marathon kaikille

Tilastokallen prosentit ovat pikemminkin hieman liian pieniä. Jos nuo hänen mainitsemansa ehdot, on terve ja harjoittelee oikein toteutuvat (lisätään vielä alle n. 50 vuoden ikä) niin JOKAINEN juoksee alle 3.30 ja 80-90 % alle 3.00 (päälle jäävät ne suhteellisen harvat joiden lihastyyppi ei sovellu kestävyysurheiluun). Puolet pystyy juoksemaan alle 2.45 ja n. 10-20 % alle 2.30. Tosielämän tilasto 1970-luvulta: maratonin juoksi vuosittain n. 500 miestä, heistä n. 130 alle 2.40 ja n. 50 alle 2.30. Olin mukana eräällä eteläsuomalaisella hölkkämaratonilla 1980-luvun alussa. Juoksussa oli n. 250 osanottajaa, joista 178 juoksi alle 3 tunnin, itse juoksin 3.36 ja taakseni jäi vain kymmenkunta hölkkääjää.

juoksuvalmentaja kirjoitti:

Tilastokallen prosentit ovat pikemminkin hieman liian pieniä. Jos nuo hänen mainitsemansa ehdot, on terve ja harjoittelee oikein toteutuvat (lisätään vielä alle n. 50 vuoden ikä) niin JOKAINEN juoksee alle 3.30 ja 80-90 % alle 3.00 (päälle jäävät ne suhteellisen harvat joiden lihastyyppi ei sovellu kestävyysurheiluun). Puolet pystyy juoksemaan alle 2.45 ja n. 10-20 % alle 2.30. Tosielämän tilasto 1970-luvulta: maratonin juoksi vuosittain n. 500 miestä, heistä n. 130 alle 2.40 ja n. 50 alle 2.30. Olin mukana eräällä eteläsuomalaisella hölkkämaratonilla 1980-luvun alussa. Juoksussa oli n. 250 osanottajaa, joista 178 juoksi alle 3 tunnin, itse juoksin 3.36 ja taakseni jäi vain kymmenkunta hölkkääjää.

Lue lisää

mutta juoksuvalmentajan havainnot ovat pienestä erikoisryhmästä; ei suinkaan kaikista terveistä miehistä.

1970-luvulla oli maratonin juokseminen harvojen, paljon juosseiden aktiivien hommaa ja tietysti silloin tilastot olivat kovat.
Nykyisin, kun massat juoksevat, ovat tilastot ihan erinäköisiä.

Yleisesti ottaen juoksuvalmentajan prosenttiluvut olivat täysin mielettömiä.

juoksuvalmentaja kirjoitti:

Tilastokallen prosentit ovat pikemminkin hieman liian pieniä. Jos nuo hänen mainitsemansa ehdot, on terve ja harjoittelee oikein toteutuvat (lisätään vielä alle n. 50 vuoden ikä) niin JOKAINEN juoksee alle 3.30 ja 80-90 % alle 3.00 (päälle jäävät ne suhteellisen harvat joiden lihastyyppi ei sovellu kestävyysurheiluun). Puolet pystyy juoksemaan alle 2.45 ja n. 10-20 % alle 2.30. Tosielämän tilasto 1970-luvulta: maratonin juoksi vuosittain n. 500 miestä, heistä n. 130 alle 2.40 ja n. 50 alle 2.30. Olin mukana eräällä eteläsuomalaisella hölkkämaratonilla 1980-luvun alussa. Juoksussa oli n. 250 osanottajaa, joista 178 juoksi alle 3 tunnin, itse juoksin 3.36 ja taakseni jäi vain kymmenkunta hölkkääjää.

Lue lisää

Varmasti jos on fyysisesti terve, liikuntaa nuorena aktiivisesti harrastanut mies ja pystyy treenaamaan ohjelman mukaan useita vuosia niin 3h30min onnistuu yllättävän monelta. Vaatii tietysti sitoutumista treenaamiseen ja tiettyä sinnikkyyttä ja jopa hulluutta. Nautinto on silloin treeneistä monesti poissa ja haluaako kaikki jahdata vain huippuaikaa?

