Eurooppa-päivän päätapahtuma vuosittain eri paikkoihin
Se, että Eurooppa-päivän päätapahtumapaikka Helsingissä on joka vuosi Esplanadin puisto on huono juttu. Kansa on tavoitettava vuosittain eri puolilta kaupunkia, jos Suomen EU-koneisto oikeasti haluaa, että tavalliset ihmiset saavat tietoa EU:sta. Monelle EU on edelleen vain kaukainen pilvi taivaalla.
Tänä vuonna olin sattumalta Eurooppa-päivänä 9.5. Espalla. Pääosin turistit kansoittivat tapahtuman keräten EU-kamaa kasseihinsa. Ei tunnu oikein järkeenkäyvältä.
Ehdotan, että Eurooppa-päivän päätapahtumapaikka vaihtuu vuosittain. Ensi vuonna se olisi hyvä pitää Hakaniemen torilla. Seuraavana vuonna paikkana voisi olla Kontula ja sitä seuraavana vaikka Leppävaarassa.
Tiedä vaikka tällaisen muutoksen myötä alkaisimme suhtautua myönteisemmin EU:n kuulumiseen. Otin tapahtumasta itselleni muistoksi paperisen EU-lipun ja vähän luettavaa. Olen ehtinyt vasta katsella lippuani tähtineen ja mietiskellä mitä hyviä puolia EU:sta voisi löytyä. Olen päässyt siihen asti ajattelussani, että karmean ja käsittämättömän koneiston ovat rakentaneet ja toivonut mielessäni, että jospa EU:n lainsäädäntö olisi oikeudenmukaisempi kuin Suomen, koskien tavallista pientä ihmistä.
En tiedä, viisaavatko Suomen EU-koneiston pyörittäjät tuon taivaallista siitä, mitä kansalaiset ajattelevat tai haluavat EU:sta vai onko heidän ajatuksensa siitä vain, että ’mitä se kansalle kuuluu’. Kansalaisilta löytyy varmasti ideoita jo vaikkapa Eurooppa-päivän tekemisestä paremmaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Se on sitten eri asia, kiinnostaako se nykyisiä päivän järjestäjiä, poliittista valtaeliittiä tai ylipäätään ketään siinä koneistossa. Muistutan vielä, että minun mielestäni niin EU-koneiston kuin Suomen valtion koneiston päätehtävä on tehdä meidän ihmisten elämästä helpompaa, ei tehdä meitä hermoraunioiksi.
Se, että Eurooppa-päivän päätapahtumapaikka Helsingissä on joka vuosi Esplanadin puisto on huono juttu. Kansa on tavoitettava vuosittain eri puolilta kaupunkia, jos Suomen EU-koneisto oikeasti haluaa, että tavalliset ihmiset saavat tietoa EU:sta. Monelle EU on edelleen vain kaukainen pilvi taivaalla.
Tänä vuonna olin sattumalta Eurooppa-päivänä 9.5. Espalla. Pääosin turistit kansoittivat tapahtuman keräten EU-kamaa kasseihinsa. Ei tunnu oikein järkeenkäyvältä.
Ehdotan, että Eurooppa-päivän päätapahtumapaikka vaihtuu vuosittain. Ensi vuonna se olisi hyvä pitää Hakaniemen torilla. Seuraavana vuonna paikkana voisi olla Kontula ja sitä seuraavana vaikka Leppävaarassa.
Tiedä vaikka tällaisen muutoksen myötä alkaisimme suhtautua myönteisemmin EU:n kuulumiseen. Otin tapahtumasta itselleni muistoksi paperisen EU-lipun ja vähän luettavaa. Olen ehtinyt vasta katsella lippuani tähtineen ja mietiskellä mitä hyviä puolia EU:sta voisi löytyä. Olen päässyt siihen asti ajattelussani, että karmean ja käsittämättömän koneiston ovat rakentaneet ja toivonut mielessäni, että jospa EU:n lainsäädäntö olisi oikeudenmukaisempi kuin Suomen, koskien tavallista pientä ihmistä.
En tiedä, viisaavatko Suomen EU-koneiston pyörittäjät tuon taivaallista siitä, mitä kansalaiset ajattelevat tai haluavat EU:sta vai onko heidän ajatuksensa siitä vain, että ’mitä se kansalle kuuluu’. Kansalaisilta löytyy varmasti ideoita jo vaikkapa Eurooppa-päivän tekemisestä paremmaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Se on sitten eri asia, kiinnostaako se nykyisiä päivän järjestäjiä, poliittista valtaeliittiä tai ylipäätään ketään siinä koneistossa. Muistutan vielä, että minun mielestäni niin EU-koneiston kuin Suomen valtion koneiston päätehtävä on tehdä meidän ihmisten elämästä helpompaa, ei tehdä meitä hermoraunioiksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on uhkaava musta pilvi taivaalla, liput puolitankoon Eurooppa-päivänä.
