yhteisöön on psykologinen. Yhteisön vaikutus yksilöön on suurin, antaessaan turvallisuudentunnetta. Yksilön usko jumalaan tai vastaavaan auktoriteettiin antaa lisäturvaa yksilölle.
Täysin sama vaikutusmekanismi(vaikka jumala/jumalat ja muut auktoriteetit ovat erilaiset) toimii helluntailaisuudessa, jehovissa, mormoneissa, scientologeissa, budhalaisissa, muslimeilla jne..
Tästäkin näkee selvästi, ettei Jumalalla ole suoranista vaikutusta uskovaan tai yhteisöön. Jumalana toimii yhtä hyvin seitakivi kuin iso puu. Uskolla kaikki tämä toimii.
Psykologinen vaikutus ei kaikki suinkaan ole positiivista. Seurakuntalaiset tekevät myös syntiä ja ahdistuvat siitä. Kaikkea ei voida tunnustaa papille/saarnamiehelle/seurakunnan vanhimmille, jolloin syti jää jatkuvaksi taakaksi ja saattaa aiheutta suuria henkisiä vaurioita.
Lapset ja nuoret ovat vaikutuksille alttiita ja näin myös altteimpia ongelmille.
Täysin sama vaikutusmekanismi(vaikka jumala/jumalat ja muut auktoriteetit ovat erilaiset) toimii helluntailaisuudessa, jehovissa, mormoneissa, scientologeissa, budhalaisissa, muslimeilla jne..
Tästäkin näkee selvästi, ettei Jumalalla ole suoranista vaikutusta uskovaan tai yhteisöön. Jumalana toimii yhtä hyvin seitakivi kuin iso puu. Uskolla kaikki tämä toimii.
Psykologinen vaikutus ei kaikki suinkaan ole positiivista. Seurakuntalaiset tekevät myös syntiä ja ahdistuvat siitä. Kaikkea ei voida tunnustaa papille/saarnamiehelle/seurakunnan vanhimmille, jolloin syti jää jatkuvaksi taakaksi ja saattaa aiheutta suuria henkisiä vaurioita.
Lapset ja nuoret ovat vaikutuksille alttiita ja näin myös altteimpia ongelmille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Periaatteiltaan samanlainen vaikutus yksilöön/yhteisöön on esim. nuorten jalkapallojoukkueella. Siinäkin on säännöt (raamattu) valmentaja (auktoriteetti) jäsenistä jotkin ovat johtajia, useimmat perässä seuraajia.Voitto antaa positiivisia tuntemuksia, tappio negatiivisia. Saunaillassa nostetaan tunnelmaa ja parnannetaan yhteisöllisyyttä.
Joku taitava, ulospäinsuuntautunut pelaaja voi nousta jumalan asemaan joukkueessaan.
Huonompi, syrjään vetäytyvä pelaaja tuntee alemmuutta, huonommuutta, aivan kuin uskonnollisessa yhteisössä. Häntä saatetaan kiusata tai joskus auttaa.
Mitä eroa seurakuntaan?
Eipä juuri mitään.
* Lopeta hyvä mies, kun et kuitenkaan tiedä mitään uudestisyntynietten uskosn kokemuksesta, etkä heidän tarpeistaan ja et tunne Jumalaa, et usko Jumalaan, mitä siis muka tiedät uskovien psyykkisitä tarpeista, tai psykologiasta?
* Et taida olla psykatrista koulutusta saanut, ja vaikka olisitkin, et tunne todellista uskovaa ollenkaan, koska et tunne Jeesusta, niin oo hiljaa ja lakkaa uhomasta noita tietämättömyyksiäsi!
niin häviät 5-0.
Ja usko ei kelpaa todisteeksi.
on tarkoitettu hengelliseksi kodiksi uskovalle.
Se on se paikka jossa jaetaan hengen ravintoa ja kasvetaan uskossa.
