Suomen suuriruhtinas Lenin

Suomea hallitsi 1809-1917 Suomen suuriruhtinas joka oli Venäjän tsaari. Ilmeisesti olemme samaa mieltä siitä että tsaarilla oli tuon ajan LAILLINEN valta Suomessa.

Kuvittelen että tsaarin olisi pitänyt luopua Suomen suuriruhtinaan oikeuksista 1917 siten antaen Suomelle itsenäisyyden. Mutta näin ei käynyt.
Itsenäisyyden Suomelle antoikin bolshevikki-kapinallisten Lenin. Oliko Lenin saanut Suomen suuriruhtinaan oikeudet keisarilta? Oliko Lenin koko Venäjän imperiumin kiistaton valtias ja ulkovaltojen yleisesti hyväksymä valtias? Eikö Venäjällä käyty sisällissotaa vielä 1917 ja myöhemminkin? Eikö bolshevikien valta vakiintunut vasta myöhemmin?
21506
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Niin, kaikki porvaritkin ihaillen ovat kertoneen miten toveri Lenin antoi Suomelle kallisarvoisen itsenäisyyden. Oliko Leninillä laillinen oikeus sellaiseen? Mistä Lenin olisi sellaisen voinut saada? Yhtä hyvin olisi kuka tahansa terroristi voinut "antaa" Suomelle itsenäisyyden sopivaa korvausta vastaan.

Tulee väkisin mieleen että 1918 Suomi ja Saksan täällä ollut sotajoukko puolustivat Venäjn vallankumousta!!!

Äänestä

Tsaarin valta kumottiin Venäjällä porvarien toimin maaliskuussa 1917.Tsaari luopui kruunusta. aikanaan bolsevikit ampuivat hänet perheineen. Tilalle tuli vapaalla vaalilla valitun duuman luottamusta nauttiva hallitus.Lenin kaappasi siltä vallan lokakuussa (marraskuussa) 12917.

Suomen senaatti julisti maan itsenäiseksi 4.12. 1917. Kahden päivän kuluttua eduskunta hyväksyi sen porvarien äänin. Lenin tunnusti bolsevikkihallituksen puolesta pitkin hampain asian 31.12. 1917.Pian sen tunnustivat eräät muut maat.Lenin halusi Suomeen bolsevikkihallinnon ilmoittaen aikovansa pian rikkoa Svinhufvudille antamansa lupauksen. Hän lähettikin kapinallisille aseita ja ilmoitti maaliskuun alussa luovuttavansa Petsamon kansanvaltuuskunnan johtamalle Suomelle. No, asia tuli todeksi vasta Tarton rauhassa 1920.

Olisiko paikallaan edes hieman perehtyä historiaan ennenkuion rupeaa selittämään sitä muille?

Äänestä
  • No miksei sitten itsenäisyyttä haettu jo väliaikaishallituksen aikana, jos se kerran oli Suomen omaa työtä? Vastaus: Väliaikaishallituksen porvarit olivat Suomen porvareiden liittolaisia, joten itsenäisyyttä ei silloin halunneetkaan ketkään muut kuin SDP. Leo Mechelin mm. oli kirjoittanut Venäjän kadettipuolueen ohjelman. Niin läheiset olivat siteet.

    Äänestä

  • vastaus. kirjoitti:

    No miksei sitten itsenäisyyttä haettu jo väliaikaishallituksen aikana, jos se kerran oli Suomen omaa työtä? Vastaus: Väliaikaishallituksen porvarit olivat Suomen porvareiden liittolaisia, joten itsenäisyyttä ei silloin halunneetkaan ketkään muut kuin SDP. Leo Mechelin mm. oli kirjoittanut Venäjän kadettipuolueen ohjelman. Niin läheiset olivat siteet.

    Denmarien itsenäisyys oli vain autonomian osittainen laajennus.He halusivat pysyä ensin väliaikaisen hallituksen ja sitten bolsevikkien Venäjän osana.

    Itsenäisyys julistettiin, kun aika oli kypsä. Ei se jossittelulla enää mihinkään muutu.

    Äänestä

  • oli puutteellinen kirjoitti:

    Denmarien itsenäisyys oli vain autonomian osittainen laajennus.He halusivat pysyä ensin väliaikaisen hallituksen ja sitten bolsevikkien Venäjän osana.

    Itsenäisyys julistettiin, kun aika oli kypsä. Ei se jossittelulla enää mihinkään muutu.

