänä ja aurinkoisena päivänä ison talon varjopuolelle ja kokeile ottaa siellä valokuvia. Hyvin onnistuvat. Tilanne ei ole yhtään sen kummempi Kuussa. Kuussa varjot eivät ole merkittävästi tummempia kuin Maassa. Miksi helvetissä muka olisivat? Siitä on kyse.
Hohhoijaa.
>Tilanne ei ole yhtään sen kummempi Kuussa. Kuussa varjot eivät ole merkittävästi tummempia kuin Maassa. Miksi helvetissä muka olisivat? Siitä on kyse. <
Olet aivan käsittämättömän väärässä!! Kuun taivas on vain musta avaruus!! Maassa väliaine siroaa valon myös varjopuolelle!! ja tämä tekiä on huomattavasti enemmän valoisuutta antava kuin maan erilaisista pinnoista heijastuvat valot, kuten puista, kallioista ym Oikeassa Kuussa varjot ovat todella mustia!! tämän voi todeta vaikka Japanin uusista kuvista ja filmeistä.
Olet aivan käsittämätön idiootti. Lue hörhö nyt ensin vaikka tuo:
http://www.clavius.org/indlight.html
...mutta ei se ihme. Ottaa varmaan voimille todistella noita höpötyksisäsi päätoimisesti.
"From the Apollo missions, we know that the exact subsolar point - in effect, the fullest possible moon - is some 30% brighter than the fullest moon seen from earth."
Ai että todistelet Apollo-lentoja Apollo-lennoilla. No tuohan on kätevää mutta ei kovin uskottavaa.
"Mene jumalauta idiootti pilvettömänä ja aurinkoisena päivänä ison talon varjopuolelle ja kokeile ottaa siellä valokuvia. Hyvin onnistuvat."
Että olet lapsellinen! Varmasti onnistuvat, mutta ei niin että kuvaan suoraan kohti aurinkoa. Saa olla himmennin pienimmällä ja silti palaa puhki koko kuva. Tuon kameran aukko ei ole heijastuksesta päätellen edes 16.
Kysymys tuon kuvan varjopuolen yksityiskohdissa on siinä että aurinkoa kohti kuvataan suoraan. Se ei silti tuon pahemmin ylivalota koko kuvaa vaikka on taatusti ilmakehättömässä tilassa paljon kirkkaampi kuin maanpinnalla.
Ja sitten tämä kehnosti heijastava kuun pinta muka valaisee nuo varjopuolen yksityiskohdat kuten tuon vaahtokarkkimiehen takapuolen joka rypyn. Et ole tainnut itse koskaan kuvata vastavaloon :-DDD
Etkä ottanut myöskään kantaa heijastuskulmaan. Jos olet joskus nähnyt helmiäiskankaan ja sille heijastettuja diakuvia niin olet kenties huomannut että oppositiossa kuvat näkyvät erittäin kirkkaina mutta heti kun katselukulma suurenee kuva himmenee nopeasti. Valoenergia kun pysyy vakiona. Jos heijastus noin pienillä albedoilla on vastasuuntaan niin voimakas että se valisee kuin täytevalo niin eikö esim. tämän kuvan kuunpinnan tulisi olla katselijan kulmasta melkoisen tumma. Näinhän ei kuitenkaan ole?
Tuo idioottimainen hörhöilysi on niin tyypillistä teille umpityhmille salkkareille.
Vastavaloon saa Maassakin aivan onnistuneita ja hyvin valottuneita kuvia, kun ei käytä valotusautomatiikkaa, joka tietenkin vetää aukon pienimmilleen ja valotusajan lyhyimmilleen, jos etsimessä näkyy vitun kirkas aurinko.
Hohhoijaa.
Katso jumalauta ääliö niitä Kuussa vastavaloon otettuja kuvia, ja huomaat, että aurinko on tietenkin vitun ylivalottunut. Mutta kameroissa ei ollut valotusautomatiikkaa, joka olisi vetänyt kohteen mustaksi. Sillä ei ole vitunkaan väliä kuvan ottamisen kannalta, näkyykö etsimessä aurinko vai ei, jos molemmissa tilanteissa kuva otetaan samalla aukolla ja valotusajalla. Kuussa ei taivaskaan ole vaaleana sotkemassa valotusta, vaan on päivälläkin pikimusta.
