Ateismi on uskonto muiden joukossa. Uskonnot kehuvat omia jumaliaan ja heidän ylivertaisuuttaan. Jumalathan ovat vain ajatuksia, joita ihminen on muovannut. On kuitenkin olemassa vain yksi substanssi, Luonto. Jotta ihminen voi olla ateisti, hänen täytyy hyväksyä jumalien olemassaolon mahdollisuus ja kieltää se. Täten ateisti pitää omaa jumalattomuuttaan korvikkeena uskovaisten jumalille. Ottakaa itsellenne Jumala, Luonto on ainoa substanssi, kaikki muu on sen attribuutteja.
Eroon ateismista, syy
luntanenällä
711806
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 71
Vanhimmat
...linjoilla!! Ehdottomasti.
Uskiksilla on oma tapansa nähdä asioita.
Ateismi ei ole uskonto muiden joukossa. Ateismilla ei ole jumalia kehuttavanaan eikä heidän ylivertaisuuttaan ylistettävissä. Jumalat ovat ihmisten keksimiä satuolentoja, kaikki eivät kuitenkaan niitä keksi eivätkä niitä hyväksy, edes kohteliaisuudesta näitä taikauskoisia kohtaan.
Jumaliin uskomattomuus on enemmän kuin korvike uskonnollisuudelle, se on vaihtoehto. Se järkevän ratkaisu varsin triviaaliin ongelmaan.
Luonto on mikä on, missään tapauksessa se ei ole mikään palvottavissa oleva jumala.
'Jotta ihminen voi olla ateisti, hänen täytyy hyväksyä jumalien olemassaolon mahdollisuus ja kieltää se. Täten ateisti pitää omaa jumalattomuuttaan korvikkeena uskovaisten jumalille.' Tämä siis tarkoittaa, että jotta ihminen voi ymmärtää jumalattomuuttaan, hänen siis on hyväksyttävä epäilys, että jumalat ovat mahdollisesti olemassa. Näistä kahdesta vaihtoehdosta hän sitten valitsee jumalattomuuden Mutta jotta pääsee henkisessä kehityksessään eteenpäin, täytyy ymmärtää, että Jumala on substanssi, joka määrää kaiken tarpeellisuuden. Niin kauan kuin ihminen on Jumalalle tarpeellinen, hän elää, tullessaan tarpeettomaksi hänen elinkulkunsa päättyy. Jumalaa ei tarvitse palvoa, se vain on. Jumala on Luonto.
Ymmärsin täydellisesti. Käytät yli tuhat vuotta vanhaa hihhuliargumentointia, jolla ateisti pyritään saadaan tunnustamaan ateismin olevan vain yksi uskonto muiden joukossa ja näin liudentamaan pois häiritsemästä.
Reikäpäisen logiikkasi mukaan kaljuus on hiustenväri. Rebi siit.
"Tämä siis tarkoittaa, että jotta ihminen voi ymmärtää jumalattomuuttaan, hänen siis on hyväksyttävä epäilys, että jumalat ovat mahdollisesti olemassa."
- Ei minulla ole epäilyksiä jumalien olemattomuudesta. Mikä keittiöpsykologi sinä olet?
Ihmisen tarkoitus on kehittää itseään ja sitä kautta ryhmäänsä, jotta se selviytyy tulevasta. Kieltäminen ja ulos sulkeminen ei ole itsensä kehittämistä, vaan omiensa henkisten kykyjen aliarvioimista tai niiden maksimin saavuttamista. Oman mielipiteen kehittäminen vaatii enemmän.
Kaljuus on hiustenväri, jos ihminen niin määrittelee. Sanat ovat määritelmiä, joilla ihminen yrittää kuvata äärettömyyttä, jota ei täysin ymmärrä.
Sinulla ei ole sellaisia, selvä. En ole psykologi. Ateistilla täytyy vain olla jumalattomuudelleen vastaparina jumalallisuus, muuten hän ei voi määritellä, mitä oikein epäilee.
Etkö sinä lue ollenkaan kirjoituksia? En usko jumalien olemassaoloon.