    No, porvarit eivät hyväksyneet sitäkään laajennusta vielä kesällä 1917. Syy: läheiset liittosuhteet Venäjän oikeistoon & SDP:n johtoasema Suomessa. Eli valta haluttiin pitää mieluummin vieraan maan puolueveljillä kuin antaa oman maan kilpailevan puolueen miehille. Kivaa puoluepolitisointia porvareilta, nääs.

    Äänestä

  • oli vielä puutteellisempi kirjoitti:

    No, porvarit eivät hyväksyneet sitäkään laajennusta vielä kesällä 1917. Syy: läheiset liittosuhteet Venäjän oikeistoon & SDP:n johtoasema Suomessa. Eli valta haluttiin pitää mieluummin vieraan maan puolueveljillä kuin antaa oman maan kilpailevan puolueen miehille. Kivaa puoluepolitisointia porvareilta, nääs.

    Demarit eivät hyväksyneet täyteen itsenäisyyteen tähtäävää julistusta, koska Stalin oli juuri 27.11. 1917 käynyt kehoittamassa vallankumoukseen ja luvannut apua. Demarit perustivat kiireellä punakaarteja, tuhosivat poliisia ja tuomiolaitosta sekä ottivat kunnallishallintoa huligaanien voimin johtoonsa.Eli olivat jo käytännössä julistamattomassa kapinassa laillista hallitusta vastaan.Itsenäisyys olisi katkaissut napanuoran bolsevikkeihin. Siksi sitä vastustettiin ja valmistauduttiin ottamaan valta käsiin bolsevikkien tuella. Mannerheimin toiminta oli sitten paha yllätys. Loppu onkin historiaa.

    Äänestä

  • Pelkkää propagandaa kirjoitti:

    Demarit eivät hyväksyneet täyteen itsenäisyyteen tähtäävää julistusta, koska Stalin oli juuri 27.11. 1917 käynyt kehoittamassa vallankumoukseen ja luvannut apua. Demarit perustivat kiireellä punakaarteja, tuhosivat poliisia ja tuomiolaitosta sekä ottivat kunnallishallintoa huligaanien voimin johtoonsa.Eli olivat jo käytännössä julistamattomassa kapinassa laillista hallitusta vastaan.Itsenäisyys olisi katkaissut napanuoran bolsevikkeihin. Siksi sitä vastustettiin ja valmistauduttiin ottamaan valta käsiin bolsevikkien tuella. Mannerheimin toiminta oli sitten paha yllätys. Loppu onkin historiaa.

    Demareiden hyväksymättömyys ei mitenkään poista sitä tosiasiaa, että porvarit eivät vielä edellisenä kesänä suostuneet hyväksymään niinkään paljon itsenäisyyttä kuin demarit. Tutkija Turo Manninen on loistavalla tavalla osoittanut, kuinka punaisten vallankaappaus oli vain vastareaktio valkoisten liikekannallepanoon ja kuinka Pohjanmaan tapahtumien ylikorostaminen on vain Mannerheimin ja hänen lähipiirinsä jälkikäteisvale, jolla toimintaa kaunisteltiin. Todellisuudessa kahakat olivat alkaneet Itä-Suomessa jo paljon ennen Pohjanmaata, mutta koska siellä niissä ei ollut mukana juurikaan venäläisiä, niin seuraus: => ei vapaussotaa. Tämä ei kelvannut valkoisille, joten piti keksiä vale Pohjanmaan kansannoususta, vaikka siellä oli nolla kuollutta. Eräät urpot uskovat näköjään vieläkin tähän valeeseen lapsellisen autuaina.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Demareiden hyväksymättömyys ei mitenkään poista sitä tosiasiaa, että porvarit eivät vielä edellisenä kesänä suostuneet hyväksymään niinkään paljon itsenäisyyttä kuin demarit. Tutkija Turo Manninen on loistavalla tavalla osoittanut, kuinka punaisten vallankaappaus oli vain vastareaktio valkoisten liikekannallepanoon ja kuinka Pohjanmaan tapahtumien ylikorostaminen on vain Mannerheimin ja hänen lähipiirinsä jälkikäteisvale, jolla toimintaa kaunisteltiin. Todellisuudessa kahakat olivat alkaneet Itä-Suomessa jo paljon ennen Pohjanmaata, mutta koska siellä niissä ei ollut mukana juurikaan venäläisiä, niin seuraus: => ei vapaussotaa. Tämä ei kelvannut valkoisille, joten piti keksiä vale Pohjanmaan kansannoususta, vaikka siellä oli nolla kuollutta. Eräät urpot uskovat näköjään vieläkin tähän valeeseen lapsellisen autuaina.

