Kun Mooseksen aikaan Jumala halusi antaa Israelilaisille Kaananin maan se ei tullut heille kuin Hesburgerin hampurilainen. Yksi mies kustakin heimosta lähetettiin vakoilemaan, eikä mitään vähäistä vaan ruhtinas heimonsa keskuudesta, heidän tulevaa asuinpaikkaansa. Heidän tuli ottaa ensin selvää millaista väkeä siellä asui ja millainen maa se oikein oli. Sitten heidän tuli tuoda tuliaisina sen maan hedelmiä.
Tässä on taas sellainen mielenkiintoinen kontrasti laitettuna. Jumala antaa uuden alueen: Vakoilijan on oltava hiljainen ja huomaamaton, hänen on tehtävä havaintoja. Tehtävä voi olla rankkakin. He ottivat sen maan hedelmää Rypälelaaksosta näyttääkseen kansalle miten mahtavat hedelmät tässä upeassa ja rikkaassa maassa on heille varattuna. Hedelmä, jonka he toivat kansan ihmeteltäväksi ei ollut mikään rusinapussi - yhtä rypäleterttua kantoi tangon varassa kaksi miestä. Haluan korostaa vielä tätä hengellistä ajatusta, siis siinä maassa kansalla olisi suuret hedelmät. Kansan ruhtinaat kuitenkin epäilivät viedä sukujaan maahan (MINUN sukuni), sillä siellä oleva kansa näytti inhimillisesti voimakkailta ja puolensa pitäviltä, hii ja kaiken lisäksi he olivat melkoisen isoja (MINÄ häviän). Ongelma. Kaik on issoo ois tulot mut ois menotkii. Miten me poloiset hottentotit noista selvitään? Kansan he pelottelivat täysin lähtemästä moiseen yritykseen, syödyksi tullaan joka kinkku. Kaalebissa, jossa oli toinen henki, sanoi että menkäämme sinne vaan rohkeasti, sillä kyllä me siihen pystymme, Jumalahan ruhtinaat lähetti. Varmaankin hän kuulosti kansan mielestä yltiöpositiiviselta ja hörhöltä josta ei todellakaan ole minkään veljeskunnan johtajaksi, viedä nyt kansa selvältä näyttävään tuhoon. Todellisuudessa se mitä Kaaleb sanoi, olikin uskonhengen hedelmää, sillä hän luotti siihen mitä Isä oli luvannut. Isä oli luvannut pojille Kaananin maan, mutta pojat teidän täytyy ryhdistäytyä ja näyttää kuka on teidän lähettäjänne.
Paniikkihan siinä sitten nousi ja Mooses ja Aaron saivat taas kuulla kunniansa kansalta. Yleinen mielipide meni jopa niin pitkälle että he olivat valmiit valitsemaan itselleen uuden johtajan joka veisi kansan suoraa päätä takaisin Egyptiin. Minä vähän luulen ettei Israelin kansa ole yhtään sen tottelemattomampaa ja epäuskoisempaa kuin nykypäivän uskovatkaan. Kun ihmiset alkavat valita itselleen mielitekojensa mukaisia pappeja ja johtajia, ihmiset eivät enää seuraa Jumalan tahtoa – isompia ongelmia tiedossa?
Jumala vaikutti aika loukkaantuneelta kansan äläkästä: ”Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua? Kuinka kauan tämä kansa kieltäytyy uskomasta minuun?” Voin melkein kuulla syvän huokauksen tämän tuumailun lopuksi jonka Isä kävi Mooseksen kanssa. Voisiko nykypäivänä Isä sanoa suomen kansan kohdalla myös näin: ”Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua ja kieltäytyy uskomasta minuun?” Toivottavasti hän ei hoksaa sitä kysyä, nimittäin se olisi hyvin vaarallinen huokaus, paaljon paaljon vaarallisempi kuin mikään venäjän toteamus ulkopolitiikastamme.