Hemmo on selkeä moderni sofisti ja sanoillaleikkijä. Nykyään kutsutaan trolliksi. ;)
Panteismi on muuten vielä vastenmielisempää kuin valtionuskontojen naminamirusinatpullasta kulttuurirelativistinen kaiken inhimillisen tuhoava mukasuvaitsevaisuus, jonka ainoana päämääränä on pitää maksavat asiakkaansa.
lisääntyessä typerimmistä asioista, kuten uskonnoista, ruvetaan hitaasti, mutta varmasti pääsemään eroon.
Tokihan jokainen saa muassaan määritellä mitä haluaa miksi haluaa, kunhan ei tuputa määritelmiään puoliväkisin muille. Abstrakteja ohuita yläpilviä voi haluta ymmärtää ja määritellä paremmin kuin naapuri, ei kai siinä mitään, mutta jos naapuri on iloisesti välittämättä arvon määrittelijän määritelmistä, ei arvon määrittelijä voi sille juuri mitään kuin ehkä väkipakolla.
Eli, kun siirryt uskovaiheesta tietovaiheeseen, olet vahvoilla.
Juuri tätä ilosanomaa yritän levittää, uskonnot ovat turhia, siten myös ateismi. Meidän, jotka tiedämme Jumalan olemassaolon (usko siihen ei riitä), voimme kertoa äärettömyyden olevan suurin mahdollinen, ei ole enempää kuin äärettömyys. Äärettömyydelle ihminen on turha.
taitaa olla. Juttu ei etene mihinkään, samaa palloa pyörittelee.
Kirkon ainoa päämäärä taitaa tosiaan olla pitää maksavat jäsenensä. Mukaan lukien lestadiolaiset ja varsinkin ne. Kun olen viime viikkoina seurannut lestadiolaispalstan keskustelua, niin en voi kuin ihmetellä, että tuohon touhuun ei kirkko ota mitään kantaa.
Tai enhän minä sitä ihmettele kun kirkko on kyseessä, mutta sitä pokkaa jolla piispat julistavat hyväntekemistään sallien kuitenkin tuollaisen toiminnan oman kirkkonsa piirissä, minä ihmettelen.
Jumala on ääretön, se ei tarkoita, että kaikki, mikä on, olisi jumalallista. Kaikki vain on, niin kuin ihminenkin on. Kun Luonto päättää, että jokin ei ole, niin se ei ole, tarpeeton katoaa, tarpeellinen jää. Oliot ovat moduksia, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat olemassa yksin, ne ovat olemassa vain substanssin kautta, ne voidaan vain määritellä substanssin kautta. Tämä voi sinusta olla panteismia, minulle riittää tieto, että se on totuus. Se saa ottamaan itse vastuun teoistaan, ei tarvetta odottaa pelastusta, ei tarvetta odottaa tuomiota.
Kerrotko oikean etenemissuunnan?
Ovat oikeasti rappio alkoholisteja, he eivät vain halua nöyrtyä myöntämään sitä.
(Vajaapakkaisille tiedoksi, että yllä olevaa kutsutaan sarkasmiksi)
postimerkkeillymättömyys harrastus?
Jos ihminen tekee valinnan, että ottaa harrastuksekseen postimerkkeilemättömyyden, niin se on harrastus. Harrastus on sana, jonka ihminen itselleen muodostettua, voi itselleen määritellä. Ihminen tietää, että hän voisi kerätä merkkejä, mutta päättää, että on parempi vain olla tietoinen siitä mahdollisuudesta, se on valinta. Niin kuin aikaisemmin puhuttu absolutismi.
minulla oikein aika riittää näihin kaikkiin harrastuksiin, joita siis tietoisesti en harrasta? Kiirettä pukkaa väkisin.
Ja kuinkahan paljon sellaisia harrastuksia onkaan, joista en ole koskaan kuullutkaan?
Kurt Vonnegutin kirjassa oli sotilas, joka oli jenkkilässä suurimpia sinimailasen viljelemättä jättäjiä. Olikohan sekin sitten harrastus? No, tietoinen valinta kuitenkin, jonka motiivina oli se, että sinimailasen viljelemättä jättämisestä maksettiin korvaus. Vähän samoin Suomessa muinoin maksettiin pakettipelloista.