    Ensimmäinen tasitelu käytiin Sipoossa 9.1.1918 Malmin punakaartin ja sipoom suojeluskunnan välillä. Karjalassa ja muuallakin kahakoitiin. Johdettu hallituksen joukkojen toiminta alkoi Pohjanmaalla Mannerheimin johdolla. Tukialueen puhdistuksessa syntyi kaikkiaan 60 miehen tappiot molemmin puolin yhteensä.

    Tästä katsotaan varsinaisen vapaustaistelun alkaneen.Samaan aikaan luotiin kiireesti rintamaa. Näin asia vain on. Sitä voi tietysti väittää valheeksi, mutta ei se muuksi muutu. Eivät vuonna 2008 keksityt tarinat siirry vuoteen 1918 ja muutu siellä tosiksi.

    Miyten pari kuukautta valmisteltu vallankaappaus olisi ollut vastareaktio, kun se alkoi samana päivänä aseriisunnan kanssa.Vastakkainasettelu oli jo tapahtunut. Ei se sitä muuksi muutu.Liikekannallepano toimeenpantiin hallituksen joukkojen alueella muistaakseni vasta helmikuussa.

    Äänestä

  • moni tiedä kirjoitti:

    Ensimmäinen tasitelu käytiin Sipoossa 9.1.1918 Malmin punakaartin ja sipoom suojeluskunnan välillä. Karjalassa ja muuallakin kahakoitiin. Johdettu hallituksen joukkojen toiminta alkoi Pohjanmaalla Mannerheimin johdolla. Tukialueen puhdistuksessa syntyi kaikkiaan 60 miehen tappiot molemmin puolin yhteensä.

    Tästä katsotaan varsinaisen vapaustaistelun alkaneen.Samaan aikaan luotiin kiireesti rintamaa. Näin asia vain on. Sitä voi tietysti väittää valheeksi, mutta ei se muuksi muutu. Eivät vuonna 2008 keksityt tarinat siirry vuoteen 1918 ja muutu siellä tosiksi.

    Miyten pari kuukautta valmisteltu vallankaappaus olisi ollut vastareaktio, kun se alkoi samana päivänä aseriisunnan kanssa.Vastakkainasettelu oli jo tapahtunut. Ei se sitä muuksi muutu.Liikekannallepano toimeenpantiin hallituksen joukkojen alueella muistaakseni vasta helmikuussa.

    menivät sekaisin. Siis hallituksen joukot pantiin liikekannalle 28.1. Kutsunnat on eri juttu. Ne tasi alkaa helmikuun lopussa.

    Äänestä

  • moni tiedä kirjoitti:

    Ensimmäinen tasitelu käytiin Sipoossa 9.1.1918 Malmin punakaartin ja sipoom suojeluskunnan välillä. Karjalassa ja muuallakin kahakoitiin. Johdettu hallituksen joukkojen toiminta alkoi Pohjanmaalla Mannerheimin johdolla. Tukialueen puhdistuksessa syntyi kaikkiaan 60 miehen tappiot molemmin puolin yhteensä.

    Tästä katsotaan varsinaisen vapaustaistelun alkaneen.Samaan aikaan luotiin kiireesti rintamaa. Näin asia vain on. Sitä voi tietysti väittää valheeksi, mutta ei se muuksi muutu. Eivät vuonna 2008 keksityt tarinat siirry vuoteen 1918 ja muutu siellä tosiksi.

    Miyten pari kuukautta valmisteltu vallankaappaus olisi ollut vastareaktio, kun se alkoi samana päivänä aseriisunnan kanssa.Vastakkainasettelu oli jo tapahtunut. Ei se sitä muuksi muutu.Liikekannallepano toimeenpantiin hallituksen joukkojen alueella muistaakseni vasta helmikuussa.

    Niin, näistä 60 kaatuneesta oli silmiinpistävän suuri osa taistelujen jälkeen kuolleita venäläisiä. Viittaa vahvasti valkoiseen terroriin. Missään normaaleissa sotatilanteissa ei koskaan synny sellaista tilastopiikkiä taistelujen jälkeen.