Nykypäivän ihmisellä on siinä mielen helpompaa, koska hänellä on ylösnousseen Jeesuksen lunastusveri synnin sovituksena. Mitä on synnin sovitus? Se että me havaitaan synti ja pyydetään se anteeksi, silloin voi lunastusveri lähteä toimimaan, se on synnin sovitus. Mooseksen sijaan meillä on vain Jeesus, joka voi nyt lausua tuon Mooseksen lausuman:” Osoita siis nyt suuri voimasi Herra, olethan sanonut Herra on pitkämielinen ja hänen armonsa on suuri. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikkomukset, mutta ei suinkaan jätä rankaisematta. Hän vaatii lapset tilille isien pahoista toista kolmanteen ja neljänteen polveen saakka.” Huomaa antaa anteeksi (Jeesuksen veren kautta), mutta ei jätä rankaisematta.
Jumala on kasvattajana erilainen kuin maalliset vanhemmat. Lapset saattavat pyytää anteeksi pahoja tekojaan vanhemmilta, ei siksi että he haluaisivat pitää välit hyvinä vaan siksi, ettei tulisi rangaistusta. Tässä on Jumala erilainen kasvattaja. Jumala näyttää erittelevän anteeksi annon Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden palauttamiseen, sen sijaan hän saattaa rangaista pahasta teosta.
Tässä raamatun kertomuksessa jota hieman luotsasin läpi tilanne vielä jatkuu, mutta jos kirjoituksella on alku niin sillä on jossain vaiheessa hyvä olla loppukin. 4.moos. 14.
Siunausta ja pidetäänhän yhteydet ylös avoimina.
Tässä on taas sellainen mielenkiintoinen kontrasti laitettuna. Jumala antaa uuden alueen: Vakoilijan on oltava hiljainen ja huomaamaton, hänen on tehtävä havaintoja. Tehtävä voi olla rankkakin. He ottivat sen maan hedelmää Rypälelaaksosta näyttääkseen kansalle miten mahtavat hedelmät tässä upeassa ja rikkaassa maassa on heille varattuna. Hedelmä, jonka he toivat kansan ihmeteltäväksi ei ollut mikään rusinapussi - yhtä rypäleterttua kantoi tangon varassa kaksi miestä. Haluan korostaa vielä tätä hengellistä ajatusta, siis siinä maassa kansalla olisi suuret hedelmät. Kansan ruhtinaat kuitenkin epäilivät viedä sukujaan maahan (MINUN sukuni), sillä siellä oleva kansa näytti inhimillisesti voimakkailta ja puolensa pitäviltä, hii ja kaiken lisäksi he olivat melkoisen isoja (MINÄ häviän). Ongelma. Kaik on issoo ois tulot mut ois menotkii. Miten me poloiset hottentotit noista selvitään? Kansan he pelottelivat täysin lähtemästä moiseen yritykseen, syödyksi tullaan joka kinkku. Kaalebissa, jossa oli toinen henki, sanoi että menkäämme sinne vaan rohkeasti, sillä kyllä me siihen pystymme, Jumalahan ruhtinaat lähetti. Varmaankin hän kuulosti kansan mielestä yltiöpositiiviselta ja hörhöltä josta ei todellakaan ole minkään veljeskunnan johtajaksi, viedä nyt kansa selvältä näyttävään tuhoon. Todellisuudessa se mitä Kaaleb sanoi, olikin uskonhengen hedelmää, sillä hän luotti siihen mitä Isä oli luvannut. Isä oli luvannut pojille Kaananin maan, mutta pojat teidän täytyy ryhdistäytyä ja näyttää kuka on teidän lähettäjänne.
Paniikkihan siinä sitten nousi ja Mooses ja Aaron saivat taas kuulla kunniansa kansalta. Yleinen mielipide meni jopa niin pitkälle että he olivat valmiit valitsemaan itselleen uuden johtajan joka veisi kansan suoraa päätä takaisin Egyptiin. Minä vähän luulen ettei Israelin kansa ole yhtään sen tottelemattomampaa ja epäuskoisempaa kuin nykypäivän uskovatkaan. Kun ihmiset alkavat valita itselleen mielitekojensa mukaisia pappeja ja johtajia, ihmiset eivät enää seuraa Jumalan tahtoa – isompia ongelmia tiedossa?