Uskovien yhteys perustuu siihen, että meissä asuu sama Henki.
Tämän takia uskovat kokevat yhteenkuuluvuutta.
Toki muodostuu myös ystävyys suhteita jotka ovat ihan inhimillisellä tasolla.
Henkilö joka on todella aidosti tullut uskoon elää Jumalansa kanssa elävässä suhteessa.
Se on kuule jotain ihan muuta, kuin kivi ja puu.
Mä en osaa sanoin kuvailla sitä iloa rauhaa ja voimaa jota uskova saa kokea, jos Jumala suhde on kunnossa.
Onhan tämä vaikea ymmärtää ulkopuoliselle, joka ei tunne Jumalaa, eikä ole sisällä pelastuksessa.
Ihminen itsessään on kykenemätön ymmärtämään Jumalan salaisuuksia.
Raamattu sanookin, että seurakunta on suuri salaisuus.
Uskovasta ihmisestä sanotaan myös Raamatussa, että me saamme kokea tulevan ajan voimia.
Antaako kivi, puu tai joku metallinen esine tälläistä.
Ihminen saa uskoa vaikka aidan seipääseen, mutta se on täysin tyhjää ja tyhjän päiväistä.
Ei anna yhtään mitään paitsi juuri sillä psykologisella tasolla.
seitakiviin, suomalaisilla oli uhrikivensä. Periaate on täysin sama, oli uskon kohde kivi, puu, aurinko, kuu tai mikä muu tahansa, kunhan siihen uskoo.
Uskonnon sisältö, palvontamenot, tavoitteet ym. tietenkin vaihtelevat, mutta perusta on kaikissa uskonnoissa sama: teho perustuu kritiikittömään uskoon. Auktoriteetti voi olla poppamies, shamaani, pappi, saarnamies tai muu uskonnollinen johtaja.
Ei kristinusko ole mitenkään ainutlaatuinen, vaikka hellutailaiset näyttävät niin kuvittelevan.
kristinuskosta tekee se, että me palvomme elävää Jumalaa johon meillä on elävä ja henkilökohtainen suhde.
Tästä suhteen laadusta voi vielä sanoa sen, että hän on antanut henkensä meidän sydämmeen joka huutaa abba Isä.
Eiks oo kuule hieno juttu.
Kokeileppa sanoa seitakivelle abba.
Voi olla vähän etäinen ja kylmähkö suhde.
Oikean ja elävä usko on hyvin ainutlaatuinen.
Muslimit eivät tiedä mitään rakastavasta Isästä jolle voi puhua tai johon olisi oma henk. koht. suhde.
Höpö, höpö
Jumalasta tekee jumalan pelkkä usko. Ja uskoa voi mihin tahansa esineeseen tai henkiolentoon. Sen on osoittanut historia.
Kristinuskon Jumala ei ole yhtään sen kummempi kuin muslimien tai hindujen jumalat.
Kristinusko on hyvin markkinoitu - sitä ei käy kieltäminen, mutta sen valta-asema horjuu jo nyt pahasti. Muslimien määrä kasvaa voimakkaasti, kristinuskoisten määrä polkee paikallaan.
Länsimaiden kristityt ovat liian hyvässä taloudellisessa ja poliittisessa asemassa, joten heidän uskonsa horjuu.
Uskonnon vahva asema vaatii kurjuutta.
Tämä keskustelu on siinä mielessä ongelmallinen, että toinen meistä tietää mistä puhuu, kun taas toinen ei.
Arvaa kumpi tietää?
Minä elän sisällä näissä asioissa.
Minä puhun siitä mitä minä olen henk. koht. kokenut.
Nämä asiat ovat minulle kuin vettä ja leipää.
Sinä tarkastelet niitä täysin kokemattomana ja ulkopuolisena.
Jokainen uskovainen kantaa sisällään todistusta näistä asioista.