    Valkoisten taistelujoukkojen kokoaminen aloitettiin 16.1. Vastareaktio tähän tuli 1½ viikon viiveellä, joten ajoitus istuu erinomaisesti tieteelliseen tutkimustulokseen, jonka mukaan kyseessä oli todellakin reagointi vastapuolen manöövereihin.

    Äänestä

  • istuu hyvin kirjoitti:

    Niin, näistä 60 kaatuneesta oli silmiinpistävän suuri osa taistelujen jälkeen kuolleita venäläisiä. Viittaa vahvasti valkoiseen terroriin. Missään normaaleissa sotatilanteissa ei koskaan synny sellaista tilastopiikkiä taistelujen jälkeen.

    Valkoisten taistelujoukkojen kokoaminen aloitettiin 16.1. Vastareaktio tähän tuli 1½ viikon viiveellä, joten ajoitus istuu erinomaisesti tieteelliseen tutkimustulokseen, jonka mukaan kyseessä oli todellakin reagointi vastapuolen manöövereihin.

    Punaiset aloittivat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat mm.Mommilassa ja Porvoossa venäläisten sotilaiden tukemina. Helsingin varuskunta aseisti punaisia.

    Alkusyksyllä 1917 oli punakaarteja 37 paikkakunnalla. Lokakuun 20. SAJ:n valtuusto käski perustaa punakaarteja. Yleislakon jälkeen punakaarteja oli yli 300:ssa kunnassa.Niissä oli yhteesä 50 000 jäsentä. Murhat ja ryöstöt, laittomat lakot ja työmaaterrori kasvoivat.Olikohan kyseessä vapaaehtoinen näyttämötoiminta vai peräti laululiike? Eduskunnan julistauduttua korkeimman vallan haltijaksi ei kaarteja hajoitettu, vaan radikaalien vaikutus kasvoi sdp:ssa.

    26. tammikuuta yhdistettiin kaartit yleisesikunnan alaisuuteen.Iltapäivällä 28. tammikuuta asetettiin kapinan johtoon kansanvaltuuskunta.

    Suojeluskunnat määrättiin hallituksen joukoiksi 29. tammikuuta. Olikohan punaisten toiminta vain vastareaktio? Kyllä kapinaa oli huolella valmisteltu. Eri asia on sitten, milloin päätökset lopullisesti kypsyivät. Kullervo Manner julisti vielä senaatin varapj:na ollessaan kesällä 1917, että työväki ottaa kaiken vallan itselleen ja hallitsee nimenomaan yksin.

    Äänestä

  • vastapuolen? kirjoitti:

    Punaiset aloittivat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat mm.Mommilassa ja Porvoossa venäläisten sotilaiden tukemina. Helsingin varuskunta aseisti punaisia.

    Alkusyksyllä 1917 oli punakaarteja 37 paikkakunnalla. Lokakuun 20. SAJ:n valtuusto käski perustaa punakaarteja. Yleislakon jälkeen punakaarteja oli yli 300:ssa kunnassa.Niissä oli yhteesä 50 000 jäsentä. Murhat ja ryöstöt, laittomat lakot ja työmaaterrori kasvoivat.Olikohan kyseessä vapaaehtoinen näyttämötoiminta vai peräti laululiike? Eduskunnan julistauduttua korkeimman vallan haltijaksi ei kaarteja hajoitettu, vaan radikaalien vaikutus kasvoi sdp:ssa.

    26. tammikuuta yhdistettiin kaartit yleisesikunnan alaisuuteen.Iltapäivällä 28. tammikuuta asetettiin kapinan johtoon kansanvaltuuskunta.

    Suojeluskunnat määrättiin hallituksen joukoiksi 29. tammikuuta. Olikohan punaisten toiminta vain vastareaktio? Kyllä kapinaa oli huolella valmisteltu. Eri asia on sitten, milloin päätökset lopullisesti kypsyivät. Kullervo Manner julisti vielä senaatin varapj:na ollessaan kesällä 1917, että työväki ottaa kaiken vallan itselleen ja hallitsee nimenomaan yksin.

    Turo Mannisen tieteellinen tutkimustulos todistaa siis nimenomaan punaisten toimenpiteiden olleen vastareaktio.

