Kirjoitin tästä jo yhteen viestiketjuun, mutta ajattelin, että oma aloitus on ihan paikallaan. Varatkaapa hetki aikaa. Sekä te arvon kreationistiystäväiseni, että myös me säälittävät evopellet voimme pohtia seuraavaa asiaa. Ei, en ole pilkkaamassa ketään enkä vaatimassa tieteellisiä todisteita kreationismille. Haluan vain esittää yksinkertaisen tavan ajatella monimutkaista asiaa.
Katsotaanpa aluksi kuvaa jossa on valtava tammi:
http://celticmysteryschool.com/oak.JPG
Tuo puu on pahasti tielläsi. Sinun on pakko tuhota se, estää sitä kasvamasta. Miten olisi järkevä toimia?
Ottaisitko sahan selkään, kiipeisit korkealle latvaan, valitsisit sieltä nuorehkon oksan, sahaisit sen poikki ja laskeutuisit puun vierelle odottelemaan, josko koko puu nyt lahoaa pystyyn kun yksi pikkuoksa puuttuu. Tuskinpa? Luultavasti uusi elinvoimainen oksa kasvaa pian tilalle ja puun kukoistus jatkuu.
Vai olisiko sittenkin järkevää sahata puun paksu runko aivan tyvestä poikki. Yksikään oksahan ei voi elää ilman tuota runkoa. Näin varmaan järkevänä ihmisenä toimisit. Sahaisit puun aivan tyvestä poikki ja vielä pilkkoisit kannon, ettei se voi versota uutta elämää tiellesi.
Tiede kokonaisuutena on kuin tuo iso tammi. Monia nuoria pikkuoksia, eli uudehkoja tieteellisiä teorioita ei olisi olemassa ilman tuota vanhaa ja vahvaa runkoa. Fysiikka ja matematiikka muodostavat puun massiivisen tyven, jonka päälle kaikki muut tieteet rakentuvat. Heti seuraavana tulee kemia. Yksi tiede on seuraus toisesta tieteestä ja syy jollekin muulle tieteelle.
Evoluutio on se nuori pikkuoksa korkealla latvassa. Sen olemassaolo perustuu kaikille muille tieteille. Kun lähdemme seuraamaan oksaa, huomaamme, että kaikki sen ravinteet kulkevat lopulta tyven kautta: Matematiikan, fysiikan ja kemian mahdollistamana.
Tieteen puusta pääsee eroon vain kun sahaa tieteen puun tyvestä poikki. Yhden pikkuoksan taittaminen on epätoivoinen yritys hyökätä naturalismia vastaan.
Katsotaanpa aluksi kuvaa jossa on valtava tammi:
http://celticmysteryschool.com/oak.JPG
Tuo puu on pahasti tielläsi. Sinun on pakko tuhota se, estää sitä kasvamasta. Miten olisi järkevä toimia?
Ottaisitko sahan selkään, kiipeisit korkealle latvaan, valitsisit sieltä nuorehkon oksan, sahaisit sen poikki ja laskeutuisit puun vierelle odottelemaan, josko koko puu nyt lahoaa pystyyn kun yksi pikkuoksa puuttuu. Tuskinpa? Luultavasti uusi elinvoimainen oksa kasvaa pian tilalle ja puun kukoistus jatkuu.
Vai olisiko sittenkin järkevää sahata puun paksu runko aivan tyvestä poikki. Yksikään oksahan ei voi elää ilman tuota runkoa. Näin varmaan järkevänä ihmisenä toimisit. Sahaisit puun aivan tyvestä poikki ja vielä pilkkoisit kannon, ettei se voi versota uutta elämää tiellesi.
Tiede kokonaisuutena on kuin tuo iso tammi. Monia nuoria pikkuoksia, eli uudehkoja tieteellisiä teorioita ei olisi olemassa ilman tuota vanhaa ja vahvaa runkoa. Fysiikka ja matematiikka muodostavat puun massiivisen tyven, jonka päälle kaikki muut tieteet rakentuvat. Heti seuraavana tulee kemia. Yksi tiede on seuraus toisesta tieteestä ja syy jollekin muulle tieteelle.
Evoluutio on se nuori pikkuoksa korkealla latvassa. Sen olemassaolo perustuu kaikille muille tieteille. Kun lähdemme seuraamaan oksaa, huomaamme, että kaikki sen ravinteet kulkevat lopulta tyven kautta: Matematiikan, fysiikan ja kemian mahdollistamana.
Tieteen puusta pääsee eroon vain kun sahaa tieteen puun tyvestä poikki. Yhden pikkuoksan taittaminen on epätoivoinen yritys hyökätä naturalismia vastaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tieteen puun juurethan ovat naturalismissa. Jos kreationistit voivat repiä puun juuriltaan, hävittämällä naturalismin, silloin puu vääjäämättä kuolee. Mutta kun maaperä on hedelmällinen, uusi puu vääjäämättä versoo vanhan tilalle. Siispä: hävittäkää naturalismi, ja vihaamanne "jumalaton" tiede katoaa, muutoin ette pääse siitä koskaan eroon. Katsotaan uskaltaako kukaan edes yrittää.