Minä tiedän päivän, kun kohtasin Jumalan.
Minä olen yhteydessä häneen lakkaamatta.
Sama, kun sanoisit minulle, että ei sinulla ole äitiä eikä isää luulet vaan.
Ei kukaan joka on uskoon oikeasti tullut epäile Jumalan olemassaoloa.
Voisin kertoa lukemattomia todistuksia omasta elämästäni miten olen kohdannut Jumalan ja miten olen saanut häneltä vastauksia rukouksiini.
Psyykkiset ja muutkin perustarpeet ovat kaikilla ihmisillä suunnilleen yhteneväiset maailmankatsomukseen katsomatta.
Uskon kokemuksesta tietämätön voi tietää paljon enemmän uskovien/ihmisten psyykkisistä tarpeista ja psykologiasta kuin niistä tietämätön uskova. Tieto perustuu koulutukseen, ja sen taso korreloi koulutuksen tasoon ja omaehtoiseen oppimishalukkuuteen.
Jumalaan uskominen ei pätevöitä ihmisen ja hänen tarpeidensa tuntemiseen. Uskovan ei pidä heittäytyä kaikkien alojen asiantuntijaksi. Valitettavan monet uskovat luulevat kykenevänsä sorkkimaan ihmisten sielunelämää pelkän uskonsa varassa. Sitä kutsutaan puoskaroinniksi. Puoskareita toki löytyy myös ei-uskovien joukosta.
Psykiatrinen koulutus johtaa psykiatriksi, alaan erikoistuneeksi lääkäriksi. Psykologista koulutusta on monenlaista. Yliopistollinen loppututkinto psykologiassa antaa psykologin pätevyyden, mutta ei lääkärinoikeuksia. Psykologista koulutusta annetaan jossain määrin ja monen tasoisena eri ammatteihin valmistuville.
Minusta ei kannattaisi kehottaa Jeesusta tuntematonta olemaan hiljaa. Tuntuu tylyltä.
Milloinkahan Jumala lakkaa sietämästä tietämättömyyden aikoja myös muussa kuin parannuksen teossa.
Uskosta uskova ihminen tietää kokemuksensa perusteella enemmän kuin ei-uskova. Tasoeroja tietämyksessä löytyy tälläkin alueella. Jotkut vain ovat edenneet Kristuksen tuntemisessa vähän pidemmälle kuin toiset. Mutta nopeat eivät tässä tapauksessa syö meitä hitaita.
Fil.3:16:ssa apostoli Paavali kirjoittaa: "Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!" ja Ef.4:3 "pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä".
"Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa".
Täytyy luottaa.
tuntevat asian hyvin.
Sitä on hyvä käyttää rahanhankinnassa, johon kaikkien uskontonikkarien toiminta perustuu.
Kun rahaa on tarpeeksi alkaa valtakin maistua hunajalta ja johtajanpaikoista on kova kilpailu.
Tyhmä ei sitä huomaa ja menee lankaan.
Taitavasti laaditut saarnat sekottavat heikkojen pään.
Suurin osa on kuitenkin tervejärkistä eikä lähde noiden humpuukimiesten kelkkaan.
Valitettavasti Suomessakin kirkon vaikutus on jo niin vanhaa, että kehdosta hautaan täällä uskotaan tai ainakin uskotellaan oltavan uskovia.Kaikki omaksi tappioksi. Uskominenkin maksaa Suomessa toisilla 10 prosenttia tuloista ja valtaväestöllä 1,5 prosenttia.
Mitään ei saa ilmaiseksi, ei edes papin siunausta.
nyt luterilaisesta seurakunnasta.
Siellähän tosiaan ei saa edes papin siunausta ilmaiseksi.
Kaikkien on maksettava kirkollisveronsa ihan kiltisti ja mukisematta.
Tervetuloa vaan nauttimaan meidän seurakunnan ilmaisista palveluista.
Ei maksa mitään.