>>> Jotta ihminen voi olla ateisti, hänen täytyy hyväksyä jumalien olemassaolon mahdollisuus ja kieltää se.
Tämä siis tarkoittaa, että jotta ihminen voi ymmärtää jumalattomuuttaan, hänen siis on hyväksyttävä epäilys, että jumalat ovat mahdollisesti olemassa. Näistä kahdesta vaihtoehdosta hän sitten valitsee jumalattomuuden Mutta jotta pääsee henkisessä kehityksessään eteenpäin, täytyy ymmärtää, että Jumala on substanssi, joka määrää kaiken tarpeellisuuden. Niin kauan kuin ihminen on Jumalalle tarpeellinen, hän elää, tullessaan tarpeettomaksi hänen elinkulkunsa päättyy. Jumalaa ei tarvitse palvoa, se vain on. Jumala on Luonto.
Summa summarum, jotta ihminen voi epäillä, hänellä täytyy olla vastakkainen mielipide jostain asiasta. Kun ihminen tietää, hänen ei tarvitse epäillä, vaan on tietoinen ainoasta mahdollisuudesta, joka on mahdollinen.
"Kun ihminen tietää, hänen ei tarvitse epäillä, vaan on tietoinen ainoasta mahdollisuudesta, joka on mahdollinen."
- Mitä sinä nyt sitten tiedät?
Oletpas rasittava inttäjä. Taidat olla aika nuori. No, saat tietty ollakin, eipä siinä mitään. Ehkäpä pian aikuistut ja lopetat tuollaisen päähänpinttymästäsi nalkuttamisen.
Luepa nyt oikein ajatuksella mitä esim. Kollimaattori ja Whitewash kirjoittivat.
On olemassa yksi ääretön substanssi, jonka attribuutteja kaikki muut ovat. Substanssi on Jumala eli Luonto.
Minä väitän että sinun housusi ovat tulessa. Minä en näe sinua, enkä ole muutenkaan minkäänlaisessa yhteydessä, jotta voisin päätellä edes sitä onko sinulla alkuunkaan housuja jalassa, saati sitten ovatko ne tulessa, mutta minä väitän sitä silti.
Sinun logiikkaasi seuraten sinun on nyt hyväksyttävä se että housusi voivat olla tulessa (ja että minä jostain syystä olisin tietoinen siitä), ja tarkistettava ovatko ne oikeasti tulessa. Jos sinä nyt tarkistat ovatko housusi tulessa, olet hieman pöhkö. Jos et, saatat ymmärtää mistä ateismissa on kyse.
(Ei, kyse ei ole tulenkestävistä housuista.)
Sinä voit väittää niin, mutta minä voin sen helposti kumota. Kriittinen keskustelu on juuri väitteiden esittämistä ja niiden kumoamista. Jos olet varma, että minun housuni on tulessa, olet siis tietoinen siitä, tämä voi johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että olet toisessa tietoisuuden ulottuvuudessa kuin minä. Voin kuitenkin taata, että tässä ulottuvuudessa, jossa minä suurimman osan elämääni vietän, huosuni eivät ole tulessa. Olen siis ilmeisen pöhkö, koska tarkistin asian, mutta se ei auttanut minua ymmärtämään ateismista yhtään mitään uutta. Ajatukseni siitä on edelleen samat. Ehkä kerrot lisää?
Ulottuvuuksien väliset seikkailut eivät kuulu minun tietämykseeni joten enpä usko että tulemme kohtaamaan yhteisymmärryksen satamassa vaikka pitempään asiasta keskustelisimme. Hyväksyn sen että näet asian hyvin erilaisesta perspektiivistä, mutta älä kuvittele että sitten voisit ymmärtää saati kyetä määrittelemään sitä mikä minun näkökulmani on.
