Karjalainen 30.8.2003:
Käytetyille tuontiautoille vaihdossa oma hintatasonsa: "Totta kai jokainen ajoneuvo on tapaus kohtainen, mutta hintataso jää noin 30 prosenttia alle niinkutsutun Suomi-auton".
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=030830&Model=juttusivu.html&Story=966004.txt&StDate=030830&StTime=00%3A00%3A00&SPage=True
Tämähän antaa aihetta verovalitukseen, jos tuontiautosi arviona on käytetty Suomiauton myyntikeskihintaa -4% -500 euroa. Oikea arvohan olisi Suomiauton alin ostohinta - 30%.
Karjalainen kertoo jälleen myös Saksan verolaeista:
http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&frame=right&th=78184689eeaed608&seekm=3ee6434e_1%40news.arcor-ip.de#link4
Käytetyille tuontiautoille vaihdossa oma hintatasonsa: "Totta kai jokainen ajoneuvo on tapaus kohtainen, mutta hintataso jää noin 30 prosenttia alle niinkutsutun Suomi-auton".
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=030830&Model=juttusivu.html&Story=966004.txt&StDate=030830&StTime=00%3A00%3A00&SPage=True
Tämähän antaa aihetta verovalitukseen, jos tuontiautosi arviona on käytetty Suomiauton myyntikeskihintaa -4% -500 euroa. Oikea arvohan olisi Suomiauton alin ostohinta - 30%.
Karjalainen kertoo jälleen myös Saksan verolaeista:
http://groups.google.fi/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&frame=right&th=78184689eeaed608&seekm=3ee6434e_1%40news.arcor-ip.de#link4
Vastaukset 14
Vanhimmat
Valitus lähtee.
Eihän se tuontiauto ole nk. viiteauto !!
KHO:n päätöksestä: "on selvitettävä, mikä on ollut autoveron suhteellinen osuus samanlaisen ajoneuvon arvosta tuotaessa se aikanaan UUTENA maahan."
Uutena Suomeen tuotu juuri vastaava toimii viiteajoneuvona veroprosenttia selvitettäessa. Jos voidaan todistaa käytettynä tuodun arvon olevan alempi kuin aidon ja alkuperäisen Suomi-auton niin silloin on käytettävä veron laskennassa tätä alempaa markkina-arvoa. Muuten syrjitään tuojaa perimällä enemmän veroa prosentteina tuontiauton arvosta. Siis kun arvot on erilaiset niin se on otettava huomioon veroa laskettaessa. Valitusta vaan kehiin ja perusteena autokauppiaiden omat puheet 30% hinnanerosta.
" Valitusta vaan kehiin ja perusteena autokauppiaiden omat puheet 30% hinnanerosta."
Ja ainakin jos tuotu auto on Audi, MB tai BMW ja ne tullataan Joensuussa, pitäisi Karjalaisen jutun riittää perusteluiksi.
Ei kait lehti voi paskaa kirjoittaa?? Ainakaan oikeisematta virheellisiä tietoja! Joko valitus menee läpi tai lehti laitetaan vastuuseen sanomisistaan! Kannattaisi ehkä lehteäkin varoittaa asiasta. Ottaako ne riskin joutua vastaamaan sanoistaan?? Harvoin näin käy, mutta kun on käynyt niin on maksanut muutaman työpaikan ja muutaman kymmenentuhatta euroa vrt. Jari Räsänen.
Ns. Räsäs-jutussa oli kyse todistamattomaksi jääneistä väitteistä, jotka loukkasivat hänen ja hiihtoliiton johdon "kunniaa". Kenen kunniaa Karjalainen loukkaa tai kenen henkilökohtaisista asioista Karjalainen levittää väärää tietoa tai loukkaa perusteetta yksityisyyden suojaa?
Jotta lehden kirjoittelusta syntyisi edes vahingonkorvausvelvollisuus, pitää osoittaa yksiselitteisesti vahingon syntyneen. Kuka kärsii Karjalaisen jutun vuoksi suoraa taloudellista menetystä?