Nuoruuden pohjille on hyvä rakentaa, itse tuli liikunnassa lähes 20 vuoden tauko ja sen huomaa kun yrittää 40-vuotiaana saada menetettyä aikaa kiinni. Mulla tuo 3.30 on mahdollisuuksien rajoissa, yli pari vuotta olen silloin tällöin jo treenannut ja ei toivu eikä kestä kroppa enää kuin nuorempana.
Ensin yritän saavuttaa puolikkaan ajaksi 1h30-1h35min ennen kuin edes lähden kokonaista yrittämään.

1970-luvun maratonhölkkä on aika hyvä sanavalinta, silloin ei tainnut maratoneja "tavikset" juuri juosta, kovaa silloin mentiin. Silloin koulumatkat hiihdettiin talvisin, pyöräiltiin, juostiin, pelattiin pallopelejä välitunneilla eli se peruskunto oli silloin jo nuorena rautaa.
Ja juoksukengät oli mitä oli ja verkkarit oli "onks viljoo näkynyt" mallia. Hiki haisi mutta se ei vauhtia estänyt.

juoksuvalmentaja kirjoitti:

Tilastokallen prosentit ovat pikemminkin hieman liian pieniä. Jos nuo hänen mainitsemansa ehdot, on terve ja harjoittelee oikein toteutuvat (lisätään vielä alle n. 50 vuoden ikä) niin JOKAINEN juoksee alle 3.30 ja 80-90 % alle 3.00 (päälle jäävät ne suhteellisen harvat joiden lihastyyppi ei sovellu kestävyysurheiluun). Puolet pystyy juoksemaan alle 2.45 ja n. 10-20 % alle 2.30. Tosielämän tilasto 1970-luvulta: maratonin juoksi vuosittain n. 500 miestä, heistä n. 130 alle 2.40 ja n. 50 alle 2.30. Olin mukana eräällä eteläsuomalaisella hölkkämaratonilla 1980-luvun alussa. Juoksussa oli n. 250 osanottajaa, joista 178 juoksi alle 3 tunnin, itse juoksin 3.36 ja taakseni jäi vain kymmenkunta hölkkääjää.

Lue lisää

70-luvun juoksutilastot kertovat siitä, että maratonia ei harrastanut kuin muutama kymmenen suomalaista. Ne muut olivat tosimielessä urheilleen (ei harrastaen) asialla, eli lajin pariin lähtivät pääasiassa ne, joilla katsottiin olevan edellytyksiä noin kolmen tunnin aikaan. Itsensä ylittäneitä ja 80 kilsaa viikossa harjoittelevia viiden tunnin taapertajia, oliko heitä 70-luvulla yhtään?

Tilasto-Aune kirjoitti:

70-luvun juoksutilastot kertovat siitä, että maratonia ei harrastanut kuin muutama kymmenen suomalaista. Ne muut olivat tosimielessä urheilleen (ei harrastaen) asialla, eli lajin pariin lähtivät pääasiassa ne, joilla katsottiin olevan edellytyksiä noin kolmen tunnin aikaan. Itsensä ylittäneitä ja 80 kilsaa viikossa harjoittelevia viiden tunnin taapertajia, oliko heitä 70-luvulla yhtään?