Tarkoitin, että sinä mahdollisesti olet eri ulottuvuudessa kuin minä, koska väität virheellisesti, että minun housuni ovat tulessa. Äärettömyys ei sulje mahdollisuutta, että olisi monia ulottuvuuksia, se antaa siihen mahdollisuuden. tarpeellista se tietenkään ei ole. Sanot, että hyväksyt uskontojen olemassaolon. Miksi? Toteat, että kieltäydyt hyväksymästä väitettä, että jumalia olisi. Miksi?
Ateismi ei ole uskonto, vaikka mitä väittäisit. Siinä ei ole dogmeja, eikä mitään sellaista mitä uskonnoissa on. Joten jospa nyt lopettaisit tuon tyhjän jauhamisen.
Uskonnot ovat ihmisen määritelmiä, samoin dogmit. Ihminen määrittelee asioita, joita ei täysin osaa ymmärtää, ei ihmisen tarvitse kaikkea ymmärtää. Ateismi on eräs uskonto, kuten jo totesin. Katso lisää vastauksesta 19.58. Kun on hallussa totuus, ei tarvitse epäillä. Kun on tietää, ei tarvitse kyseenalaistaa.
Se ei ole selvinnyt tuon tyhjänjauhamisen keskeltä.
Ilmiselvästi sinulla on paljon kysymyksiä, muttet osaa pukea niitä sanoiksi. Mitä minä tiedän? Tiedän paljon, mutta jos tämä asia on kyseessä, jota on käsitelty, niin Jumala on ainoa substanssi ja kaikki muu on sen attribuutteja. Voit kysyä lisää, jos ei selvinnyt.
>>> Ilmiselvästi sinulla on paljon kysymyksiä, muttet osaa pukea niitä sanoiksi.
j:n olemassaolon mahdollisuutta. Riittää, kun tyrmää uskisten perusteettomat väitteet j:n olemassaolosta.
Tulee lähes nostalginen olo. Muistan, kuinka uskovaispiireissä tosiaan on mahdottomuutta hipova se ajatus, että joku ei määrittelisi maailmaa jumaluuden kautta.
Ateismista sanottiin 'nokkelasti' että mikä on se jumala, joka niin kovasti pitää kieltää.
Näitä riitti. Kai se on vain mahdoton ymmärtää, jos itse uskoo jumaluuteen ja kaikki, mitä olevasta havaitsee, on tulkittu siinä valossa.
Jos muu tuntuu mahdottomalta, niin ajattele toki ateismia uskontona. Ei se keneltäkään pois ole =) Juttelit tuossa sanojen määrittelystä joten yhteiskunnan merkityksestä poiketen voit määritelle itsellesi oman merkityksen ateismille. =)
Minulle ateismi on uskonto muiden joukossa, se on kuin vastavoima uskonnolle (hyvä-paha). Kristityt haluavatkin, että ateisteja on, koska silloin he voivat määritellä saatanan pahuuden ruumiillistuman. Taas vastinpari hyvä-paha. Se, että ihminen ymmärtää, että ihminen on vain pieni osa maailmankaikkeutta, auttaa häntä ymmärtämään, miksi kaikki elollinen maksimoi omaa etuaan yli muiden tässä järjestelmällisessä kaaoksessa. Luonto on se, joka on olemassa, se on varmuudella olemassa, ihminenkin on tällä hetkellä. Mutta jos Jumala päättää, että ei ole tarvetta ihmiselle, ihminen on vain multaa puiden juurella.
Senkin muistan, että uskovaisille juurikin tämä hyvä-paha -asia on valtavan tärkeä. =) Heidän jumalallaan pitää olla vastavoima ja heillä jumalansa kuvina pitää myös olla vastavoima.
Ja tosiaan sen käsittäminen, että jonkun maailmankuvasta se jumaluus voi puuttua, tuntui aiheuttavan lähinnä aivonyrjähdyksen =)
Ja kuten sanoinkin, hahmota vain maailma jumalasi kautta - ymmärrän, että muun käsittäminen voi olla vaikeaa. Ja käytä omia sanojasi. Ongelmallistahan se tietysti jossain mielessä on, koska sanoilla on yhteiset merkitykset, jotta voisimme toisiamme ymmärtää - mutta senhän sinä tiedätkin varmasti =)
Määrittele sana ateisti, ok?
halua leikkiä kanssasi tätä leikkiä. =) Osaat varmasti etsiä sanan virallisen merkityksen ihan itsekin, jos vain haluat.