Oikea paikka valittaa Karjalaisen jutusta on Julkisen sanan neuvosto, jonka pystyy käytännössä sanktiona kehottamaan lehteä julkaisemaan oikaisun. Langettavan päätöksen saaminen jopa sieltä on vaikeaa, sillä pääosin lehtijuttu perustuu haastateltavien lausuntoihin, joiden antamista he tuskin tulevat kieltämään.
Lähinnä mahdolliset perusteet ovat jutun alku, jossa lehti esittää omana tietonaan:
"Hintaerosta on jo näppituntumaakin : tuontiautonsa vaihtoarvoa kyselleille tarjotaan noin 30 prosenttia halvempaa hintaa kuin luvattaisiin vastaavalle kotimaassa uutena rekisteröidylle."
Jutusta ei käy selkeästi ilmi, mistä näppituntuma on syntynyt. Rajatapaus, joka tuskin johtaa langettavaan päätökseen, varsinkin kun saattaa Joensuun merkkiliikkeissä pitää paikkansakin. Toinen epäilyttävä paikka on teksti, jota ei ole pistetty kenenkään haastateltavan suuhun:
"Noin kolmannes pois tuontivaihdokin hinnasta verrattuna kotimaassa ensirekisteröityyn on Ruotsissa käytetty takseeraus."
Tämä on ehkä vaikein paikka lehdelle, sillä
vaikka tieto pitäisikin paikkansa (mikä on vähintään kyseenalaista), niin Ruotsissa tärkeitä hintaeroon vaikuttavia tekijöitä ovat Ruotsi-autojen parempi kuluttajasuoja ja maahantuojan velvoite pitää autojen pakokaasupäästöt kurissa. Journalistin ohjeet vaativat, että toimittajan olisi pitänyt ottaa näistä asioista selvä. Silti tämäkin rajatapaus yleislehdessä.
Autokauppiaat taitavat tosiaankin kaivaa eduskunnan luomalla lapiolla kuoppaa itselleen tällä "30% alempi hinta" propagandallaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella valituksen mahdollisuus on erittäin kyseenalainen. Tuomiohan perustui EU:n perustamissopimuksen 90 artiklan tulkintaan tilanteessa "kun otetaan erityisesti huomioon ajoneuvon verotusarvon muodostuminen eri suuruiseksi siitä riippuen, missä kaupan vaiheessa (kaupan portaassa) ajoneuvon maahantuoja toimii eli toimiiko tuoja tukkuportaassa, vähittäisportaassa vai kuluttajana." Eli EU-lainsäädönnön perusteella tehty päätös perustui nimenomaan lähtökohtaan, että eri tavoin maahan tuotuja autoja verrataan keskenään.
Korkeimman oikeuden päätöksen sanamuoto tosin antaa jo (tosin vahvasti tulkinnanvaraisen) valitusperusteen: "Verojärjestelmää sovellettaessa ei maahan tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannettavan autoveron määrä saa kuitenkaan olla suurempi kuin täällä jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä. Tämä edellyttää tuomion mukaan, että käytettynä maahan tuodun ajoneuvon ja sen vertailukohtana käytettävän samanlaisen maassa jo rekisteröidyn auton verotusarvo on laskettava samalla tavalla uuden auton arvon perusteella ja ottamatta huomioon kaupan eri vaiheita."
Se, miten Suomi-autojen ja "uitettujen" kauppaan mahdollisesti syntynyt kaksihintajärjestelmä vaikuttaa yllä esitetyn päätöksen tulkintaan, on tulkinnanvarainen asia ja selviäisi vasta oikeusprosessissa (joka saattaa mennä jopa takaisin KHO:n asti).
Mutta käytettyjen tuojien onneksi edustkunta suuressa viisaudessaan (tai tyhmyydessään, kun otetaan huomioon kansanedustajien vihamielinen asenne käytettyjen tuontia kohtaan) päätti uuden autoveronlain sanamuodoksi seuraavaa, joka kyllä aika yksiselitteisesti on tulkittavissa niin, että kaksihintajärjestelmän tapauksessa "uitetun" hintaa pitää verrata toiseen "uitettuun", ei Suomi-autoon:
11 b § (4.4.2003/266)
Ajoneuvon yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle ostajalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta, jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi, vähennettynä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä.
Ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntiarvoon katsotaan kuuluvan kaikki se, minkä ajoneuvon ostaja välittömästi tai välillisesti luovuttaa vastikkeeksi ajoneuvosta myyjälle tai kolmannelle osapuolelle. Arvoon luettavan erän nimityksellä, maksun ajankohdalla tai muulla vastaavalla seikalla ei ole vaikutusta siihen, onko erä sisällytettävä vähittäismyyntiarvoon. Tavanomaisia rahoituskuluja ja ajoneuvon asiakkaalle toimittamisesta aiheutuvia tavanomaisia enintään 600 euron suuruisia kustannuksia ei kuitenkaan lueta ajoneuvon arvoon.
* L:lla 266/2003 lisätty 11 b § tulee voimaan 15.5.2003.
11 c § (4.4.2003/266)
Määritettäessä ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa Suomessa otetaan huomioon käytettävissä oleva selvitys ajoneuvon vähittäismyyntiarvon määräytymiseen markkinoilla vaikuttavista tekijöistä sekä ajoneuvon arvosta ja siihen vaikuttavista ajoneuvon ominaispiirteistä, kuten ajoneuvon merkistä, mallista, tyypistä, käyttövoimasta ja varustuksesta. Lisäksi voidaan ottaa huomioon ajoneuvon ikä, ajokilometrit ja kunto sekä muut yksilölliset ominaisuudet.
Yleinen vähittäismyyntiarvo Suomessa voidaan tarvittaessa määrittää Suomen ajoneuvomarkkinoista saadun tiedon lisäksi muiden maiden ajoneuvomarkkinoista saatujen tietojen perusteella.
Yleistä vähittäismyyntiarvoa ei voida yksinomaan määrittää etuyhteydessä keskenään olevien ostajan ja myyjän välisten hintojen eikä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa määräytyvien hintojen perusteella.
* L:lla 266/2003 lisätty 11 c § tulee voimaan 15.5.2003.
Valitusta ei pidäkään perustella KHO:n päätöksellä, joka--samoin kuin sitä varten pyydetty EU-tuomioistuimen päätös--keskittyvät eri tavoin maahantuotujen autojen tasa-arvoiseen kohteluun.
Valituksen pitää perustua nimenomaan uuteen autoverolakiin, jonka tulkinta kaksihintajärjestelmässä lienee yksiselitteinen: autoa pitää verrata samanlaiseen. Jos hinnoitteluun vaikuttaa merkittävästi se onko kyseessä Suomi-auto vai "uitettu" niin tämä pitää ottaa huomioon myös verotusarvoa määrättäessä. Käytettyjen tuontiin nuivasti suhtautuneelle eduskunnalle lienee sattunut lapsus, kun se sääti lakitekstin alla esiintyvään muotoon.
Alkaa vähitellen näyttää siltä, että kuluttajaviraston yms. kannanottojen ja kaksihintajärjestelmän myötä nykyinen laki muodostuu käytettyjen tuojalle erittäin edulliseksi verrattuna uusien tuontiin, kunhan vain Tulli saadaan noudattamaan lakia.
-------------------------------------------------
11 b § (4.4.2003/266)
Ajoneuvon yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle ostajalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta, jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi, vähennettynä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä.
Ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntiarvoon katsotaan kuuluvan kaikki se, minkä ajoneuvon ostaja välittömästi tai välillisesti luovuttaa vastikkeeksi ajoneuvosta myyjälle tai kolmannelle osapuolelle. Arvoon luettavan erän nimityksellä, maksun ajankohdalla tai muulla vastaavalla seikalla ei ole vaikutusta siihen, onko erä sisällytettävä vähittäismyyntiarvoon. Tavanomaisia rahoituskuluja ja ajoneuvon asiakkaalle toimittamisesta aiheutuvia tavanomaisia enintään 600 euron suuruisia kustannuksia ei kuitenkaan lueta ajoneuvon arvoon.
* L:lla 266/2003 lisätty 11 b § tulee voimaan 15.5.2003.