Voi saatana minkälaisia idiootti-huuhaa-hörhöjä täällä esiintyy muka asiantuntijoina. HOHHOIJAA.
Itsestäänselvyyshän tuo ,mutta sanonpa minäkin sen vielä.
Mielestäni Aurinko ei ole kovinkaan pahasti ylivalottunut verrattuna kuvan muihin huippuvaloihin jätesäkissä ja rakerin nurkissa.
Astronautin repun alaosakin on yllättävän hyvässä valossa.
Tämä apollo laskeutui melko tasaiselle alueelle, kuten yleensä tehdään törmäysriskin minimoimiseksi, kuva olis kuitenkin ymmärrettävämpi jos alus olisi valoa heijastavan vuoren vieressä, ei tasainen kuumaa voi mitenkään heijastaa noin paljon valoa aluksen varjopuolelle ilman että kuva olisi valoisimmista kohdista selvästi ylivalottunut ja taivaaltahan tulee vain mustaa, Massa otettu kuva on toista koska ilmakehä siroaa valon myös varjonpuolelle, mm taiteilioiden ateljeet on aina pohjoisen puolelle koska sieltä tulee kaikkein neutraalein valon väri.
" Mielestäni Aurinko ei ole kovinkaan pahasti ylivalottunut"
ööö... miltähän sinusta näyttäisi vielä pahemmin ylivalottunut aurinko? Se taitaa olla koko ajan vain valkoinen pallo, ylivalottuneena hieman isompi pallo. Mitään yksityiskohtiahan sieltä ei näy? Tarkoitatko, että linssiheijastusten pitäisi olla kirkkaampia vai mitä?
Tämä salkkarien mutu-minustatuntuu lähestymistapa on muutenkin aivan naurettavaa. Miksei yksikään salkkari missään maailmassa ole pystynyt näyttämään koetilanteessa, että astronautin varjopuole on liian valoisa? Tietysti siksi, että kuukuvat ovat juuri niin kuin kuussa kuvattujen kuvien pitää olla :-)
Sen sijaan virkkarit ovat kokeilleet jo ajat sitten hommaa:
http://www.badastronomy.com/bad/tv/iangoddard/shadow01.jpg
Kuva on hieman korruptoitunut, mutta se ei haittaa. Huomaa muuten astronautin visiirin heijastus. Siitä näkee hyvin kuinka paljon kirkkaampi kuun pinta on varjon puolella oppositio-ilmiön takia verrattuna taustalla näkyvään auringon suunnassa olevaan kuun pintaan. Kellertävyys johtuu muuten viirin kultapinnoitteesta, jos joku salkkari sitä ihmettelee. Pienoismallissa ei ole heijastavaa visiiriä, jos joku salkkri sitä ihmettelee.
Ei mitään mutumutua vaan kokeiluja. Salkkareille nuo tulokset ovat tietysti tuntemattomia sillä kunnon kuusalkkari ei lue virkkarien sivuja :-)
siitä taiteilijat enemmän huolissaan.
Se on "jettison bag" eli suomeksi yksinkertaisesti jätesäkki.
http://workingonthemoon.com/WOTM-JettisonBag.html
http://www.hq.nasa.gov/alsj/alsj-JettBag.html
... tosin salkkarit ei oikeastaan taida noista vastauksista välittää, alkavatpahan jätisemään saman tien jostain muusta.
On se kummallista että tarttee kuumatkalla olla oikeat jätesäkitkin mukana.
Onkohan kyseisessä paketissa olkoon nyt sitten jätesäkki matkalla kertynyttä jätettä vai mitä ihmettä.
Valitettava tosiasia on että kuufeikit tehtiin lumesta ja jäästä tehdyillä lavasteilla! selvä se,,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000031869913
http://photos1.blogger.com/photoInclude/hello/48/4379/640/kuvat_23.3.2006 018.0.jpg
http://photos1.blogger.com/photoInclude/hello/48/4379/640/kuvat_10.3.2006 032.0.jpg
http://photos1.blogger.com/photoInclude/hello/48/4379/640/kuvat_10.3.2006 025.0.jpg
Hohhoijaa. Haukotus.
http://www.coolantarctica.com/gallery/dogs/dogs12.htm
Hanki ja lumi on kiistämätön tosiasia!! kun vähän katsoo niin ainakin lumen tunteva Suomi ihminen zen huomaa!