Kiitokset vain iltani piristyksestä ja nostalgia-annoksesta. =)
Olkoon sinulle.
Minulla kun ei ole jumalaa.Luonto on.
Ihminen on multaa puiden juurilla ihan varmasti.
Palataan siihen luontoon takas.Ja luonto tosiaan on kunnes päivät on täynnä ja aurinko haukkaa pallomme.
Mikä on ongelma?Luonnon kierokulkuun tiedon perusteella.Uskontojen perusteella luontoon myöskin niin kuin sanoit.
Meillä EI ole jumalharhoja!Emme palvo mitää tiedämme että nämä uskonnot joita kirjoihin on raapustetu ovat täynnä virheitä ja suoranaista sadismia.Uskonnot ovat kaiken nykyisen ja entisen pahan takana.Raamatut ja koraanit vain saavat ihmiset nöyrinä hokemaan samaa kuin sinä.
Epäolennaista jaarittelua ja tyhmyyttä ymmärtää että me elämme jumala vapaata elämää. Olemme onnellisia ilman Mitään satu hahmoa ja saagaa.
Jotta ateisti voi kieltää jumalat, hänen täytyy hyväksyä se mahdollisuus, että ne ovat olemassa. Tästä seuraa vääjäämätön tosiasia, että jumalien kieltäminen on yhtä suuri uskonto kuin niiden hyväksyminen. Totuus kuitenkin on, että on olemassa vain yksi Jumala, so. Luonto. Nämä uskot kaatuvat tiedon miekkaan.
Luonto on äärettömyys, Luonto ei katoa, kun Maa katoaa, se vain muuttaa muotoaan. Ei siis mitään ongelmaa.
Keskimääräisellä ihmisellä on jumalharhoja ja hän palvoo jumalaa, se on totuus.
Aika harva ateisti varmaan istuskelee päivät pitkät "kieltämässä jumalia". Huvittava ajatus sinänsä.
Wikipedian määritelmä on tämä:
"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
Periaattessa joku voi kieltää koko ajan jumalia ja samalla istuskella soffallaan. Pitäisin suurempana ihmeenä, jos joku ei tekisi niin. Kerron nyt eron ateismin ja minun ajatusmaailman väliltä. Olen jo sanonut saman aikaisemminkin.
'Uskonnot ovat uskovaisten asioita. Jotta voi olla ateisti, on itsekin uskovainen, koska uskoo, ettei ole jumalia. Se on väärin, kaikki uskonnot ovat väärin. Siinä vaiheessa, kun ihminen siirtyy uskovaiheesta (jossa kaikki uskovaiset ja ateistit ovat) tietovaiheeseen, hänen ei enää tarvitse epäillä, koska hänellä on totuus, joka on itsestään selvä.'
Uskonnot ovat uskovaisten asioita. Jotta voi olla ateisti, on itsekin uskovainen, koska uskoo, ettei ole jumalia. Se on väärin, kaikki uskonnot ovat väärin. Siinä vaiheessa, kun ihminen siirtyy uskovaiheesta (jossa kaikki uskovaiset ja ateistit ovat) tietovaiheeseen, hänen ei enää tarvitse epäillä, koska hänellä on totuus, joka on itsestään selvä.
Päivä toisensa jälkeen tälle palstalle ilmestyy näitä älyttömiä sepustuksia, joita kirjoittavat nämä
muka-ajattelijat, jotka kuvittelevat löytäneensä jonkun ajatusten vuoristopuron.
Mikä siis olisi mennyt metsään ja miten sinä sen korjaisit?
Korvike jumalille? Siis mitä? Mille jumalille? Mikä hitto on jumala? En osaa määrittää jumalaa joten en voi hyväksyä sellaisten olemassaolomahdollisuutta, saati sitten kieltää sellaista mitä ei tiedä mitä se on.
Ota itse ero jumalastasi,vaikka sitten luonnosta, jos sitä palvot.