11 c § (4.4.2003/266)
Määritettäessä ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa Suomessa otetaan huomioon käytettävissä oleva selvitys ajoneuvon vähittäismyyntiarvon määräytymiseen markkinoilla vaikuttavista tekijöistä sekä ajoneuvon arvosta ja siihen vaikuttavista ajoneuvon ominaispiirteistä, kuten ajoneuvon merkistä, mallista, tyypistä, käyttövoimasta ja varustuksesta. Lisäksi voidaan ottaa huomioon ajoneuvon ikä, ajokilometrit ja kunto sekä muut yksilölliset ominaisuudet.
Yleinen vähittäismyyntiarvo Suomessa voidaan tarvittaessa määrittää Suomen ajoneuvomarkkinoista saadun tiedon lisäksi muiden maiden ajoneuvomarkkinoista saatujen tietojen perusteella.
Yleistä vähittäismyyntiarvoa ei voida yksinomaan määrittää etuyhteydessä keskenään olevien ostajan ja myyjän välisten hintojen eikä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa määräytyvien hintojen perusteella.
* L:lla 266/2003 lisätty 11 c § tulee voimaan 15.5.2003.
Jutussahan toistettiin sama valhe joka esitettiin Karjalaisessa jo kolme kuukautta aiemmin saman henkilön esittämänä. Eli Autotalo Laakkosen ja E.Hartikaisen pitäessä lähes monopoliasemaa Pohjoiskarjalan autokaupassa ja lehtien kustantamisessa voidaan valhe Saksan kulutusverosta esittää kolmen kuukauden välein että kansa pysyisi kurissa ja herrain pelossa.
Puhut asiaa ja vaikutat asiantuntijalta. Autoverotuksessa on nyt hyvin olennaista, kyetäänkö uuden lain avulla hallinnollisesti toteuttamaan eduskunnan tavoite "sorsia" käytettyjen tuontia. Tämä oli lievä kärjistys, mutta ei liene syytä lähteä tässä selostamaan taustoja.
Mitä tulee siihen minkä mukaan valitus tehdään - lain vaiko KHO:n - on huomattava, että Suomen Lain YLÄPUOLELLA on Eurooppaoikeus ja EYT antoi nimenomaan ratkaisunsa EY-säännösten perusteella ja KHO taas pyrki tulkitsemaan parhaan kykynsä mukaan EYT:n antamaa ratkaisua.
Sitä kautta KHO on vahvempi kuin uusi autoverolaki.
Koska lehden yksipuolinen uutisointi on ollut jatkuvaa, niin ainekset kantelulle Julkisen sanan neuvostoon alkavat olla kasassa. Ohjeet
http://www.jsn.fi/tausta.html#kantelu
Alkaa pahasti näyttää siltä, että uusi laki EU-oikeuden ja eskaloituneen hallintoalamaisten valituskäyttäytymisen seurauksena ei mahdollista käytettyjen "sorsimista", vaan lopputuloksena saattaa olla käytettyjen verotuksen putoaminen alle uusien verotason.
Siksi uusi autoverolaki lähitulevaisuudessa alkaa vaikuttaa erittäin todennäköiseltä.
Jo tätä uutta lakia säädettäessä oli tiedossa ja vahvasti taustalla selvyys siitä, että auton hankintaan liittyvästä autoverosta tullaan lähivuosina asteittain luopumaan. Koska veroa ei voida alentaa kovin radikaalisti yhdellä kertaa (markkinahäiriö), oli kehitettävä ratkaisu käytettyjen tuontiin.
Nykyinen autoverolaki palvelee jarruna sen (parin kolmen vuoden ?) siirtymäajan, ennekuin uusien alennettu vero pudottaa autojen yleistä hintatasoa Suomessa niin paljon, ettei käytettyjen verotuksessa ole enää ongelmaa. Siis autoverolaista voidaan silloin poistaa tämä 31.12.02 ja vanhempien erityiskohtelu (sorsiminen) ja verottaa uusia ja kaikkia käytettyjä samalla tavalla. Tuontikustannukset rajoittavat silloin riittävästi käytettyjen tuontia.
...