Lue lisää

Kestävyysjuoksun harrastajia oli 1970-luvulla ehkä tuhannen paikkeilla. Tässä ketjussa on väitetty, että he olisivat olleet jotenkin valikoitunutta, muuta väestöä paljon lahjakkaampaa porukkaa, mutta näin ei tosiaankaan ollut.
Kerron omakohtaisen esimerkin: Asuin 70-luvun alussa pienessä itäsuomalaisessa maalaiskylässä (ehkä n. 300 asukasta), jossa ei ollut edes urheilukenttää. Kylään muutti v. 1972 kaveri, joka oli ollut 1950-luvulla kansallisen tason juoksija ja perehtynyt valmennustietouteen. Hän alkoi vetää juoksukerhoa, johon liittyi parikymmentä kaveria, suunnilleen puolet kylän 15-25 v. pojista ja nuorista miehistä. Osa putosi hyvin nopeasti pois, mutta kymmenkunta alkoi harjoitella säännöllisesti. Porukka hajosi muutaman vuoden päästä, mutta siinä aloittaneista kaksi juoksi myöhemmin 1500 m alle 4 minuutin, yksi 5000 m alle 14.30 ja 10000 m alle puolen tunnin, kolme juoksi maratonin alle 2.30. Olin sakin huonoimpia ja treenasin vain kolme vuotta, mutta juoksin silti 1500 m 4.18, 5000 m 16.21 ja kympin 34.05. Silloin tulokseni eivät olleet yhtään mitään, minulle sanottiin toistuvasti, ettei sinun kannata treenata kun sinusta ei kuitenkaan koskaan tule minkään tasoista juoksijaa. Nythän nuo tulokset olisivat ihan kelvollisia. Pointtini on se, että nämä pojat olivat aivan tavallisia kylän poikia, jotka eivät millään tavalla eronneet keskivertoväestöstä, siis taviksia. Tällaiset pienet "juoksutallit" olivat maaseudulla yleisiä. Ne, jotka lopettivat alkuunsa eivät olleet fyysisesti yhtään lahjattomampia kuin ne jotka jatkoivat, mutta heitä ei huvittanut harjoitella.
Suurin ero 1970-luvun ja nykypäivän välillä on harjoittelussa. Silloin käytännöllisesti katsoin kaikki pyrkivät tosissaan huipulle lähinnä ratamatkoilla. Nyt juoksun harrastajia on 10-20 kertainen määrä (tosin 15-35 vuotiaita luultavasti saman verran kuin 1970-luvulla), mutta vain 1-2 % heistä harjoittelee niinkuin pitäisi, loput vain kuntoilevat. On tietysti eroa myös lapsena hankituissa taustatekijöissä.
Oleellinen ero on kuitenkin tämä: silloin oltiin kilpaurheilijoita, nyt ollaan kuntoilijoita.
Aikaisemmin esittämäni prosenttiluvut eivät ole mitenkään järjettömiä, kunhan Kallen aloitusviestissä esittämä ehto toteutuu: "harjoittelevat oikein".
Naisten ja miesten maratonaikojen suhteesta esitän seuraavan vertailun, joka ei perustu tilastoihin vaan on oma näkemykseni: miehet/naiset 2.05/2.15, 2.20/2.35, 2.40/3.00, 3.00/3.25, 3.30/4.00, 4.00/4.30. Jos mennään vielä huonompiin tuloksiin, alkavat naisten tulokset taas lähestyä miesten tuloksia.
Vielä: jos juoksee 80 km viikossa eikä pääse maratonilla alle 3.30 (mies) tai 4.00 (nainen) harjoittelee väärin. Iällä on tietysti merkitystä.

juoksuvalmentaja kirjoitti:

Kestävyysjuoksun harrastajia oli 1970-luvulla ehkä tuhannen paikkeilla. Tässä ketjussa on väitetty, että he olisivat olleet jotenkin valikoitunutta, muuta väestöä paljon lahjakkaampaa porukkaa, mutta näin ei tosiaankaan ollut.
Kerron omakohtaisen esimerkin: Asuin 70-luvun alussa pienessä itäsuomalaisessa maalaiskylässä (ehkä n. 300 asukasta), jossa ei ollut edes urheilukenttää. Kylään muutti v. 1972 kaveri, joka oli ollut 1950-luvulla kansallisen tason juoksija ja perehtynyt valmennustietouteen. Hän alkoi vetää juoksukerhoa, johon liittyi parikymmentä kaveria, suunnilleen puolet kylän 15-25 v. pojista ja nuorista miehistä. Osa putosi hyvin nopeasti pois, mutta kymmenkunta alkoi harjoitella säännöllisesti. Porukka hajosi muutaman vuoden päästä, mutta siinä aloittaneista kaksi juoksi myöhemmin 1500 m alle 4 minuutin, yksi 5000 m alle 14.30 ja 10000 m alle puolen tunnin, kolme juoksi maratonin alle 2.30. Olin sakin huonoimpia ja treenasin vain kolme vuotta, mutta juoksin silti 1500 m 4.18, 5000 m 16.21 ja kympin 34.05. Silloin tulokseni eivät olleet yhtään mitään, minulle sanottiin toistuvasti, ettei sinun kannata treenata kun sinusta ei kuitenkaan koskaan tule minkään tasoista juoksijaa. Nythän nuo tulokset olisivat ihan kelvollisia. Pointtini on se, että nämä pojat olivat aivan tavallisia kylän poikia, jotka eivät millään tavalla eronneet keskivertoväestöstä, siis taviksia. Tällaiset pienet "juoksutallit" olivat maaseudulla yleisiä. Ne, jotka lopettivat alkuunsa eivät olleet fyysisesti yhtään lahjattomampia kuin ne jotka jatkoivat, mutta heitä ei huvittanut harjoitella.
Suurin ero 1970-luvun ja nykypäivän välillä on harjoittelussa. Silloin käytännöllisesti katsoin kaikki pyrkivät tosissaan huipulle lähinnä ratamatkoilla. Nyt juoksun harrastajia on 10-20 kertainen määrä (tosin 15-35 vuotiaita luultavasti saman verran kuin 1970-luvulla), mutta vain 1-2 % heistä harjoittelee niinkuin pitäisi, loput vain kuntoilevat. On tietysti eroa myös lapsena hankituissa taustatekijöissä.
Oleellinen ero on kuitenkin tämä: silloin oltiin kilpaurheilijoita, nyt ollaan kuntoilijoita.
Aikaisemmin esittämäni prosenttiluvut eivät ole mitenkään järjettömiä, kunhan Kallen aloitusviestissä esittämä ehto toteutuu: "harjoittelevat oikein".
Naisten ja miesten maratonaikojen suhteesta esitän seuraavan vertailun, joka ei perustu tilastoihin vaan on oma näkemykseni: miehet/naiset 2.05/2.15, 2.20/2.35, 2.40/3.00, 3.00/3.25, 3.30/4.00, 4.00/4.30. Jos mennään vielä huonompiin tuloksiin, alkavat naisten tulokset taas lähestyä miesten tuloksia.
Vielä: jos juoksee 80 km viikossa eikä pääse maratonilla alle 3.30 (mies) tai 4.00 (nainen) harjoittelee väärin. Iällä on tietysti merkitystä.

Lue lisää

Enemmistön henkiset ja ruumiilliset ominaisuudet eivät riitä niin kovaan, "oikeaan" harjoitteluun, että maraton menisi alle kolmen tunnin.
Alunperin terveille tulee vammautumisia, sairauksia ja uskon puutetta. Joillakin on sellainen ruumiinrakenne, että juoksu ei noin kovaa kulje.

Se, että tuleeko 50 prosentista kolmen tunnin alittajia, riippuu siitä mistä porukasta juoksijat otetaan.
Tavallisista miehistä summittaisesti koottu ryhmä ei siihen pysty.

ominaisuudet kirjoitti:

Enemmistön henkiset ja ruumiilliset ominaisuudet eivät riitä niin kovaan, "oikeaan" harjoitteluun, että maraton menisi alle kolmen tunnin.
Alunperin terveille tulee vammautumisia, sairauksia ja uskon puutetta. Joillakin on sellainen ruumiinrakenne, että juoksu ei noin kovaa kulje.

Se, että tuleeko 50 prosentista kolmen tunnin alittajia, riippuu siitä mistä porukasta juoksijat otetaan.
Tavallisista miehistä summittaisesti koottu ryhmä ei siihen pysty.