Jumala on ihmisen kuvaus asiasta, joka määrää kaiken. Se on kuin joku persoona, jonka kanssa voi jutella. Ateisti kieltää tämän. Ateismi on korvike jumalille, koska hän hyväksyy mahdollisuuden, että jumalat voisi kieltää. Ei sellaista, jota ei ole, voi kieltää.
En palvo Jumalaa, ei Jumalaa voi rakastaa, koska silloin ihminen toivoo saavansa vastarakkautta, jota Jumala ei voi osoittaa. Kaikki vain on, kaikki, mikä on olemassa, on tarpeellista, kaikki, mikä katoaa, on ollut tarpeellista ja nyt tarpeetonta.
Kokonaan luterilaisten palstan, siellä peräti yksi viesti on odottanut jo kauan vastaustasi.
Koska en kiellä tyhjyyttä.
Sanoit että Jumala ei voi osoittaa rakkautta. Kiellät siis Jumalan olemassa olon, eli olet ateisti? Kaikki mikä on olemassa on tarpeellista miten muka? Miten sinun täällä esittämäsi väitteet ovat mitenkään tarpeellisia kenellekään. Ei kenenkään tarvitse välttämättä lukea ajatuksiasi jotka tänne kirjoitat. Sillä ei ole mitään vaikutusta ateisteihin eikä välttämättä muihinkaan palstan lukioihin.
Yleensäkin miten on tarpeellista kirjoittaa internettiin turhia tekstejä, joita toiset saavat arvioida? Miksi sellainen olisi tarpeellista? Miksi meidän olemassaolo yleensäkään olisi mitenkään tarpeellista kenellekään? Onko elämällä mitään tarkoitusta?
Filosofien höpinää, turhaa ajatuskulkua, joka ei johda mihinkään vaan jauhaa paikallaan. Suositten että lukisit muutakin, sillä muuten sinulta voi mennä järki filosofien ajatusten mukana.
luminenä massapostittaa avauksensa??
Tuota massapostitusta sattumalta huomasin sen siellä. Mistä sitä tietää kuinka monelle palstalle on niitä laittanut. Ehkäpä tämä energiapakkaus kuvittelee, ettei nikillisiä aloituksia poistella!
Toivottavasti saa bannit :P
Ei ole olemassa tyhjyyttä, on vain olemassa äärettömyys.
En kiellä mitään, en usko mitään, en ole ateisti. Tiedän, että on olemassa yksi substanssi, joka on ääretön. Jos jokin ei olisi tarpeellista, se ei olisi olemassa. Jos jonkin on tarpeellista, se on olemassa. Yksinkertaista? Kenenkään ei tarvitse lukea mitään, se on yksilön valinta, ei tarvitse tehdä mitään, jos niin haluaa. Mutta jos haluaa kuulla totuudesta, sen voi kuulla.
Ei ole tarpeellista kirjoittaa turhia tekstejä, ei ole tarpeellista tehdä mitään. Miksi sinä teet niin? Ihmisen olemassaolo ei ole tarpeellista Luonnolle, Luonnon olemassaolo on tarpeellinen ihmiselle. Elämän tarkoitus on kehittää itseään ja sitä kauttaa ryhmään, jotta se on selvitä paremmin hengissä tulevaisuudessa. Se, mikä on paremmin, ei ole ihmisen määriteltävissä, Jumala tekee sen ja punnitsee ihmisen tarpeellisuuden.
Kerro sinä, miten tämä höpinä paranee, ok? Mikä on totuus, jota ei voi sivuuttaa?
Luterilaisten palstalla? Ei saa olla epäkohtelias riennäppäs nyt antamaan sinne vaustauksesi.
Jos joku täällä on kenties kiinnostunut lukemaan sen viestin niin tuolta löytyy.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000035174324
Mutta voisitko sinä keksiä jotain rakentavaa?
Ei sen höpinän tarvitse parantua, tee mitä teet.
Mutta minäkin sanon että: En kiellä mitään, en usko mitään.
