Suomen historia kirjoitettava uudestaan

Mitkähän mahtavat olla ne talvisodan ja jatkosodan alkuun johtaneet vääristymät, joita kirjoittaja tarkoittaa. Itse olen lukenut esim. talvisodasta, että sen välittömänä syynä oli NL:n hyökkäys Suomeen 30.11, jolloin ammuttiin ns. Mainilan laukaukset. Historian kirjoissa on kerrottu, ettei näitä laukauksia ammuttu Suomesta, vaan korkeintaan venäläiset itse ampuilivat paukkupommejaan omalla puolellaan. Muutoinhan oli kyse siitä, että Suomi ei suostunut niihin aluevaihdoksiin, joita NL ehdotti. Myös Ribbentropp-sopimus on historiankirjoituksessa tuotu esille. Talvisodan lopputapahtumien lähinnä kiistanalainen kysymys on ollut tarjotun länsiavun merkitys ja siitä kieltäytymisen seuraukset. Suomelle siis tarjottiin sotilaallista apua Ranskasta ja Englannista, mutta Suomi kieltäytyi, koska uskottiin Saksan voittavan lopulta suursodan ja Göhring oli luvannut suomalaisille hyvityksen korkojen kera, jos suomalaiset suostuvat rauhaan NL:n kanssa. Näin koska sakut pelkäsivät liittoutuneiden saavan otteen Ruotsin tärkeen malmiin, jos ne koheltavat Suomen avuksi.

Historian kirjoituksessamme voi olla sen sijaan suurempia vääristymiä tai vääriä tietoja Kekkosen valtakaudelta. Valitettavasti kaikki arkistot eivät ole vielä avoinna totuuden löytämiseksi. Juhani Suomihan on kirjoittanut nimensä mukaisesti kovin suomettuneen Kekkoshistorian, jossa Kekkosen epädemokraattisia ja hallitusmuodon vastaisia toimia ei millään tavoin kyseenalaisesta ja näkökulma on muutoinkin Kekkosen näkökulma. Huomattavan toisenlaisen kuvauksen Kekkosen ajasta saa, kun lukee Lasse Lehtisen mielenkiintoisen väitöskirjan Kekkosen ja SDP:n suhteista eli "Aatosta jaloa ja alhaista mieltä". Yöpakkasten ja noottikriisin kokovartalokuva on edelleen hieman epäselvä. Onhan esitetty epäilyjä, että nämä olivat enemmän tai vähemmän tilaustöitä Kekkosen vallan ja korvaamattomuuden pönkittämiseksi. Demokraattisen järjestelmämme häpeäpilkku osuu myös Kekkosen valtakaudelle. Täysin normaaleisssa oloissa Kekkonen valitutti itsensä poikkeuslailla presidentiksi, koska ei halunnut kokea samanlaista nöyryytystä kuin edellisissä vaaleissa, joissa Veikko Vennamo ja Matti Virkkunen keräsivät odottamattoman paljon protestiääniä. On epäselvää, kuinka mahtavan otteen venäläinen osapuoli sai Suomesta Kekkosen kautta, kun tämä hoiteli ulkopolitiikkaa välillä täysin yksinään.