Eu lainsäädäntö koskien tavallista...
"Tässäpä muutamia syitä vastustaa EU:n perustuslakia:
1. Eu:n perustuslaki sitoo Suomen peruuttamattomasti EU:hun ja antaa EU:n päättäville elimille ylimmän päätösvallan Suomen asioista. EU:n perustuslaki menee yli Suomen lainsäädännön ja Suomen perustuslain. Jos Suomen lainsäädännön ja EU-lakien ja direktiivien välille tulee ristiriitaa, EU:n lait pätevät. Tämä on sanottu EU:n perustuslain I osaston artiklassa 6 näin: "Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden."
Jos siis esim. EU päättää sijoittaa Suomen alueelle esim. ydinjätteitä, meillä ei ole päätösvaltaa siihen.
2. EU:n perustuslaki lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista: hyvinvointia, työllisyyttä, kansalaisten perusoikeudet jne., mutta ne ovat vain lupauksia paperilla: Keskeistä ovat teot, se mitä EU tekee, ja se on voimakkaassa ristiriidassa lupausten kanssa. EU määrittelee jäsenmaidensa talouspolitiikan puitteet, mm. budjettien raamit. Käytännössä EU:n talouspolitiikka ei johda kansalaisten hyvinvointiin, hyvään sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä hyvään työllisyyteen vaan aivan päinvastaiseen tulokseen.
Tätä taas ei ymmärrä Demarien Kimmo Kiljunen, joka luulee EU:n perustuslain hyväksymisen merkitsevän hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista ja täystyöllisyyden ottamista tavoitteeksi. Kimmo Kiljunen ei ymmärrä, että hyvinvointiyhteiskunnan alasajo on EU:hun sisäänrakennettu, samoin suurtyöttömyys on EU:hun sisäänrakennettu.
Ranskassa kansa osasi nähdä, mitä lupausten ja sanojen takana todellisuudessa on. Meillä Suomessa ollaan tästä vielä kaukana.
3. EU:n talouspolitiikka on valjastettu vapaan, uusliberalistisen talouspolitiikan vankkurien vetäjäksi ja pääoman voittojen takaajaksi. Tätä edustaa EU:n neljän vapauden periaate, pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palveluiden liikkumisen vapaus.
4. Mitä EU:n talouspolitiikka todellisuudessa on, se näkyy Suomessa harjoitetussa politiikassa. Kun talouspolitiikan tarkoituksena on vain ja ainoastaan suuryritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn kasvattaminen, kaikki muu jää tämän tavoitteen alle. Siksi valtiolla ja kunnilla ei ole varaa huolehtia sosiaaliturvasta, vanhusten hoidosta, lasten päiväkodeista ja koululaitoksesta. Ja yhä vaaditaan aina vain uusia ja uusia säästöjä, vaikka Suomen yritykset ovat nyt kuulemme erityisen hyvässä iskussa. Pelkästään Suomen pörssiyhtiöt ovat tuottaneet voittoa viimeisen vuoden aikana 10 mrd. euroa, eli 60 mrd. vanhaa mummon markkaa. Mutta eihän näistä rahoista juuri mitään heru kansan käyttöön, sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon, koulutukseen, työllisyyden kehittämiseen, nuorisotyöttömyyden poistamiseen. Valtion Budjetista on 90- luvulla hävinnyt taivaan tuuliin suuryrityksille lahjoitettuna n. 10 miljardia euroa eikä niitä ole sinne takaisin palautettu, vaan aina vain enemmän pitäisi julkisissa menoissa säästää, etteivät raharikkaat ja suuryritykset joutuisi maksamaan veroja. Tästä syystä meillä ei ole enää edes kunnollista vanhuuden turvaa. Monet jopa miettivät, kuinka vanhoiksi he oikein uskaltavat elää, ennekuin joutuvat täydellisesti hyljätyiksi ja laiminlyödyiksi vaipoissaan lojuviksi petipotilaiksi. Tämä kaikki on seurausta Suomen EU-jäsenyydestä ja siitä seuranneesta talouspolitiikasta."
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/EU-perustuslaki.html