Totuutta ei ole. Tai ehkä on niin monta totuutta kuin ihmisiäkin, eli n. 6 miljardia, vai montako niitä nyt olikaan. Mutta mitään absoluuttista totuutta ei ole, koska toisen totuus ei ole toisen totuus, ja mikä sinä olet arvostelemaan toisten totuutta? Kuka oikeasti on väärässä ja kuka oikeassa, ei, sillä ei ole väliä, joten ei ole mitään todellista totuutta.
Juu, heti kun on näyttöä jostain mikä kumoaa ateismini, sen mitä näen ja koen, ja ihan mielellään.
"Jotta ihminen voi olla ateisti, hänen täytyy hyväksyä jumalien olemassaolon mahdollisuus ja kieltää se."
No eikä tarvitse. Tarvitsee vain kuulla muiden puhuvan jostain minkä ovat todennäköisesti itse keksineet.
Toistan aikaisemman viestini, se tulee tässä. 'Uskonnot ovat uskovaisten asioita. Jotta voi olla ateisti, on itsekin uskovainen, koska uskoo, ettei ole jumalia. Se on väärin, kaikki uskonnot ovat väärin. Siinä vaiheessa, kun ihminen siirtyy uskovaiheesta (jossa kaikki uskovaiset ja ateistit ovat) tietovaiheeseen, hänen ei enää tarvitse epäillä, koska hänellä on totuus, joka on itsestään selvä.'
Uskoa=uskoa jonkin tiedon pohjalta asian olevan jotain.
Vai tietovaiheeseen, no huhhuh. Mikä on sitten se tieto ja totuus joka minua odottaa, mutta jonka sinä jo omaat?
Kiitollisena otetaan vastaan.
Minä vastaan. Olen olemassa yksi substanssi, jonka attribuutteja kaikki muut ovat. Eli on maailmankaikkeus, joka on ääretön, kaikki muut ovat äärellisiä ja kuvaavat tätä äärettömyyttä.
Ei tiedetä onko maailmankaikkeus ääretön vaiko äärellinen, vai onko niitä kenties useita, rinnakkaisia tai päällekkäisiä..
Äärellinen ei ikinä kuvaa äärettömyyttä, miten se voisi?
Kun sitä substanssiakaan ei täysin osata määritellä tahi rajata niin ei kannattaisi liian itsevarmana uhota moisia.
Minusta on loogisempaa olettaa, että maailmankaikkeus on ääretön kuin, että niitä olisi esim. yksi tai kolme. Nykyinen tieto kertoisi, että universumi laajenee koko ajan. Tämä tieto on kylläkin saatu aika lyhyen havannointiajanjakson aikana, se saattaa muuttu joskus. Mutta jos laajeneminen on jatkuvaa, eihän maailmankaikkeus voi olla äärellinen, sillä äärellinen on jotain sellaista, jonka voi mitata. Maailmankaikkeus on ääretön, mutta kuten me vajavaiset ihmiset maailmankaikkeuden tajuamme universumina, näitä universumeja saattaa olla montakin samanlaista, joissa voi olla tyystin erilaiset olosuhteet. Näistä siis muodostuu multiversumi, joka on siis maailmankaikkeus. Nämä yksittäiset universumit ovat maailmankaikkeuden itsestään muodostamia yksittäisiä kuvauksia. Maailmankaikkeus on siis Jumala, substanssi, jota kaikki muut asiat kuvaavat.
Ateismi ei ole uskonto. Ateismi on nimen omaan jumaluskon puuttuminen.
Ateistin ei tarvitse olettaa että sellaista mahdollisuutta edes olisi olemassa jossa jonkinlainen jumalallinen olento voisi missään muotoa olla olemassa.
Ateismi on vastaus uskonnollisten aatteiden irrationalismiin ja absurdismiin.
En minä pidä ateistisuuttani korvikkeena millekkään uskolle vaan ateismi on minulle nimike jonka olen ottanut omakseni koska se kuvaa minua kaikkein parhaiten.
Koska mitään absoluuttista totuutta ei ole olemassa voidaa uskonnot esittää argumenttina mutta realistisessa mielessä jumaluus on mielestäni pois luettavissa.
