Suomen armeijan perusrungon muodostivat II maailmansodassa divisioonat. Sodan kokemus oli, että divisioona oli turhan raskassoutuinen niihin olosuhteisiin, missä sotatoimet käytiin. Suomalainen divisioona olikin iso, määrävahvuus taisi olla jotain luokkaa 14 000 miestä. Eri asia sitten oli, kuinka usein määrävahvuuksiin päästiin. Jatkosodan loppuvaiheissa venäläisen divisioonan vahvuus oli luokkaa 8 000 miestä.
Sodan jälkeen divisioonista luovuttiin ja perus-sotatoimiyhtymäksi tuli prikaati. Kolme prikaatia muodosti armeijakunnan. Nyt armeijakunnista on tietääkseni luovuttu kokonaan.
Nyt tule kysymys: mikä oli perusteena sille, että prikaatit muodostivat suoraan armeijakuntia eikä divisioonia? Huomasin nimittäin Irakin sodan ollessa kiivaimmillaan, että USA:n armeijassa kolme prikaatia muodosti divisioonan, eikä suinkaan armeijakuntaa, aivan samoin kuin kolme rykmenttiä ennen Suomen armeijassa. Oliko ko. organisoinnilla joku peruste vai oliko se vain sattuman satoa?
Sodan jälkeen divisioonista luovuttiin ja perus-sotatoimiyhtymäksi tuli prikaati. Kolme prikaatia muodosti armeijakunnan. Nyt armeijakunnista on tietääkseni luovuttu kokonaan.
Nyt tule kysymys: mikä oli perusteena sille, että prikaatit muodostivat suoraan armeijakuntia eikä divisioonia? Huomasin nimittäin Irakin sodan ollessa kiivaimmillaan, että USA:n armeijassa kolme prikaatia muodosti divisioonan, eikä suinkaan armeijakuntaa, aivan samoin kuin kolme rykmenttiä ennen Suomen armeijassa. Oliko ko. organisoinnilla joku peruste vai oliko se vain sattuman satoa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä totuus on se, että viime sodissamme perusyksikkö oli lutuna. Useampi lutuna muodosti revohkan. Kaikkein suurin yksikkö oli nimeltään hela paska.
Suomalaisen divisioonan vahvuus oli Talvisodassa noin 14 500 miestä ja Jatkosodan alussa noin 16 700. Yhden rykmentin poiston jälkeen vahvuus oli 1944 noin 13 000 miestä.
Pirkaateja oli lopuksi viisi jalkaväki, ynnä sitten ratsuväki, jääkäti, panssari ja rajajääkäriprikaatit.
Nykyään prikaati on noin 5500 miestä. Niitä johatvat yleensä alueelliset esikunnat.
Aikanaan prikaateista muodostettiin armeijakuntia eikä divisioonia juuri siitä syystä, että raskaasta divisioonaportaasta päästiin eroon.Se söi upseereja, huoltoa, ajoneuvoja jne.
USA:lla taas on esikuntahenkilöstöä, viestivälineistöä, huoltoa yms siinä määrin, että he haluavat säilyttää aiemmin tilapäisesti muodostetut prikaatit nyt pysyvinä yhtyminä. Ne todella ovat noin 8000 miehn vahuisina ja raskaasti aseistetuina melkeinpä entisten divisioonien veroisia. Vastaavsti amerikkalainen diovisioona vastaa entistä armeijakuntaa jopa yli 3000 miehn vahvuisena. Tällaiseen on vain supervallalla varaa ja kalliiksi tulee sillekin.
Jalkaväkijoukkojen vahvuuksia
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/vahvuudet.htm
Tarmo Metsälän kirjassa, Isänmaan puolesta, on lopussa todella hyvä taulukko suomalaisten
yhtymien kokoonpanoista eri sotavuosilta 1939-1945.
Kaikki Talvi- ja Jatkosodan aikaiset isommat yhtymät on mukana, siis kaikki divisioonat, prikaatit ja rykmentit, niiden perustamispaikat, sotatiet, komentajat ja koostumus pääpiirteittäin. Mukana on siis rykmentit ja prikaatit komentajineen sekä uudelleennumeroinnit ja kokoonpanojen vaihdokset.
Erittäin hyvä kirja sotahistorian harrastajalle!
jos rykmentti/ prikaatia ylemmästä tasosta käytetään nimitystä divisioona tai armeijakunta. Tietty määrä tukevia aselajeja sinne kuitenkin harkinnan mukaan kuuluu. Kaiketi enimmäkseen tottumus kysymys.
Prikaati on Suomessa nimityksenä divisioonaa vastaavalla, mutta pienemmällä yksiköllä. Samaan tapaan, kuin divisioona, prikaati on organisoitu kykenemään itsenäiseen toimintaan.
Briteillä ja amerikkalaisilla prikaati tarkoittaa meidän rykmenttiämme vastaavaa yksikköä.
Britanniassa hallinnollisina yksikköinä toimivista rykmenteistä saadaan pataljoonia joista voidaan muodostaa prikaateja ja edelleen divisioonia. Rykmenttien pataljoonamäärä vaihtelee mutta on monesti ollut vain yksi.
Asiaa hankaloittaa vielä, että tykistössä ja panssarivoimilla rykmentti tarkoittaa pataljoonan kokoista yksikköä.
USA käytti vielä 2MS aikana kolmirykmenttistä divisioonaa. Jostain syystä prikaatit tulivat tilalle. Merijalkaväen divisioonissa on edelleen rykmenttejä.
Suomen lisäksi ainakin Unkarissa on käytetty prikaati-armeijakunta organisaatiota. Heidän armeijakunnissaan oli viisi prikaatia.
Divisioonalla ja prikaatilla ymmärretään meillä itsenäiseen toimintaan kykeneviä perusyhtymiä. Niistä voidaan muodostaa armeijakuntia ja ryhmiä tai armeijoita.
Eri maissa nimikkeet vaihtelevat. USA:ssa ja Englannissa rykmentti on perinteinen nimike ja sitä käytetään nimeomaan koulutus-organisaatioissa.Kenttäjoukoissa rykmentin koko voi olla mitä tahansa muutamasta sadasta miehestä usesiin tuhansiin. Koulutusrykmentin kentälle lähettämästä pataljoonasta käytetään usein kantarykmentin nimeä muistutuksena alkuperästä.
Ehkä oleellisin käsitteellinen ero on, että rykmentti käsitetään yleensä kuuluvaksi johonkin yhtymään ja prikaati taas on yleensä yhtymä, vaikka ei aina esimerkiksi USA:n armeijassa.Toisaalta siellä on myös itsenäisiä prikaateja, miten aina tarkoituksenmukaiseksi nähdään.