    Kaartien perustaminen syksyllä 1917 johtui siitä, ettei paikallista järjestysvaltaa ollut, kun venäläinen vallanpito oli päättynyt. Eduskunta ei mistään järjestysvaltaa pystynyt yhtäkkiä taikomaan, joten asian hoitivat paikallistason organisaatiot, Etelä-Suomessa siis työväenyhdistykset, koska muita yhtä hyvin järjestäytyneitä organisaatioita ei ollut. Samalla logiikalla perustettiin peräskylille suojeluskunnat, joten siinä suhteessa ei voida osoittaa jommankumman osapuolen toimineen toista paremmin tai huonommin. Suojeluskunnilla ei ollut senaatin joukkojen asemaa vielä syksyllä 1917, eli ne olivat aivan samanlaisia yksityisiä suojajoukkoja kuin punakaartitkin. Niitäkään ei hajotettu eduskunnan julistauduttua, sillä hajotuksesta olisi seurannut paikallisen järjestysvallan katoaminen kokonaan, eli sama syy miksi punakaartejakaan ei hajotettu.

    Vuoden 1917 ensimmäinen terrorin uhri oli Ypäjän maatalouslakoissa poliisin ampuma lakkovahti, eli punainen, joten jos tahdot sitä kautta oikeuttaa "kuka ampui ensin"-logiikalla terrorin ja vastaterrorin alkua, niin punainen terrori ei ollut ensimmäisen kuolemantapauksen takana, vaan he olivat uhreja.

    Äänestä

  • 1917 kirjoitti:

    Turo Mannisen tieteellinen tutkimustulos todistaa siis nimenomaan punaisten toimenpiteiden olleen vastareaktio.

    Kaartien perustaminen syksyllä 1917 johtui siitä, ettei paikallista järjestysvaltaa ollut, kun venäläinen vallanpito oli päättynyt. Eduskunta ei mistään järjestysvaltaa pystynyt yhtäkkiä taikomaan, joten asian hoitivat paikallistason organisaatiot, Etelä-Suomessa siis työväenyhdistykset, koska muita yhtä hyvin järjestäytyneitä organisaatioita ei ollut. Samalla logiikalla perustettiin peräskylille suojeluskunnat, joten siinä suhteessa ei voida osoittaa jommankumman osapuolen toimineen toista paremmin tai huonommin. Suojeluskunnilla ei ollut senaatin joukkojen asemaa vielä syksyllä 1917, eli ne olivat aivan samanlaisia yksityisiä suojajoukkoja kuin punakaartitkin. Niitäkään ei hajotettu eduskunnan julistauduttua, sillä hajotuksesta olisi seurannut paikallisen järjestysvallan katoaminen kokonaan, eli sama syy miksi punakaartejakaan ei hajotettu.

    Vuoden 1917 ensimmäinen terrorin uhri oli Ypäjän maatalouslakoissa poliisin ampuma lakkovahti, eli punainen, joten jos tahdot sitä kautta oikeuttaa "kuka ampui ensin"-logiikalla terrorin ja vastaterrorin alkua, niin punainen terrori ei ollut ensimmäisen kuolemantapauksen takana, vaan he olivat uhreja.

    Näkökanta se on tuokin. Järjestystä valvova poliisi ampuu rähinöijän ja se on terroria. Niinpä.Kevyet on eväät.

    Äänestä

  • aloitti terrorin? kirjoitti:

    Näkökanta se on tuokin. Järjestystä valvova poliisi ampuu rähinöijän ja se on terroria. Niinpä.Kevyet on eväät.

    No jos lakkolaisen ja lakko-oikeuden vastustajan välillä tapahtuu väkivaltaa, ja vuosi on 1917, niin mitä muuta se on kuin punaisen ja valkoisen yhteenotto? Mistä muuten tiedät että kyseinen lakkovahti rähisi? Olitko paikalla?

    Äänestä

  • poli-isi kirjoitti:

    No jos lakkolaisen ja lakko-oikeuden vastustajan välillä tapahtuu väkivaltaa, ja vuosi on 1917, niin mitä muuta se on kuin punaisen ja valkoisen yhteenotto? Mistä muuten tiedät että kyseinen lakkovahti rähisi? Olitko paikalla?

    ei käytä asetta aiheetta.

    Äänestä

  • Koulutettu poliisi kirjoitti:

    ei käytä asetta aiheetta.

    Joo, eikä pahoinpitele ketään, jos valvontakamera on päällä.

    Äänestä

Monissa kirjoituksissa väitetään että valkoisilla oli "laillinen" valta ja oikeus tappaa "kapinaan" nousseita punaisia. Oliko Leninillä todellinen valta Venäjällä, kaikkien ulkovaltojen hyväksymä, oliko hänellä laillinen oikeus luovuttaa Suomi sitä pyytäville? Oliko Lenin Venäjän laillinen hallitsija jo 1917? Tämä on peruskysymykseni.