Lue lisää

Olet oikeassa henkisten ominaisuuksien suhteen, fyysiset kyllä riittäisivät, tai eivät ehkä enää, kun lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt.
30 vuotta sitten tavallisista alle 30-vuotiaista miehistä olisi kyllä 50% juossut alle 3 h, jos kaikki olisivat olleet riittävän motivoituneita.
Suurin osa nykykuntoilijoista harjoittelee väärin eivätkä siksi koskaan saavuta sellaisia tuloksia kuin voisivat. Jo lähtökohta on väärä, kun aletaan heti harjoitella maratonia tai puolikasta varten. Pitäisi ensin tähdätä 4-5 vuoden ajan 3-10 km matkoille ja alkaa vasta sitten pidentämään matkoja. Silloin maksimaalinen suorituskyky (hapenotto, vauhtikestävyys ym.) olisivat valmiina eikä niitä tarvitsisi kuin ylläpitää samalla kun hankitaan pitkän matkan kestävyyttä. Jos aletaan heti valmistautua maratonille ei maksimiharjoittelua voi olla ohjelmassa riittävästi ja tämä näkyy myös maratonajoissa. Monet tekevät myös kuntosaliharjoittelua, joka on turhaa ja voi olla jopa haitaksi. Oikeita juoksijan voima- ja lihaskuntoharjoitteita ovat mäkijuoksut, hyppelyt ja kuntopiirit.

noin 97%posenttia pystyy juoksemaan marathonin alle 4 tuntia kun on terve ja harjoittelee kunnolla oikea opisesti oikessa iässä jne.
ja noin 3%eipysty

tilastokalle kirjoitti:

noin 97%posenttia pystyy juoksemaan marathonin alle 4 tuntia kun on terve ja harjoittelee kunnolla oikea opisesti oikessa iässä jne.
ja noin 3%eipysty

Mikäs on naisten tilasto?
Itse ekan maratoonin juossut ajalla, 4 t 50 min...

1st runner up kirjoitti:

Mikäs on naisten tilasto?
Itse ekan maratoonin juossut ajalla, 4 t 50 min...

ovat olleet tämän ketjun tarinat.

1st runner up kirjoitti:

Mikäs on naisten tilasto?
Itse ekan maratoonin juossut ajalla, 4 t 50 min...

3h alituksella naisten vuositilastossakin on jo hyvin lähellä top10:ä koko Suomessa (esim. 2005 12 naista juoksi alle 3.00)

Muista nauttia hölkästä

Antaa ihmisten hölkätä. Harva kuntoilija juoksee liian hitaasti. Kunto paranee vähitellen. Aloittelijalle sopii hias vauhti.

Mitä järkeä juosta maraton pk-sykkeellä? Sehän on numerolapun raiskausta. Parasta mahdollista tulosta yritettävä tietenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä järkeä juosta maraton pk-sykkeellä? Sehän on numerolapun raiskausta. Parasta mahdollista tulosta yritettävä tietenkin.

Juu. Miula alle neljän veto all out.

Naiselle 4.30 maraton on sama kuin miehelle 4h. Maailman hupulla eroa on 15min, joten neljän tunnin maratoonarilla hyväksyttävä tasoitus on puoli tuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Naiselle 4.30 maraton on sama kuin miehelle 4h. Maailman hupulla eroa on 15min, joten neljän tunnin maratoonarilla hyväksyttävä tasoitus on puoli tuntia.

Juu. Naisille neljän tunnin alitus kova paikka pelkästään hölkkäämällä. Vaatii suunnitelmallisempaa harjoittelua.

Juu. Miule sub4h maksimi. Hölkkä vauhti 7-8min/km että revi siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Miule sub4h maksimi. Hölkkä vauhti 7-8min/km että revi siitä.

Koitapa sie kähöä. Rentous uuvelle tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Koitapa sie kähöä. Rentous uuvelle tasolle.

Mie en jaksa kähöä. Mieluummin hölkkään zone 3:lla.

Joo, Peurunkan seinän vitriinissä on yhteenveto tuosta tutkimuksesta.

Aika kylmää luettavaa.