Toistan aikaisempaa (20.34). 'Uskonnot ovat uskovaisten asioita. Jotta voi olla ateisti, on itsekin uskovainen, koska uskoo, ettei ole jumalia. Se on väärin, kaikki uskonnot ovat väärin. Siinä vaiheessa, kun ihminen siirtyy uskovaiheesta (jossa kaikki uskovaiset ja ateistit ovat) tietovaiheeseen, hänen ei enää tarvitse epäillä, koska hänellä on totuus, joka on itsestään selvä.'
Ylläoleva ehkä selventää, vai miten määrittelisit ateismin? Puhut, ettei absoluuttista totuutta ole olemassa, mutta voit kuitenkin sulkea pois jumaluuden. Kuinka teet sen?
Ateismi ei ole uskonto vaan vastaus uskonnollisiin argumentteihin. Ateismi on nimen omaan sitä ettei pidä mitään uskonnollista oppia realistisena taikka rationaalisena.
Kun sanon etten usko lampunhenkien olemassa oloon niin tiedät varmasti mitä minä tarkoitan. Sama pätee teistisiin väitteisiin.
>>Puhut, ettei absoluuttista totuutta ole olemassa, mutta voit kuitenkin sulkea pois jumaluuden. Kuinka teet sen? >>
Jotenkin näin.
->Jokainen argumetti on kritiikin alainen oli kritiikki sitten rationaalista taikka ei.
-> Absoluuttista totuutta ei ole olemassa.
->Koska absoluuttiseen totuuteen ei päästä on käytettävä realistisempaa keinoa havainnoida mikä on totta ja mikä ei.
-> Kaikkein luotettavin todistamisen keino on fyysisten todisteiden esittäminen, havainnointi, logisuus ja rationaalisuus.
-> Uskonnot eivät voi osoittaa minkäänlaista todistetta joka täyttäisi edelliset kriteerit.
-> Käytännöllisen realismin rajoissa teistiset väitteet ovat vailla mitään pohjaa.
Täytyy myöntää että varsin suppea on mutta enpä jaksa enempiä kirjoitella muuten tästä ei saa valmista millään.
Jos tiivistän, niin sinun päätelmäsi oli, että ei ole absoluuttista totuutta, joten sinun täytyy muodostaa subjektiivinen totuus. Tuossa päätelmässä on se heikkous, että silloin kaikki voivat muodostaa oikeana pitämänsä subjektiivisen totuuden eli jokainen on oikeassa. Vain ihminen pystyy kuvittelemaan, että se on mahdollista.
"Jotta ihminen voi olla ateisti, hänen täytyy hyväksyä jumalien olemassaolon mahdollisuus ja kieltää se."
Ok. Ateismi on valinta ympäristössä, jossa suuri osa on uskovia. Eri ympäristöissä tällä toiminnalla(uskomattomuus) olisi erilaiset seuraukset. Fundamentalistisessa maassa tätä valintaa ei välttämättä katsottaisi kovinkaan suopeasti.
Uskovan mielestä ateismi on valinta, koska uskovalle uskominen on normaalia. Kirkosta eroaminen on valinta. Kirkkoon liittyminen harvemmin on valinta, koska useimmiten siihen liitytään kasteessa vailla omaa tahtoa.
Ateismin pitäisi olla se normaalitila. Kirkkoon(mihin tahansa) voisi halutessaan liittyä vasta täysi-ikäisenä. Näin ateismi ei olisi enää korvike uskonnolle, ateismi sanaa ei enää tarvittaisi.
Jos vahvin ryhmä ei puhuisi jumalista ollenkaan, pidettäisiin uskontoja taikauskoina. Niin yksinkertaista se on. Jumalien kieltämisellä saattaa joskus olla negatiivinen vaikutus kykyyn jatkaa omaa sukuaan ja täten ihminen saattaa mukautua enemmistön tahtoon. Kirkkoon liittyminen on valinta, jonka suorittaa vanhemmat. He näkevät, että se lisää jälkikasvun mahdollisuutta selviytymiseen tulevaisuuden haasteista. Ei ateismi ole normaalitila, tieto Jumalasta on.