Vain sinun tyhmyytesi on tosiasia.
Aika moinen sumu kuussa kun aurinko näyttää tuolta.
Itsekkin olen kuvaillut samanlaisia sumuaurinkoja,tosin maassa.
Onpas hauska kuva en kylläkään millään jaksa uskoa, että kyseinen kuva olisi otettu kuussa.
Oletko kokenutkin valokuvaaja?
Aikamoinen saavutus kuvata suoraan kohti aurinkoa ja silti saada yksityiskohdat näkyviin varjopuoleltakin. Ei mennyt astronauttien valokuvauskoulutus hukkaan
Ai niin se oli sen kuuasvaltin oppositioefekti...
Lukaisepas hörhö vaikka tuo sivu:
http://www.clavius.org/indlight.html
Mikä säkki tai reppu tuolla alla on aläkä vaan, väitä siellä olevan kuumiehien ulosteita. Eihän tuollaista määrää sontaa saa aikaiseksi viisihenkinen perhe viikossakaan.........
Moneenko kertaan sinulle idiootille pitää kertoa, että se on jätesäkki, häh?
http://workingonthemoon.com/WOTM-JettisonBag.html
Siellä on kusten ja paskojen ja ruokapakkausten lisäksi astronauttien likapyykit ja kaikki muukin tarpeettomaksi jäänyt roina, tarkistuslistat ja manuaalit ja ohjeet yms yms. Hohhoijaa.
se on...
Salkkarit tietysti ihmettelee miksi se on täysi, salkkarin mieli kun on ihmetteleväinen, mutta ei asioista selvää ottavainen.
Esimerkki tavarasta, joka siellä on löytyy esim. tästä kuukävelyä edeltävästä tarkastuslistasta:
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a15/a15sur043.gif
Eli listassa pistetään kaikki laitteistojen kuljetuskehikot tuonne pussiin kun laitteistot kasataan käyttökuntoon ennen kuukävelyä, varmasti siellä on muutakin kamaa kuten ruokakääreitä, kusipusseja yms. Pakkauskehikot vievät paljon tilaa, mutta ovat varsin kevyitä.
Maasta otetaan avaruudesta tosi tarkkoja kuvia. Miksei kuusta ole otettu sellaisia kuvia kuin maasta. Eikö olisi halpaa laittaa paria alusta kiertämään kuuta ja napsimaan vaikka kuvat tuosta pussista. Sinnehän se jäi.
NASA lähettää ensi syksynä Kuuta kiertämään luotaimen, joka kuvaa Kuun pinnan tarkemmin kuin mikään aikaisempi luotain. Kartoituksen erottelukyky on jopa vähän parempi kuin 1 metri per pikseli. Sillä erottelukyvyllä noin metrin mittainen jätesäkki ei tosin erotu kovin hyvin, mutta kuulentojen jäljet yleisesti kyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_Reconnaissance_Orbiter
Eikä NASA:lla ole mitään tarvetta kuvata jotain jätesäkkiä Kuun pinnalla kiertoradalta, kun siitä on jo otettu kuvia vain parin metrin päästä.
Senkö takia, että pari asioista mitään tietämätöntä salkkaria sais kuvan pussista. Ja väittäs varmaan sitäkin väärennetyksi... älä naurata...
En usko että pussi jäi.
Jännä miten maailman reuna tulee tuossa kuvassa nopeasti vastaan. Näyttäisi siltä kuin 500m päässä tulisi musta seinä vastaan. Missä on ne kilometrien korkeat vuoret?
Apollo 11 eli ensimmäinen kuulento laskeutui Rauhallisuuden mereen eli turvallisuussyistä mahdollisimman tasaiselle alueelle. Myöhemmillä lennoilla uskaltauduttiin sitten sellaisillekin alueille, joiden lähistöllä oli korkeita vuoria.
Kuussa horisontti on keskimäärin lähempänä kuin Maassa, koska kyseessä on reilusti pienempi planeetta. Mutta molemmissa horisontti voi olla paikallisesti jopa vain muutaman metrin päässä, jos seisot pienen montun pohjalla ja/tai vieressä on pieni mäennyppylä.