Jumala vaikutti aika loukkaantuneelta kansan äläkästä: ”Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua? Kuinka kauan tämä kansa kieltäytyy uskomasta minuun?” Voin melkein kuulla syvän huokauksen tämän tuumailun lopuksi jonka Isä kävi Mooseksen kanssa. Voisiko nykypäivänä Isä sanoa suomen kansan kohdalla myös näin: ”Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua ja kieltäytyy uskomasta minuun?” Toivottavasti hän ei hoksaa sitä kysyä, nimittäin se olisi hyvin vaarallinen huokaus, paaljon paaljon vaarallisempi kuin mikään venäjän toteamus ulkopolitiikastamme.
Nykypäivän ihmisellä on siinä mielen helpompaa, koska hänellä on ylösnousseen Jeesuksen lunastusveri synnin sovituksena. Mitä on synnin sovitus? Se että me havaitaan synti ja pyydetään se anteeksi, silloin voi lunastusveri lähteä toimimaan, se on synnin sovitus. Mooseksen sijaan meillä on vain Jeesus, joka voi nyt lausua tuon Mooseksen lausuman:” Osoita siis nyt suuri voimasi Herra, olethan sanonut Herra on pitkämielinen ja hänen armonsa on suuri. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikkomukset, mutta ei suinkaan jätä rankaisematta. Hän vaatii lapset tilille isien pahoista toista kolmanteen ja neljänteen polveen saakka.” Huomaa antaa anteeksi (Jeesuksen veren kautta), mutta ei jätä rankaisematta.
Jumala on kasvattajana erilainen kuin maalliset vanhemmat. Lapset saattavat pyytää anteeksi pahoja tekojaan vanhemmilta, ei siksi että he haluaisivat pitää välit hyvinä vaan siksi, ettei tulisi rangaistusta. Tässä on Jumala erilainen kasvattaja. Jumala näyttää erittelevän anteeksi annon Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden palauttamiseen, sen sijaan hän saattaa rangaista pahasta teosta.
Tässä raamatun kertomuksessa jota hieman luotsasin läpi tilanne vielä jatkuu, mutta jos kirjoituksella on alku niin sillä on jossain vaiheessa hyvä olla loppukin. 4.moos. 14.
Siunausta ja pidetäänhän yhteydet ylös avoimina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksilö täällä, hei.
Mikä tai mitä on synti ?
Jos ei ole koskaan syntiä tehnyt, niin silloinhan tuon lunastusveren, ei tarvi edes alkaa virtaamaan, vai pitääkö ?
Tekikö Jeesus silloin ihan turhaan itsemurhan ?
Kumpaa Jeesus tekee ? Antaa anteeksi vai/tai rankaisee ?
"Lapset saattavat pyytää anteeksi pahoja tekojaan vanhemmilta, ei siksi että he haluaisivat pitää välit hyvinä vaan siksi, ettei tulisi rangaistusta."
No, miten tuo eroaa Jeesuksesta ? Välit hyvänä ? Kasvattajana ?
Rangaistus, elikkä uskomattomuus, Jeesukseen, on Helvetti, ikuisine tuli systeemeineen.
Yksilö toivoo, että Sinun, Hyvä Treija, joukkueesi pärjää ensi vuonna SM liigassa.
Kaikki me olemme syntiä tehneet, ainoa synnitön oli JEESUS. Ja siksi hänen uhrinsa (ei kuitenkaan mikään itsemurha) oli kelvollinen ISÄLLE. Kristuksessa JEESUKSESSA on täydellinen anteeksiantamus, ei hän kosta meille enää Vanhatestamentillisesti pahoja tekojamme, vaan siirtää rikkomuksemme yhtä kauas kuin itä on lännestä.
Sanot siis, että yksilö olisi tehnyt syntiä.
Todista.
"ei hän kosta meille enää Vanhatestamentillisesti pahoja tekojamme."
Kuka sanoo, että Jumala kostaisi Vanha testamentalistisia tekoja.