Äänestä
  • Helppohan on antaa sellaista mitä ei itse omista. Oliko Leninillä laillinen omistusoikeus Suomeen? Jos oli niin silloin hänellä oli tietysti myös oikeus luopua siitä.

    Onko niin että Suomi sai itsenäisyyden bolshevikkirosvolta? Niin, ja saksalaiset joukot tulivat siinä ohessa tukemaan Leninin vallankumousta?

    Äänestä

  • Lenin kaappasi vallan ja käytti sitä aseisiin turvautuen. Saksa oli hänen kanssaan yhteistoiminnassa, koska oli vienyt Leninin Venäjälle nimenomaan ottamaan vallan ja irroittamaan Venäjän sodasta. Ei tässä muuta tunnustusta tarvittu.Itsenäiseksi julistautuneeseen Suomeen Lenin käytti valtaa venäläisen sotaväen ja työväenliikkeen radikaalien kautta. Sen laillisuudesta varsinkaan Suomen tunnustamisen jäljeen voi olla mitä mieltä tahansa.

    Äänestä

  • joka sitä käyttää kirjoitti:

    Lenin kaappasi vallan ja käytti sitä aseisiin turvautuen. Saksa oli hänen kanssaan yhteistoiminnassa, koska oli vienyt Leninin Venäjälle nimenomaan ottamaan vallan ja irroittamaan Venäjän sodasta. Ei tässä muuta tunnustusta tarvittu.Itsenäiseksi julistautuneeseen Suomeen Lenin käytti valtaa venäläisen sotaväen ja työväenliikkeen radikaalien kautta. Sen laillisuudesta varsinkaan Suomen tunnustamisen jäljeen voi olla mitä mieltä tahansa.

    Itsekin olen sitä mieltä, että olisi varmaan ollut parempi, jos saksalaiset eivät olisi salakuljettaneet Leniniä Venäjälle ja nostaneet häntä valtaan, mutta koska niin nyt kuitenkin tekivät, niin ei se silti sitä tarkoita, etteikö Neuvosto-Venäjällä ja NL:lla olisi ollut enää mitään oikeuksia valtiona. Kyllä venäläisillä oli esim. täysi oikeus suojautua natseja vastaan Leninistä huolimattakin. Ja sitä paitsi tuossa vaiheessa kukaan ei tiennyt, toimiiko sosialismi vai ei, joten ei ole mikään ihme, että moni kannatti sen kokeilemista tilanteessa, jossa kapitalismi oli juuri näyttänyt huonoimmat puolensa.

    Silti pitää paikkansa, että varmaankin joku Stolypinin tapainen johtaja olisi ollut Venäjälle I maailmansodan jälkeen parempi kuin Lenin. Olojen vakiinnuttua olisi ollut tilaa länsimaistyyppiselle vasemmistollekin, jolloin köyhien asemaa olisi saatu korjattua. Silloin tosin Venäjän nykyinen nousu olisi alkanut jo 90 vuotta aikaisemmin, ja Venäjästä olisi tullut todellinen mahtitekijä maailmassa, jota jotkut eivät halua vaikka Venäjä olisi kuinka demokraattinen ja vapaa tahansa.

    Äänestä

Suomessa oli autonomia jo ennen tätä höpö Leniniä.Miten ne punapropagandan oireet kokoajan näkyvät varsinkin tällä palstalla.Ilmeisesti hauska provo.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


antoi itsenäisyyden kirjoitti:

Suomea hallitsi 1809-1917 Suomen suuriruhtinas joka oli Venäjän tsaari. Ilmeisesti olemme samaa mieltä siitä että tsaarilla oli tuon ajan LAILLINEN valta Suomessa.

Kuvittelen että tsaarin olisi pitänyt luopua Suomen suuriruhtinaan oikeuksista 1917 siten antaen Suomelle itsenäisyyden. Mutta näin ei käynyt.
Itsenäisyyden Suomelle antoikin bolshevikki-kapinallisten Lenin. Oliko Lenin saanut Suomen suuriruhtinaan oikeudet keisarilta? Oliko Lenin koko Venäjän imperiumin kiistaton valtias ja ulkovaltojen yleisesti hyväksymä valtias? Eikö Venäjällä käyty sisällissotaa vielä 1917 ja myöhemminkin? Eikö bolshevikien valta vakiintunut vasta myöhemmin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu