Onko minun ateistikissallani dementia, vai miksi se ei tajua/muista, että kupissa on ruokaa ennen kuin sen vie sinne katsomaan. Sitten alkaa hirveä maiskutus ja sen jälkeen maistuu uni.
Olen hieman huolissani.
Olen hieman huolissani.
Hei kissaihmiset.
Kössönöm
461127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kai kissavanhuksilla voi olla samanlaisia ongelmia kuin muillakin vanhuksilla. Toinen vaihtoehto on se että Karkki tykkää siitä että viet sen ruokakupille ja odottaa että teet sen :D
täytti juuri 7 vuotta, eli naaras parhaassa iässä. Ehkä murehdin suotta ja hän vaan haluaa läheisyyttä, mutta silti olen vähän ihmeissäni.
ja ehkä Karkki vähän paastoaa. Niinkuin Beenthere mainitsi, hänen kissansa syövät välillä vähemmän.
Paastoaminen antaa lisäenergiaa ja ehkä piristää saalistusviettiä, kun on koko talven mussuttanut antaumuksella. Eläimet seuraavat vuodenaikojen vaihteluita vaistonvaraisesti ja toimivat niiden mukaan.
Ei se dementiaa voi olla. Voisko nää lämpösemmät ilmat vähän verottaa ruokahalusta?
Mun plyyshipussukkani oli just maanantaina tiputuksessa 4 tuntia, kun oli vatsatautia. Katsosin, kuinka kauan Karkki on syömättä, jos ei vie kupille. Kyllä pian veisin sitten tohtoriin, jos ei syö muutamaan päivään. Juoko hän vettä? Tuleeko kakkaa ja pissaa?
Vanharuova on 15 v ja tietää kyllä, missä ruokakuppi on. Nuorempi 12 v ei ole niin ahnas eväksen perään. Sun kissi on nuori ja notkea.
Se vaan kissimäiseen tapaan kokee pissiä sinua silmään. Voi kun joku tekisi mullekin safkan valmiiksi ja sitten vielä taluttaisi valmiiksi katetun aterian ääreen.
Voi Kössönömi raukka. Kissasi kusettaa sua.
Dooriskin lihoo aina talvella, mutta kun kevät koittaa ja alkaa viihtyä ulkona enemmän, niin onpa taas solakkaa likkaa.
syö, juo, paskoo, juoksee, turkki kiiltää, mitä nyt häntä on vähän vähemmän karvainen kuin talvella. Mutta ehkäpä se sitten on vaan luonteenpiirre. Lievää hajamielisyyttä kenties.
Olisikohan Karkki filosofointiin taipuvainen? Ties mitä suuria ajattelee, kun ei ruokakupille osaa mennä.
Kyllä Kaarkilla varmasti on nyt muuta mielessä kuin ruoka.
Kevät on sellaista ihanaa aikaa. Kaikki syntyy uudelleen. Ehkä kevät on Karkinkin parasta aikaa ja hän ottaa silloin filosofisen asenteen asioihin. Auringossa köllöttely on ihan hyvä vastine ruokakupille.
Tänään ei menty ulos ollenkaan. Kun kissavahti oli Karkin kanssa vappuna kahtena päivänä ulkona niin hän sanoi, että siinä se köllötteli ja piehtaroi nurmikolla silmät onnesta soikeana tunnin kaksi kumpanakin päivänä.
"mitä nyt häntä on vähän vähemmän karvainen kuin talvella."
Muistanko väärin, mutta olikos Karkki Norjalainen Metsäkissa? Meinaan vaan, että meidän puolinorski luo turkkinsa kahdesti vuodessa ;) Nyt se on taasen tekemässä keveämpää kesäkarvaa ainakin siitä päätelleen, miten se karvaansa pudottelee pitkin poikin... Kesäksi homma rauhoittuu ja sitten syksyllä se tuuhauttaa taas turkkinsa talvipörheyteen.
Tämä jumalaton karvanlähtö tähän aikaan vuodessa on kyllä aika hermoja raastavaa: meillä pyörii sellaisia karvatukkoja lattialla vastaan niinkuin länkkäreissä piikkipalloja aavikolla... Tuntuu ettei imuria kannata enää kaappiin laittaa lainkaan, kun joka päivä pitäisi olla imuroimassa, jos vain jaksaisi. Kaiken huipuksi tuo meidän pentumme on rodultaan Maine Coon, joka kuulemma saattaa tehdä samaa. Nyt se on vielä niin nuori, että pentukarva sillä vielä on, mutta ensi kevättä odotellessa :D Sillä on muuten tähän saakka ollut vielä sellainen kissanpennun suippo häntä, mutta nyt se on viimeisen viikon aikana alkanut kasvattaa ja tuuhauttaa sitä aikuismaisempaan kuosiin :)
Yritin hakea netistä kuvaa, joka olisi Karkin näköinen, mutta en löytänyt.
Ei Karkkikaan ihan "puhdas" norjalainen ole, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Katsoin muuten aamulla Prisman ohjelman koirien jalostuksesta. Aika kammottavaa miten on suhteellisen lyhyessä ajassa kehitelty sudesta vaikka minkälaista koirarotua. Nyt niillä sitten on vaikka mitä tauteja ja vaivoja.
Kissankarvat ovat välillä ikäviä. En jaksa enää välittää. Joskus tosin harmittaa, kun voileivällä leijuu karvoja, jotka sitten kulkeutuvat hampaitten väliin.
Olen ihmetellyt sitä, että katin muu turkki on ihan mahtava, mutta vaan tuo hännän karvoitus vaihtelee. Talvella se oli ihan kuin vappuhuiska, mutta nyt on vähenemään päin. Ota noista nyt sitten selvää.
Meidän 16 v. prinsessa alkoi syömään hyvin sen jälkeen, kun olimme matkoilla viikon verran. Kallispalkkaiset kissanhoitajat eivät paaponeet samaan malliin, kuin isäntäväki, ja johan on sen jälkeen ruoka maistunut.
että pitäisi pitää kovempaa kuria. Enpä taida aloittaa enää kissasulkeisia. Minähän menen, kun naukaisu kuuluu.
Kuinka kauan se on syömättä, jos et vie sitä ruokakupille?
Onko tätä jatkunut jo pitkään?
Ainakin minun kissoillani on ollut välillä kausia, että ne syövät vähemmän.
Karkki syö, mutta vain vähän kerrallaan. Hän on sellainen napostelija. Hoikka kuitenkin ja lääkärinkin mielestä ihan timmissä kunnossa. En osaa sanoa, onko tuota ollut kuinka kauan.
Tuossa sitä taas painellaan ympyrää kun sai tassunsa nuoltua. No jaa, ehkä funtsin ihan turhia. Tuntuu vaan hassulta, että ihan kuin se ei muistaisi, että kupissa on ruokaa.
Saattaa olla myös, että kevät sekottaa pään, vaikka onkin leikattu kissa.
hiton laiska, että haluaa sinun vievän hänet ruokakupille;-)
Ihan vakavasti; eläimille voi tulla dementia. Mainio eläinlääkärimme selitti kerran koiramme saavutettua jo korkean 13 vuoden iän, että sen kitinä ja ainainen vinkuminen johtui dementiasta. Jaksoimme kuitenkin kuunnella sitä vielä vuoden ennen kuin tuli sitten se päivä...
Kaksoskissoistamme toinen kuoli munuaistautiin n. vuosi sitten, mutta toinen porskuttaa täyttä häkää vielä, nyt jo 13 vuotiaana. Vähän on käynyt hitaammaksi kuin ennen, mutta kissahan voi elää erittäin vanhaksi.
että kaikki ovat ateisteja, ettei livetä liikaa itse asiasta:-D)))
, että oletteko ateisteja. Eipä tullut myönteistä vastausta.
Epyktissä heidän esikissinsä olivat suorastaan jumalia. Degeneroituminen ei ole mitenkään voinut olla niin nopeaa, että kissi muuttuisi muutamassa vuosituhannessa alemmasta jumaluudesta ateistiksi.
Tyhmä väite.
Ainakin omat kissini viestittävät varsin selkeästi olevansa minun yläpuolellani.
uskotaan. Se on kissoissa hyvä puoli, että sopivat hyvin tällaiseen ateistiperheeseen missä kuunnellaan bluesia.
Kyllä minäkin väitän kissojen olevan jonkinasteisia jumaluuksia.
Mutta voivathan he silti olla ateisteja, ei heidän tarvitse uskoa persoonalliseen jumalaan kun kerran ovat sitä =D
Minä en edes kysy moista plyyshipussukaltani. Tiedän olevani alempaa kastia ja syntynyt palvelemaan.
Onnekseni plyyshipussukkani ei ole styranki luonnoltaan vaan ihan maltillinen majesteetti. Kun olen kiltisti, saan paljon huomiota osakseni ja kehrääminen on jatkuvaa.
kaikki on tällä palstalla tiedossa. Me olemme luoneet oman Bast-kulttimme tänne, joka perustuu kissan palvomiseen.
"Mutta voivathan he silti olla ateisteja, ei heidän tarvitse uskoa persoonalliseen jumalaan kun kerran ovat sitä =D"
Ei tarvii uskoa, jos tietää olevansa persoonallinen kissijumala. Miten hittiläisessä kissi voi samaan aikaan tietää oman jumaluutensa ja samalla kieltää jumaluuden olemassaolon?
Olen lukenut filosofiaa vain rajoitetusti. Logiikasta tiedän vähän, mutta en kuni ammattilainen. Silti väitän, että väitteesi on fiktiota. Kissi joka tajuaa olevansa ainakin jonkinasteinen jumaluus, ei sinä ilmoisna ikänä voi olla ateisti.
Armahtavaa sääliä hän kuitenkin sinua Atea kohtaan varmasti tuntee. Onhan hän sentään valinnut sinut emännäkseen (isännäkseen???)
palvo Karkkia. Rakastan kuitenkin syvästi. Eri juttu. Onko se? Eikö? No, ei sitten.:)
Uskooko jumala Jumalaan?
Kissani luonnetta kun tarkastelen, tuolle jumaluudelle on täysin yhdentekevää tietääkö hän olevansa jumala. Ja näin ollen ei hänen sitä tarvitse uskoakaan. Hän tietää arvonsa, ja odottaa sen mukaista kohtelua, palvontaa.
Emännäkseen ja palvelijattarekseen =D
sentään osallistut tähän meidän temppelihankkeeseen?
Kunhan laiskuuttani köllöttelen täällä Karkin kanssa saman peiton alla. Mutta hengessä mukana tottakai. Sopiiko se?
sinä olet sinä ja päätät osallistumisestasi itse.:-)
Pidän tosi paljon kissoista ja koirista, vaikka minulla ei ole nyt minkäänaista lemmikkieläintä.
Tuossa muutama ihanuus.
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=2758
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=2759
http://www.norjalainenmetsakissa.fi/vuodenkissat05.php
tuolla "norjalainen metsäkissa"-sivustolla oleva vuoden 2003 veteraani- sarjan voittaja näyttää täysin meidän uusimmalta tulokkaalta.
Raukka löytyi roskakatoksesta nälissään, kylmissään ja nestehukasta kärsivänä, nyt virtaa riittää enemmän kuin pienessä kylässä. =D
hmmm.. Oliskohan joku oikeasti hylännyt ihan rotukissan..
Kauanko se on tehnyt tuota? Onko laihtunut? Onko käytös muuten muuttunut? Onko teillä useampi kuin yksi kisu?
Meillä vanhin jumaluus, 4v. ja elämänsä kunnossa oleva katti tekee tuota välillä. Ensin hän istuu sen kaapin edessä jossa tietää raksupussin olevan, sieltä otan pussin ja kaadan niitä kuppiin, vien pussin takaisin kaappiin ja nostan elukan samalla kupin ääreen. Ja joskus sen vieressä on pitänyt istua että herra lellikki saa syödyksi =D
Kissa ei kuole nälkään, jos sillä ei sairautta, esim. dementiaa ole.
kaikki niin herttaisia. Ei Karkilla mitään hätää ole, ihan hyvin se voi. Kunhan ihmettelin, että pätkiikö muisti. Joku tuossa jo sanoikin, että Karkki kusettaa minua. Saattaa hyvinkin olla näin.
Ei ole kuin yksi kissa. Ei tuo despootti toista varmaan edes hyväksyisi enää tänne. Mutta joo, nytkin mennä viuhtoo ja naukuu mennessään. Kyllä se on kevät sekoittanut varmaan pään.
Varmasti on kevättä rinnassa, ja pitää päästä kesäksi rantakuntoon =D
Pakko on tuollaiseen vastata, sulle katti on varmaankin samoin perheenjäsen kuten mullekin, ja huoli aina sen mukainen..
Meillä on kaks semi-ulkokissaa, ja kolmas vasta tullut jota en ulos uskalla laskea, joiden ovesta/ikkunasta ravaus vetää vertoja jo formula-sirkuksellekin =D
on minulle tosi tärkeä. Oikea persoonallisuus. Utelia ja pitää ihmisistä. Aina ovella vastassa kun tullaan kotiin.
Lapsista hän ei enää niin pidä, kun varsinkaan nämä pienet innokkaat ulkoiluttajat eivät tajua, että kissa haluaa ihan rauhassa napsia ruohoa suuhunsa ja ylenpalttiset silittelyt ärsyttävät.
Ymmärrän tietysti lapsia, koska kissaa on kiva helliä. Mutta ymmärrän myös kissaa, koska kissan luonto on sellainen, että oma napa ensin, piste.
oli sellainen pienestä lähtien. Ei tajunnu, että ruokaa oli kupissa ennen kuin vei viereen ja näytti sormella.
Tätä ei tapahtunut joka kerta.
Katsos kissat ovat kissoja ja niistä ota selevää tavallinen ihmispolo.
Ole huoletta niin kauan kuin se tuntee ja hyväksyy sinut.
jos katti ei minua hyväksyisi. Minulla on hänelle monta virkaa; ruokinta-automaatti, raapimapuu, rapsutuskone, ulkoiluttaja, pelastaja puusta ja vaikka mitä.
ei usko,että kupissa on ruokaa ellei omin silmin näe,että sitä sinne laitetaan.
Eli on aivan turha odottaa,että neitokainen menisi syömään jos ei ole nähnyt kupin täyttämistä.
Hän on sentään jo 12 vuotias.
Samanlaisia hölmöjä ne tuntuvat olevan kaikki kissat.
Muistan kuin elisen päivän kun hän tuli meille. Ensin piti nuuhkia kaikki nurkat ja sitten ruokakupille. Kovin oli kuitenkin varovainen ensimmäisenä päivänä. Varoi jos joku käveli selän takaa. Mutta seuraavana päivänä oli jo kuin olisi ikänsä meillä asunut ja sitten sai kukkaset kyytiä.
on ihan samanlainen. Nuorimmaisemme, pojankoltiainen taas tuntuu olevan aina nälkäinen. Se syö mitä vaan, löytää ruokakupeille ongelmitta ja tyhjentää ne ennätysvauhtia. Sen kanssa saa vahtia, että isoille neideillekin jätetään syötävää. Perheemme matriarkka Lyyli puolestaan ei käskemällä syö. Sen jos kantaa ruokakupille, se ylenkatsoo ateriansa, oli se mitä hyvänsä ja tulee syömään sitten kun itse parhaaksi katsoo. Ja jos kupissa on jotain, joka ei Hänen Kissamaista Korkeuttaan miellytä, hän kyllä kertoo siitä mielipiteensä :D Saan lähes päivittäin kuulla Lyyliltä varsin kriittisiä arvioita koskien ruuan hajua, makua ja koostumusta...
ns.järkevät?ihmiset saa alistumaan tällaiseen eläinten palvelijoina olemiseen?
Nämä YLIMMÄT RUOKAKUPIN VALVOJAT jotka käyttävät turkisasujaan kesät talvet pomottavat meitä ihan mennen tullen.
Mutta on ne vaan niin ihania,eikös olekin?
arvostamme individualismia ja sitä että ei mennä sinne minne joku käskee. Kissat ovat samanlaisia.
Kissan ajatusmaailmaa ei välttämättä aina ymmärrä. Ehkä se välillä pentumaisesti tarvitsee emoa syömiseen.
Joskus se huomaa ruuan kun sen lautaselle laittaa, joskus se istuu kupin vieressä ja huomaa ruuan vasta kun ruokaa sormella osoittaa ja joskus se ruoka pitää tarjota kädellä.
Meidän kohtakakskytvuotias syö purkkiruokaa ainoastaan haarukan päästä. Muuten se vaan litkii kastikkeet ja hyytelöt.
sen huonoille tavoille. Pitääkö olla oikein pöytähopeat? heh.
Niin kun ei itse osaa pitää haarukkaa tassussaan. Tavallinen ja kissan oma haarukka, ja harvoin käytössä.
että kissa ei tarvitse haarukkaa. Kätevästi se silti tassujaan käyttää esim. kärpäsen sieppaamiseen.
Ei kiinalaisetkaan tarvitse haarukkaa.